Leirikoulut

kääntyä oman opettajan ja rehtorin ja koulun puoleen? Sieltä saisit varmasti omaa kouluanne koskevaa tietoa.

mutta ketään ei siihen voi velvoittaa. Eli pahimmillaan käy niin, että päätetään yhteisesti kerätä parin vuoden ajan leirikoulua varten rahaa (esim. oppilaat tekevät kotitöitä saamansa rahan vastineeksi)ja sitten joku mulkvisti ei omaa osuuttaan hoida. Lapsella on kuitenkin oikeus osallistua leirille, eli tavallaan muut joutuvat maksumiehiksi ja -naisiksi. Selitykseksi ei mielestäni riitä se, ettei ole varaa, kyllä jokaisella on mahdollisuus kerätä parin vuoden aikana tarvittava raha, esim. 120 €. Ja jos ei ole, niin sosiaalitoimesta voi asiaan saada tukea. Tietysti muutaman kaljan voi jättää myös juomatta, se ei siinä kuukausikulutuksessa ole kuin hyttysen pissin verran...

Saa olla oma tili ja täytyykin, jos leirikoulu halutaan järjestää. Yhdessä sovitaan, miten rahat kerätään, mutta jos joku ei halua/pysty maksamaan, on hänen lapsellaan kuitenkin oikeus osallistua leirikouluun.Koulun vanhempainyhdistykseltä voi kysellä tukea. Voitte tietenkin yrittää päättää, että leirikoulu toteutetaan vain jos kaikki maksavat osuutensa. Summa voi olla aika suuri, riippuu kohteesta. Myyjäisten ja muiden tempausten järjestämiseen osallistuminen on myös vapaaehtoista. Muistakaa myös, että jonkun on tuo leirikoulu järjestettävä, eikä se ole opettaja. Suurin osa vanhemmista ei toteutusvaiheessa ole valmis panemaan tikkua ristiin, vaan koko hoito kaatuu parin aktiivin niskaan, jotka sitten saavat kiitosten sijasta moitteet muilta, kun juttu ei mennytkään ilmaiseksi, vaan majoituksesta, ruokailusta, kuljetutksista jne jouduttiinkin maksamaan.

kerätä, ja sitä saa maksaa. MUTTA EI TÄYDY. Siis, jos joku ei halua maksaa, niin hänellä on kuitenkin täysi oikeus osallistua täyspainoisesti leirikouluun.. maksoi tai ei.
Tietty fiksua ja mukavaa on, jos kaikki ovat samassa juonessa mukana, kunhan ei ketään velvoiteta mihinkään.
Sitä opettaja sitten voi harkintansa mukaan miettiä, kannattaako leirikoulua ylipäätään järjestää, jos riittävän iso osa vanhemmista ei ole mukana.

Paikkakunnittain, kouluittain ja leirikoulujenkin suhteen on yhä eroja.

Itse järjestän (siis minä, opettaja) leirikoulua, jonka matkakustannukset (matkat ja majoitus) maksavat vanhemmat. Muu tarvittava raha kerätään yhdessä, siinä päävastuu on oppilailla. Vanhemmat ovat tähän suostuneet ja lähes kaikki osallistuvat. Muutama jää reissun ajaksi kouluun. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista, siksi vain maksavat pääsevät mukaan.

Vanhemmat osallistuvat kustannuksiin, hyväksyvät ohjelman sekä sen, että jonkun matka voikin peruuntua esim. jatkuvien rikkomusten takia. Siinä tapuksessa vanhempien maksamat matkakustannukset palautetaan. Vastuu on opettajalla ja koululla. Vanhemmilla ei ole mahdollisuutta osallistua matkalle. Yksi vanhemmista hoitaa tili, eikä raha kulje opettajan käsien kautta ennen kuin sitten itse matkalla, josta tehdään ihan tavallinen matkalasku.

Opettaja ei maksa omaa matkaansa ja saa päiviltä palkan päälle päivärahan. Samoin vakuutukset maksetaan hänen puolestaan.

Koulujen on noudatettava alla olevia oheita tapahtuipa varojen keruu miten tahansa:

Kouluretkien ja leirikoulujen maksuttomuudesta ohjeet

Opetushallitus on antanut opetuksen järjestäjille ja kouluille tiedotteen perusopetuksen yhteydessä toteutettavien retkien, leirikoulujen ja tapahtumien maksuttomuudesta.

Oikeus maksuttomaan opetukseen on kirjattu perustuslakiin. Opetushallituksen mukaan maksuttomuuden ei pidä estää kouluja järjestämästä retkiä, leirikouluja tai muita tapahtumia. Koulun ulkopuolella annettavalla opetuksella luodaan toimintakulttuuria, johon kuuluu vuorovaikutus ja yhteistyö ympäröivän yhteisön kanssa. Retkien, leirikoulujen ja vierailujen avulla voidaan myös monipuolistaa oppimisympäristöä ja edistää oppiaineelle ominaisten menetelmien ja työtapojen käyttöä.

Tiedotteessa korostetaan, että opetussuunnitelmaan perustuvasta opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia, vaan koulujen ylläpitäjien tulee osoittaa taloudellisten edellytystensä puitteissa resurssit opintokäyntejä ja retkiä varten.

Koulun opintokäyntejä ja –retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Varojen keruuseen ja käyttöön liittyvistä pelisäännöistä on tärkeä sopia selkeästi koulun ja kotien kesken. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen.

Opetusministeri Antti Kalliomäki on 14.3.2006 vastannut eduskunnassa tehtyyn kirjalliseen kysymykseen aiheesta.



Retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestäminen perusopetuksessa –tiedote:

OPETUSHALLITUS
20.4.2006


RETKIEN JA MUUN KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUKSESSA


Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu peruskoulujen opetuksen yhteydessä toteutettavista retkistä, leirikouluista ja vierailuista, jotka ovat osa perusopetuslain tarkoittamaa koulun ulkopuolista toimintaa. Erityisesti esillä on ollut se, saako oppilailta periä maksuja tällaisesta toiminnasta.

Etelä-Suomen lääninhallitus antoi kanteluun perustuen asiasta päätöksen viime joulukuussa ja opetusministeri on 14.3.2006 vastannut eduskunnassa tehtyyn kirjalliseen kysymykseen. Sekä lääninhallituksen päätöksessä että ministerin vastauksessa selvitetään perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllistä perustaa. Lisäksi ministerin vastaus sisältää kouluissa tapahtuvaa rahankeruuta koskevan linjauksen.

Koska lainsäädännön tulkinnassa ja soveltamisessa voi vieläkin olla epätietoisuutta, on Opetushallitus laatinut tämän tiedotteen opetuksen järjestäjille ja kouluille.

Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta

Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. Perustuslaki (6 §) sisältää myös säännökset yhdenvertaisuudesta ja kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Taloudellisesta asemasta riippumatta kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen.

Tarkempia säännöksiä perusopetuksen maksuttomuudesta sisältyy perusopetuslakiin (628/1998). Lain 31 §:n mukaan opetus, sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut ja apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on myös annettava jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria. Lisäksi oppilaalla on oikeus maksuttomaan oppilashuoltoon (31a §) ja tapaturmien hoitoon (34 §) sekä tietyin edellytyksin myös maksuttomaan kuljetukseen (32 §, 33 §) ja majoitukseen (33 §).

Mikä on opetusta?

Perusopetusta koskevat säädökset edellyttävät, että opetuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy perusopetusta varten opetussuunnitelman. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on myös laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma, jossa määrätään muun muassa opetustunneista, työajoista, opetuksen yhteydessä annettavasta muusta toiminnasta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta. Opetuksen käsite kattaa näin myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää.

Retkien, leirikoulujen ja vierailujen rahoittaminen

Koulun ylläpitäjä – useimmiten kunta - saa valtionosuutta opetustoimen käyttökustannuksiin. Laskennallisiin yksikköhintoihin perustuvassa rahoitusjärjestelmässä rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis- ja laskentaperusteisiin, mikä mahdollistaa ylläpitäjien itsenäisen päätösvallan resursseja kohdennettaessa. Perusopetuksessa yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan joka neljäs vuosi toteutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Koulujen opetussuunnitelman ja vuotuisen suunnitelman mukaisen retki- ja vierailutoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kuljetus- ja pääsymaksukulut ovat osa kunnan opetustoimen kustannuksia. Ylläpitäjän päätösvallassa on siis osoittaa kouluille taloudellisten edellytystensä puitteissa resurssit retkiä, leirikouluja ja vierailuja varten. Tarvittavat resurssit ovat usein varsin kohtuullisia.

Kouluissa järjestettävä rahankeruu

Koulun opintokäyntejä ja –retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen.

Huoltajien suorittama varojenkeruu voi tapahtua itsenäisesti siten, että koulu ei ole keruussa mukana lainkaan. Tällöin huoltajat suunnittelevat ja toteuttavat varojen keruun itse ja päättävät, miten varat annetaan oppilaiden toimintaa varten. Varojen käytön periaatteet on kuitenkin hyvä selkeyttää heti alussa koulun kanssa neuvotellen, sillä valmistautuminen esimerkiksi leirikouluhankkeisiin saattaa kestää useamman vuoden. Huoltajien varojenkeruu voi tapahtua myös yhteistyössä koulun kanssa, jolloin huoltajat ja koulu yhdessä päättävät varojen keruun ja käytön periaatteista. Molemmissa tapauksissa koulu kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.

Koulun ulkopuolella annettava opetus pedagogisesti tärkeää

Lainsäädäntö tai edellä mainitut linjaukset eivät siis estä kouluja järjestämästä retkiä, leirikouluja vierailuja tai muita tapahtumia. Koulun ulkopuolella annettavalla opetuksella luodaan toimintakulttuuria, johon kuuluu vuorovaikutus ja yhteistyö ympäröivän yhteisön kanssa. Retkien ja vierailujen avulla voidaan myös monipuolistaa oppimisympäristöä ja edistää oppiaineelle ominaisten menetelmien ja työtapojen käyttöä. Oppilaiden aktiivisuutta ja oppimismotivaatiota parantaa se, että asioita päästään oppimaan ja harjoittelemaan autenttisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on myös omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan kaikkien näiden seikkojen tärkeyttä opetuksen toteuttamisessa.



6.2.2007

Lähde:
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,436,24368,63103,63104,52886