Olen tässä aamun hämärässä ja aivan käsittämättömän hyvän makuisen Perulaisen Kahvin antamassa euforiassa saanut ajatuksen, jota moni varmasti on miettinyt, mutta onko kukaan toteuttanut?
Täytyy alkaa nääs miettimään kikkoja, millä saada kanssaihmisistä nuo hulvattoman lapselliset uskovaiset tajuamaan, että uskonnoton EI ole sitä mitä nämä paarmat ja heikat ja räsäset antaa ymmärtää. Täytyy oikeasti alkaa toimimaan jo. Meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa...vaikkakin keinot ovat vähäiset, se on pakko silti myöntää.
Lehdet (paitsi hs ehkä yms e-suomalaiset aviisit) eivät kovin herkällä lähde julkaisemaan juttua ateismista, uskonnottomuudesta tai agnosistismista, koska valtaosa lukijakunnasta lienee vastapuolen edustajia. Tai niin ne ainakin pelkäävät.
Uskonnottomuus-myönteisyys koetaan siis alueena, johon ei kannata lähteä mukaan ottamaan kantaa mitenkään eli leimautumaan. Ellei ole jo vankka pohja sen tekemisessä aiemmin.. näin olen ollut huomaavinani.
Joten.
Olisiko aika kerätä yhteen niin sanottu runko kirjoitukselle, jonka jokainen palstan uskonnoton voisi rakentaa itse omannäköisekseen loppuun ja lähettää oman alueensa lehteen julkaistavaksi yleisön osastolla?
Asianmukaista tekstiä on tällaisesta aiheesta hankalaa saada aikaan. Minä ainakin myönnän yskiväni joka kerta, kun joudun selittelemään syitä sille, miten minulla voi olla moraali tai omatunto Uskonnottomana ihmisenä.
Mutta niin, siisti teksti on välttämättömyys, jotta sen saisi edes jossain julkaistavaksi.
Aloittaisin otsikko-kokelaista, joita tietysti listataan sitä mukaa kun mieleen putkahtaa. Ja muu runko vaikkapa ranskalaisin viivoin?
"Älä pelkää uskonnotonta" tai
"Onko syytä pelätä uskonnottomuutta?"
Tämä idea lähti liikkeelle siitä, kun tuskailin omaa lahjattomuuttani kirjoittamisen suhteen. Siinä piilee aina sama vika: kirjoitan liian tunteella ja käytän liikaa retoriikkaa.
Vaikka palstalla on ilo saada lukea mitä herkullisimmin kirjoitettuja verbaali-taidonnäytteitä, niin olen silti varma, etten ole yksin tämän ongelmani kanssa.
Positiivis-sävyinen ja puhtaasti asiassa pysyvä tietopaketti on siis mielessä ja vinkkejä sellaisen rakentamiseen houkuttelisin teitä kaikkia antamaan.
Samalla KIIHOITAN palstalaisia suvaitsematonta ja pelokasta KANSANRYHMÄÄ vastaan: Levittäkää tietoa uskonnottomuudesta vaikkapa tämän idean pohjalta, jos innostaa yhtään?
Toivoisin kovasti kannanottoja ja laajempaa mielenkiintoa aiheeseen. Mielestäni tällainen yhdessä ideoiminen ja -vaikuttaminen olisi tärkeää, vaikka muu järjestäytyminen tuntuisikin ahdistavalta (kuten itselläni tahtoo olla).
Täytyy alkaa nääs miettimään kikkoja, millä saada kanssaihmisistä nuo hulvattoman lapselliset uskovaiset tajuamaan, että uskonnoton EI ole sitä mitä nämä paarmat ja heikat ja räsäset antaa ymmärtää. Täytyy oikeasti alkaa toimimaan jo. Meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa...vaikkakin keinot ovat vähäiset, se on pakko silti myöntää.
Lehdet (paitsi hs ehkä yms e-suomalaiset aviisit) eivät kovin herkällä lähde julkaisemaan juttua ateismista, uskonnottomuudesta tai agnosistismista, koska valtaosa lukijakunnasta lienee vastapuolen edustajia. Tai niin ne ainakin pelkäävät.
Uskonnottomuus-myönteisyys koetaan siis alueena, johon ei kannata lähteä mukaan ottamaan kantaa mitenkään eli leimautumaan. Ellei ole jo vankka pohja sen tekemisessä aiemmin.. näin olen ollut huomaavinani.
Joten.
Olisiko aika kerätä yhteen niin sanottu runko kirjoitukselle, jonka jokainen palstan uskonnoton voisi rakentaa itse omannäköisekseen loppuun ja lähettää oman alueensa lehteen julkaistavaksi yleisön osastolla?
Asianmukaista tekstiä on tällaisesta aiheesta hankalaa saada aikaan. Minä ainakin myönnän yskiväni joka kerta, kun joudun selittelemään syitä sille, miten minulla voi olla moraali tai omatunto Uskonnottomana ihmisenä.
Mutta niin, siisti teksti on välttämättömyys, jotta sen saisi edes jossain julkaistavaksi.
Aloittaisin otsikko-kokelaista, joita tietysti listataan sitä mukaa kun mieleen putkahtaa. Ja muu runko vaikkapa ranskalaisin viivoin?
"Älä pelkää uskonnotonta" tai
"Onko syytä pelätä uskonnottomuutta?"
Tämä idea lähti liikkeelle siitä, kun tuskailin omaa lahjattomuuttani kirjoittamisen suhteen. Siinä piilee aina sama vika: kirjoitan liian tunteella ja käytän liikaa retoriikkaa.
Vaikka palstalla on ilo saada lukea mitä herkullisimmin kirjoitettuja verbaali-taidonnäytteitä, niin olen silti varma, etten ole yksin tämän ongelmani kanssa.
Positiivis-sävyinen ja puhtaasti asiassa pysyvä tietopaketti on siis mielessä ja vinkkejä sellaisen rakentamiseen houkuttelisin teitä kaikkia antamaan.
Samalla KIIHOITAN palstalaisia suvaitsematonta ja pelokasta KANSANRYHMÄÄ vastaan: Levittäkää tietoa uskonnottomuudesta vaikkapa tämän idean pohjalta, jos innostaa yhtään?
Toivoisin kovasti kannanottoja ja laajempaa mielenkiintoa aiheeseen. Mielestäni tällainen yhdessä ideoiminen ja -vaikuttaminen olisi tärkeää, vaikka muu järjestäytyminen tuntuisikin ahdistavalta (kuten itselläni tahtoo olla).
Vastaukset 5
Vanhimmat
enää...
1. rangaistava teko
2. syy kidutukseen
3. este urakehitykselle
4. poliittiselle varteenotettavuudelle
5. este avioitumiselle
6. saatanismia
7. syy sairauksiin
8. syy luonnonkatastrofeille
9. syy sotiin
10.kommunismia
Suurin syy mielestäni miksi rivikrisseli pelkää leimautumista on se, että aiemmilta sukupolvilta peritty pelko elää monta sukupolvea.
Muistan joskus teininä sanoneeni jotain uskonnon vastaista äidilleni (ei hihu), ja hänen reaktionsa oli kauhistunut, koska pelkäsi että minulle tapahtuu jotain mielipiteeni takia.
Vielä 1800-luvun lopulla, ympäri Suomea oli käytössä kidutuspaalut, joissa julkisesti ruoskittiin ja häpäistiin rikollisia.
1800-luvulla uskonnottomuus, kortinpelaaminen ja avioton seksi olivat rikoksia.
Pari viikkoa sitten kävin Kansallismuseossa, jossa esihistoriallinen osasto oli todella mielenkiintoinen.
Varhaiskeskiaikainen osasto oli jokseenkin tyydyttävä. Erityisesti ihastelin piispa Henrikin sarkofaagia, johon oli kaiverrettu sarjis kuinka Lallilla paloi hihat ja hakkasi tekopyhän piispan pään irti ja näytteli päänahkaa kyläläisille.
Katolisen kirkon vaikutus edusti siirtymävaihetta luonnonjumalien palvonnasta pyhimysten palvontaan. Pyhimyksiltä voitiin rukoilla kalastusonnea ja sadonkorjuuonnea.
Tästä eteenpäin historiastamme ei sitten ole jäänytkään paljon todisteita Kansallismuseon mukaan. Muutama taulu venäläisestä keisarista sukkahousuissa, aatelisten muotokuvia ja porvariston posliiniastioita.
Kysymys herää: kuka estää viimeisen 600 sadan vuoden historiamme esittämisen oikeassa valossa?
Miksi kansallismuseossa ei ole oikeustieteellisen historian osastoa?
Mitä ovat nämä satojen vuosien kauheudet joita ei voi Kansallismuseoon laittaa, luterilaisuuden ollessa silloin hallitseva ja määräävä taho maassamme?
Kidutuspaaluja käytettiin vielä 1800-luvun lopussa ympäri Suomea. Yhtään ainutta ei ole säilynyt museoomme, siellä on vain posliinikulhoja tältä aikakaudelta.
Yleisimpiö väärinkäsityksiä voisi ateismista ja ateisteista voisi pyrkiä poistamaan.
Mitä ateistit eivät ole.
Millaisia ateisteja on eli kaikenlaisia ihmisiä laidasta laitaan.
Vertauksia kristittyihin tai muihin uskoviin ei ole tarvetta esittää.
Tekstinä vaikkapa tällainen:
JUMALIA EI OLE
SIKSI
IHMISILLÄ ON VASTUU TOISISTAAN
En nyt tiedä osoittaako tämä hyvää makua ja onko tämä edes huumoria. Pitää vaan laittaa näin off-topic.
http://www.crap.fi/?i=5777