Kerran oli jossain joku luento, jota piti professori ja professori puhui siitä kuinka Jumalaa ei voi olla olemassa. Luennolla oli sattumalta yksi noin viisikymppinen uskovainen joka nousi ylös ja söi omenaa.
Professori jatkoi esitystään siitä kuinka Jumalaa ei voi olla olemassa. Uskovainen mies söi rauhallisena omenaa. Lopulta professori kysyi josko omenaa syövällä seisoskelevalla miehellä on jotain kysyttävää.
Uskovainen vastaa: "tiedättekö te miltä tämä omena maistui?" professri vastaa: "en voi tietää."
Uskovainen jatkaa: "aivan samoin te ette voi tietää miltä tuntuu olla uskossa."
Professori jatkoi esitystään siitä kuinka Jumalaa ei voi olla olemassa. Uskovainen mies söi rauhallisena omenaa. Lopulta professori kysyi josko omenaa syövällä seisoskelevalla miehellä on jotain kysyttävää.
Uskovainen vastaa: "tiedättekö te miltä tämä omena maistui?" professri vastaa: "en voi tietää."
Uskovainen jatkaa: "aivan samoin te ette voi tietää miltä tuntuu olla uskossa."
Vastaukset 6
Vanhimmat
uskovainen todistanut mitään jumalasta, hän vain kertoi uskovansa.
"Uskovainen jatkaa: "aivan samoin te ette voi tietää miltä tuntuu olla uskossa." "
Tuo oli aika typerä tarina.
Jos totuus tulee uskovaisenkin näppäimistöltä.
Yksilölliset kokemukset eivät ole yhteismitallisia.
Miksi siis pitäisi olettaa että yksityinen kuvitelma olisi olemassa yhteisessä todellisuudessa!
No tuohan on nyt ehkä maailman typerin juttu. Käyttää yhtä tiettyä omenaa vertauksena maailmanlaajuiseen uskontoon.
Kait se hihu kuvitteli olevansa fiksu. Ihan sama.
Tämähän on kuin tarina suoraan traktaatista. Epäilen vahvasti, että kyseessä ei ole tositarina. Näitä legendojahan noilla hihhuleilla kiertää.
Mutta ongelma onkin seuraava.
>> Uskovainen vastaa: "tiedättekö te miltä tämä omena maistui?" professri vastaa: "en voi tietää."
Uskovainen jatkaa: "aivan samoin te ette voi tietää miltä tuntuu olla uskossa."
Minun luennoiltani lähtee omenansyöjä ulos heti, oli sitten vielä istumassa tai jo seisaallaan. Jonkinlaiset käytöstavat pitäisi olla uskovaisellakin!