He kohtasivat toisensa tuulessa humisevien puiden alla.
Mies ja nainen.
He kulkivat paljain jaloin. Valkoinen hiekka sihisi hieman heidän jalkojensa liikkeistä.
He olivat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, kaukaisia jälkeläisiä.
- Tiedätkö, tuntuu hassulta ajatella, että jotkut luulevat, ettei meitä ole valmistanut kukaan ? Nainen sanoi (melkein kuikauksena, joka ääni juuri ja juuri erottui tuulen suhinasta kaislikossa).
Aurinko laski parhaillaan ruusunvärisenä mereen.
Mies hymyili väsyneesti, ja sanoi: - se onkin hassua - ja tietenkin surullista, mutta niin vain on..., jotkut eivät vain ymmärrä...
- mitenköhän heidät saisi ymmärtämään ? nainen pohti.
- ei kai sen tarvitse meille mikään pakkomielle olla ?
- No, ei, tuntuu vaan niin surulliselta.
- Mikä sen tekee - mielestäsi - erityisesti surulliseksi ?
_ Asennoidu heidän osaansa. Ajattele heitä, kun he tajuavat, että jos heidän uskonsa on totta, niin jokainen sekunti on heille asia, josta kiinnipitäminen on takertumista - ainakin luulisi - ja varsinkin siinä vaiheessa, kun heillä ei enää ikänsä puolesta ole paljon aikaa.
- se tragedia, henkilön kohdalla, he eivät tähyä "aavan meren tuolle puolen", kuten me.
Nyt pari piti tauon. He katsoivat poikkeuksellisen saaretonta, suomalaista merenselkää.Samalla he kuulivat selvemmin lokkien huudon ja jyrkkenevien aaltojen läiskähdykset rantakiviin.
- oikeastaan minulla käy vilunväreet heidän kaltaisten puolesta, nainen sanoi.
- Vilu kiertää minunkin kehoani parhaillaan, mies myönsi puolestaan, ja jatkoi: - näköalan puuttuminen - se ei ole ihan mitätön asia.
Mies ja nainen.
He kulkivat paljain jaloin. Valkoinen hiekka sihisi hieman heidän jalkojensa liikkeistä.
He olivat Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, kaukaisia jälkeläisiä.
- Tiedätkö, tuntuu hassulta ajatella, että jotkut luulevat, ettei meitä ole valmistanut kukaan ? Nainen sanoi (melkein kuikauksena, joka ääni juuri ja juuri erottui tuulen suhinasta kaislikossa).
Aurinko laski parhaillaan ruusunvärisenä mereen.
Mies hymyili väsyneesti, ja sanoi: - se onkin hassua - ja tietenkin surullista, mutta niin vain on..., jotkut eivät vain ymmärrä...
- mitenköhän heidät saisi ymmärtämään ? nainen pohti.
- ei kai sen tarvitse meille mikään pakkomielle olla ?
- No, ei, tuntuu vaan niin surulliselta.
- Mikä sen tekee - mielestäsi - erityisesti surulliseksi ?
_ Asennoidu heidän osaansa. Ajattele heitä, kun he tajuavat, että jos heidän uskonsa on totta, niin jokainen sekunti on heille asia, josta kiinnipitäminen on takertumista - ainakin luulisi - ja varsinkin siinä vaiheessa, kun heillä ei enää ikänsä puolesta ole paljon aikaa.
- se tragedia, henkilön kohdalla, he eivät tähyä "aavan meren tuolle puolen", kuten me.
Nyt pari piti tauon. He katsoivat poikkeuksellisen saaretonta, suomalaista merenselkää.Samalla he kuulivat selvemmin lokkien huudon ja jyrkkenevien aaltojen läiskähdykset rantakiviin.
- oikeastaan minulla käy vilunväreet heidän kaltaisten puolesta, nainen sanoi.
- Vilu kiertää minunkin kehoani parhaillaan, mies myönsi puolestaan, ja jatkoi: - näköalan puuttuminen - se ei ole ihan mitätön asia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämäkin viesti keräsi Googlesta seuraavat mainokset (samat kuin kirkostaeroamispalstan tuore viesti):
Tuo viesti liittyi Googlen mainosbotin mielestä seuraaviin asiohin:
Päihdekuntoutusta
Alkoholista, huumeista ja sekakäytöstä irti.
www.a-koti.com
Alkoholiongelma?
Minnesota-Hoito on menestyksekäs hoito alkoholismia vastaan!
www.minnesota-hoito.fi
Avohoitoa alkoholismiin
Lue kotisivuiltamme, millainen sairaus alkoholismi on.
www.avominne.fi
Ei mikään turha systeemi, tuo Google Advertising!