Auto-Kaleva: liikenne plus 30.5.2008 Lähetä sähköpostilla Tulosta juttu Osaston arkisto
Kitkarenkaat yliedustettuja kuolonkolareissa
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (15 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla.
Lisää aiheesta
• Lue lukijakommentteja (1)
Peräti noin 60 prosenttia näistä rengasonnettomuuksista on tapahtunut vaativilla talvikeleillä. Lumisen, jäisen tai sohjoisen kelin kuolonkolareista 37 prosentissa renkailla arvioidaan olleen vaikutusta onnettomuuteen.
Näissä talvikelionnettomuuksissa nasta- ja kitkarenkaiden välinen suhde on 86,6 %-13,4 %, mikä vastaa jotakuinkin rengastyyppien esiintymistä liikenteessä. Arvio perustuu uusien ja pinnoitettujen talvirenkaiden myyntijakaumaan 2000-luvulla sekä talvirengastutkimukseen 2000-2001, jolloin kitkarenkaiden osuus henkilö- ja pakettiautoissa oli 11,2 prosenttia.
Erot nasta- ja kitkarenkaiden välillä tulevat näkyviin rengasriskien esiintymisessä talvikelionnettomuuksissa, jolloin kitkarenkaiden osuus nousee lähes 30 prosenttiin. Tutkijalautakunnat ovat arvioineet renkaat riskitekijäksi peräti 76 prosentissa kitkarenkailla aiheutetuissa onnettomuuksissa. Rengasonnettomuuksien valossa rengasriskit kitkarenkailla 2,7-kertaistuvat talvikelillä nastarenkaisiin verrattuna.
Muita keskeisiä turvallisuusriskejä 2000-luvun talvikeleillä ovat olleet huonokuntoiset talvirenkaat sekä talvikeliin sopimattomat kitka- ja kesärenkaat. Nastarenkaissa arvioiduista riskeistä lähes 60 prosenttia liittyy renkaan huonokuntoisuuteen joko kulutuspinnan tai nastojen osalta. Kitkarengasriskeistä yli puolet (54 %) on keliin sopimattomia renkaita, jotka liittyvät yleensä vaativimpiin talvikeleihin.
Syksyn ensiliukkailla lokakuussa ennen nastakauden alkamista on sattunut peräti 10 kesärengasonnettomuutta, joissa renkaat on todettu keliin sopimattomiksi. Marraskuussa on sattunut vain kolme vastaavaa onnettomuutta, kun useimmat autoilijat ovat jo vaihtaneet talvirenkaisiin. Koko 2000-luvulla talvirengaspakon aikana joulu-helmikuussa on tapahtunut ainoastaan kaksi kesärengasonnettomuutta.
M
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitä on pääteltävissä siitä, että vaikka kitkarengasta pidetään usein vaaratekijänä, se esiintyy tilastoissa vain osuutensa verran (tai vähän alle)?
Olemmeko me kitkakuskit niin paljon parempia vai missä vika?
Talven huonoissa jäisissä olosuhteissa kitkarengas aiheuttaa ns. "nysväämistä", mikä lisää liikenneturvallisuutta.
Siitä on pääteltävissä se, että tilasto todennäköisesti pitää paikkansa eli on yhtä todellisuuden kanssa. Pitkällä aikavälillä myös muut tekijät ovat edustettuina suunnilleen omilla osuuksillaan. Esim harmaiden autojen kolarit tulevat lisääntymään jo lähitulevaisuudessa.
Mutta niissä onnettomuuksissa, joissa renkaat olivat olleet vaikuttamassa onnettomuuteen, kitkojen osuus oli n. 30%. Siinä mielessä kitkat ovat olleet yliedustettuina kuolonkolareissa.
Kokonaisuudessa olisi merkitystä myös muilla onnettomuuksilla kuin pelkästään kuolonkolareilla. Mutta niistä ei ole käytännössä mitään virallisesti tutkittua tietoa.
Ja puppua..
Tutkintalautakunnan tilastoissa - ainakin kaikissa, jotka ovat julkisesti netissä saatavissa - on kitkarenkaat ja kesärenkaat tilastoitu samaan ryhmään.
Jos joku pystyisi osoittamaan ALKUPERÄISEN tilaston/tutkimusen, jossa kitkat ja kesärenkaat on tilastoitu eri ryhmiin, olisin tarvittaessa
valmis tarkastamaan mielipiteeni
Tässähän puhutaan nyt vain tuosta lehtijutusta. Toki sitä saa epäillä, mutta silloin olisi hyvä osoittaa myös toteen epäilynsä.
Selkeästihän tuossa jutussa on mainittu ne kesärengasonnettomuudet erikseen. Liekö sitten hatusta vedetty ne luvut?
Tuo lehtijuttu on LYHENNELMÄ NASTAVALMISTAJAN "tutkimuksen" TIIVISTELMÄSTÄ.
http://www.tikka-nastat.fi/materiaali/Rengasriskit_30052008.pdf
Voit jo tässä valossa miettiä, mitä kannattaa uskoa ja miten siihen tulee suhtautua.
Kahlasin viime keväänä aika tarkkaan läpi tuon "tutkimuksen" ja sen takaa löytyvät, helposti (=netistä maksutta) saatavat lähteet.
Muutamia keskeisiä kritiikkipointteja tässä olivat:
- Kitkat ja kesärenkaat olivat käsiini saamissa tilastolähteissä tilastoitu samaan ryhmään ja "tutkimuksessa" sekä varsinkin siitä seuranneissa lehtijutuissa ne yhdistettiin aika kategorisesti argumenteiksi nastojen puolesta. Esim. nastarengasonnettomuuksissa vika johtui KULUNEISTA nastoista kun taasen muissa vika oli rengastyypin (vaikka tutkijalautakunnan raportissa mainittaisiinkin kuluneisuus ja vaikka väärään pyörintäsuuntaan asennettu rengas.
(kts vaikkapa http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/liukasta-ja-nastattomat-renkaat ja mieti minkä viaksi se on työnnetty tuossa "tutkimuksessa").
- "Tutkimuksessa" ei esim. mainittu sanallakaan sitä, miksi ei-nastarenkaalliset olivat kolarin aiheuttajissa aliedustettuina mutta osallisissa yliedustettuina.
- Tutkijalautakunnankaan raporteissa ei edes pohdita sitä, että kitkarenkaat ovat sulalla ja märällä asfaltilla nastoja pitävämmät (kts. vaikkapa http://www.teknikensvarld.se/files/0722_test_vinterdack_26_stycken-alt.pdf). Eikö tällöin olekaan kyseessä rengasriski?
- jne...
Jos asiaan haluaa perehtyä, noita tutkintalautakunnan raportteja (lyhennelmiä) voi lueskella läpi http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/
ja tehdä sitten omia tutkimuksiaan.
"- "Tutkimuksessa" ei esim. mainittu sanallakaan sitä, miksi ei-nastarenkaalliset olivat kolarin aiheuttajissa aliedustettuina mutta osallisissa yliedustettuina. "
Tämä perustuu juuri siihen, että kitkakuljettajat luottavat liiaksi omiin kykyihnsä ja renkaisiinsa. Siten oletetaan helposti, että mitään ei voi tapahtua, jos vaan itse osaa ajaa omalla kaistallaan. Mutta sitten kun se onneton nastakuski on saanut ajokkinsa vastaantulevien kaistalle nelipyöräluistoon, niin väistämis/hidastamismahdollisuudet ovatkin olemattomat. Siinä missä kunnollisessa nastarenkaassa vielä pito riitäisi, huonommilla renkailla ajelevat ovatkin jo osallisia kolariin.
"Jos asiaan haluaa perehtyä, noita tutkintalautakunnan raportteja (lyhennelmiä) voi lueskella läpi http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/
ja tehdä sitten omia tutkimuksiaan."
Tiesitkö, että tuolla ei ole kaikkia kuolonkolareita? Mielestäni siitä ei voi lähteä tekemään omiakaan tutkimuksia, koska missään ei ole kerrottu millä perusteella onnettomuudet on valittu sivuille.
Teknikensvärldenin linkkisi ei toimi. Mutta esim TM 17/07 totesi nastarenkaiden pidon märällä asfaltilla selvästi paremmaksi kuin kitkarenkaiden.
Tuosta yli-ali edustusjutusta toinen - yhtä uskottava - selitys voi olla se, että nastapelle tulee perään kun kitkakuski pysähtyy nopeammin.
Kyllä se taitaa usein olla se nastojen ropina, joka sitä turhaa uskoa lisää.
Teknikens Värld linkistä:
Ainakin omalla IE:lla se toimii OK. Joka tapauksessa se löytyy Teknikens Världin sivuilta, jollei nyt ole täysin kädetön kuten nastakuskit näin yleensä ;-).
Testissä oli testattu 12 nastallista ja 14 kitkarengasta. Kuivan ja märän kelin jarrutustesteissä paraskin kitkarengas oli keskitason kitkarenkaan luokkaa ja esim. Hakkapeliitan nasta voitti tuossa vain kaksi kitkoista.
Ja vaikka noissa rappareissa ei kaikkia olisikaan niin ainakin niitä tulkitsemalla on lähempänä tiedon lähdettä ja objektiivista tietoa kuin vaikkapa vain tuon threadin aloittajan siteeraaman lehtijutun lukemalla.
Viimeisen viiden vuoden aikana on kuusi henkilöä kuollut peräänajokolareissa. Kolareita on siis ollut aika pieni osuus verrattuna kohtaamiskolareihin. Jos syy olisi tuo johon sinä uskot, niin joko kitkakuljettajat eivät säätele niskatukiaan tai muuten vaan ajavat muita pienemmillä autoilla.
Kuivalla ja märällä asfaltilla oltaisiin saatu vielä kitkarenkaitakin parempia tuloksia kesärenkailla. Parhaat tulokset saatiin pohjoismaisiin olosuhteisiin kesärengasmaisilla Keski-Eurooppa-tyyppisillä kitkarenkailla. Näillä renkailla kuitenkin puolestaan huonoimmat tulokset tulivat juuri huonoimmilla pohjoismaisilla keleillä.
Siinä on juuri nastarenkaan etu, että se tasaa kelejä paremmin kuin kitkarenkaat. Vaikka pito kesäisillä keleillä onkin heikompi, niin silti useimmat hallitsevat sellaiset kelit paremmin, koska sellaisia kelejä on lähes ympäri vuoden.
Ja siellä testin lopussahan oli annettu jonkinlainen yleisohjeistus oikeanlaisen renkaan valintaan. Joihinkin ajo-olosuhteisiin suositeltiin pohjoismaatyyppisiä kitkoja, joihinkin Keski-Eurooppa-tyyppisiä kitkoja ja muihin nastarenkaita.
Raporteista... Siis sinun mielestä ei haittaa vaikka sieltä olisi pudonnut jostain syystä pois nastarenkaallisten aiheuttamat onnettomuudet? Nythän se on huomattavan harhauttavaa, koska missään ei kerrota, että kaikkia kolareita ei ole mukana. Kyse lienee kuitenkin jostain virheestä enemmän kuin siitä, että tarkoituksellisesti joitain onnettomuuksia olisi pimitetty.
On 31 vuotta kokemusta nastarenkailla ajoa ja sitten 5 vuotta kitkarenkailla. Kitkat oli paremmat kuin oasin odottaa, lähes kaikissa olosuhteissa eli märkäjää tai nollakelin uusi tallaantunut lumi lähinnä jarrutuspaikoissa pitää varoa. Asennoitua pitää oikein, en suosittele kaiken tyyppisille ajureille. Hyviä puolia on paljon, hiljainen (meluton),talvikelissä hyvä, sulalla tiellä mukava, voi laitta alle hyvissä ajoin jne. 5 vuoden aikana ei vaaratilanteita tullut, kun muistaa lähinnä jarrutuspaikoissa siirtyä liukkaasta urasta vähän sivuun.