Rakkaat veljet ja sisaret Kristuksessa Jeesuksessa, kasvakoon Herramme sanan tuntemus ja armo iankaikkisesti osallanne! Arvoisat ateistit.
Tämän tarinan opetus on perinteiseen tyyliin kirjattuna loppulauseessa tai piilotettuna välilauseisiin, ennakoinnin eliminoimiseksi!
Tehdäänpä pieni ajatuskoe? Ajatellaan, että tällä palstalla ateisteina esiintyvät henkilöt keräisivät muutaman viikon ajalta vastauksensa esim. evankelioiviin tai ateismiuskon fundamentteja yleisesti kritisoiviin kirjoituksiin.
Ensimmäisessä vaiheessa tämän palstan ateisteina esiintyvät lukisivat kirjoituksensa mielessään.
Seuraavaksi ateistit lukisivat ja ajattelisivat mitä kirjoittavat ja miten kirjoituksiin vastaavat.
Kolmannessa vaiheessa ateistiuskovat voisivat lukea tekstinsä yön yli nukuttuaan tai vaikkapa viikonpäästä? Neljännessä vaiheessa lukeminen ja ajattelu tapahtuisivat vuoden päästä.
Ja jos olisivat edelleen samaa mieltä asiastaan, niin hyvä niin. Sillä sitkeys on hyvä ominaisuus.
Siirrytäänpä seuraavaan ajatuskoesarjaan! Ajatellaan, että tällä palstalla ateisteina esiintyvät henkilöt laajentaisivat ikään kuin ”liikkeen sanoman sisäisen sparrauksen hengessä” tekstiensä esittämistä ääneen luetuiksi. Ensimmäiseksi tilanteeksi voitaisiin ottaa vanhempien, puolison, isovanhempien syntymäpäivät. Olisiko tekstityyli ja asiapitoisuus sellaisia, että ne voitaisiin esittää näissä tilanteissa? Seuraavaksi voimme edellä mainitut koehenkilöt ja lukea heille samat puheet esim. surun hetkellä, jne.
No nyt ateisti tietysti sanoo, että vastaukset ovat tarkoitettu niille, joille ne on kirjoitettu. Hyvä argumentti sinänsä, mutta tämä kertoo jo itsessään jotain ateismiuskonnon filosofiasta.
Toisin kuin ateistinen filosofia ja siihen liittyvät fundamentit, jotka itsessään muodostavat hyvin tarkkaan säädellyn uskonnollisen kokonaisuuden, joka saa jäsenensä tuntemaan vihaa, epätoivoa ja pelkoa oman uskonnon ulkopuolella olevia kohtaan. (Ulkopuolinen maailma koetaan uhkaavaksi ja ikään kuin epätodemmaksi kuin oman uskonnon sisällä tapahtuvat asiat) on kristinuskon sanoma aina sama eikä katso henkilöön ja ihmisen asemaan.
Ateistit ovat ajaneet itsensä yhä syvemmälle kehäpäätelmien ja epärationaalisuuksien kehään väittäessään omaavansa ”hyvän moraalin” ja teot, mutta kuitenkin ajattelevat mielessään, että toiset ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ja ansaitsevat siksi erilaisen vastauksen. Tekevätpä ateistit tämän sitten tietoisesti tai tiedostamattaan. Ja täten he ovat ryhtyneet tuomarinvirkaan jakamaan ihmisille heidän ansioidensa mukaan. Toisin on kristinuskon filosofian laita, jossa jokaiselle ihmiselle kuuluu arvo sen tähden, että Jumala on luonut lähimmäisemme omaksi kuvakseen, myös ateistin.
Samoin on myös laita kristinuskon muussa argumentaatiossa, se on aina sama, eilen, tänään, huomenna ja iankaikkisesti! Samoin on kristinuskon laita, että sen totuus on sama niin ilon kuin surunhetkellä, eikä sitä tarvitse muuttaa jokaiselle henkilölle erilaiseksi sen mukaan millaisen arvion on itse toisesta tehnyt.
Ehkäpä ateismin argumentaatio on vielä evoluutionsa alkuvaiheessa? Mutta ainakin siltä näyttää hyvin lyhyessäkin tarkastelussa puuttuvan itsekritiikki.
Tämän tarinan opetus on perinteiseen tyyliin kirjattuna loppulauseessa tai piilotettuna välilauseisiin, ennakoinnin eliminoimiseksi!
Tehdäänpä pieni ajatuskoe? Ajatellaan, että tällä palstalla ateisteina esiintyvät henkilöt keräisivät muutaman viikon ajalta vastauksensa esim. evankelioiviin tai ateismiuskon fundamentteja yleisesti kritisoiviin kirjoituksiin.
Ensimmäisessä vaiheessa tämän palstan ateisteina esiintyvät lukisivat kirjoituksensa mielessään.
Seuraavaksi ateistit lukisivat ja ajattelisivat mitä kirjoittavat ja miten kirjoituksiin vastaavat.
Kolmannessa vaiheessa ateistiuskovat voisivat lukea tekstinsä yön yli nukuttuaan tai vaikkapa viikonpäästä? Neljännessä vaiheessa lukeminen ja ajattelu tapahtuisivat vuoden päästä.
Ja jos olisivat edelleen samaa mieltä asiastaan, niin hyvä niin. Sillä sitkeys on hyvä ominaisuus.
Siirrytäänpä seuraavaan ajatuskoesarjaan! Ajatellaan, että tällä palstalla ateisteina esiintyvät henkilöt laajentaisivat ikään kuin ”liikkeen sanoman sisäisen sparrauksen hengessä” tekstiensä esittämistä ääneen luetuiksi. Ensimmäiseksi tilanteeksi voitaisiin ottaa vanhempien, puolison, isovanhempien syntymäpäivät. Olisiko tekstityyli ja asiapitoisuus sellaisia, että ne voitaisiin esittää näissä tilanteissa? Seuraavaksi voimme edellä mainitut koehenkilöt ja lukea heille samat puheet esim. surun hetkellä, jne.
No nyt ateisti tietysti sanoo, että vastaukset ovat tarkoitettu niille, joille ne on kirjoitettu. Hyvä argumentti sinänsä, mutta tämä kertoo jo itsessään jotain ateismiuskonnon filosofiasta.
Toisin kuin ateistinen filosofia ja siihen liittyvät fundamentit, jotka itsessään muodostavat hyvin tarkkaan säädellyn uskonnollisen kokonaisuuden, joka saa jäsenensä tuntemaan vihaa, epätoivoa ja pelkoa oman uskonnon ulkopuolella olevia kohtaan. (Ulkopuolinen maailma koetaan uhkaavaksi ja ikään kuin epätodemmaksi kuin oman uskonnon sisällä tapahtuvat asiat) on kristinuskon sanoma aina sama eikä katso henkilöön ja ihmisen asemaan.
Ateistit ovat ajaneet itsensä yhä syvemmälle kehäpäätelmien ja epärationaalisuuksien kehään väittäessään omaavansa ”hyvän moraalin” ja teot, mutta kuitenkin ajattelevat mielessään, että toiset ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ja ansaitsevat siksi erilaisen vastauksen. Tekevätpä ateistit tämän sitten tietoisesti tai tiedostamattaan. Ja täten he ovat ryhtyneet tuomarinvirkaan jakamaan ihmisille heidän ansioidensa mukaan. Toisin on kristinuskon filosofian laita, jossa jokaiselle ihmiselle kuuluu arvo sen tähden, että Jumala on luonut lähimmäisemme omaksi kuvakseen, myös ateistin.
Samoin on myös laita kristinuskon muussa argumentaatiossa, se on aina sama, eilen, tänään, huomenna ja iankaikkisesti! Samoin on kristinuskon laita, että sen totuus on sama niin ilon kuin surunhetkellä, eikä sitä tarvitse muuttaa jokaiselle henkilölle erilaiseksi sen mukaan millaisen arvion on itse toisesta tehnyt.
Ehkäpä ateismin argumentaatio on vielä evoluutionsa alkuvaiheessa? Mutta ainakin siltä näyttää hyvin lyhyessäkin tarkastelussa puuttuvan itsekritiikki.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heepo joka uskoo mielikuvitusolentoihin tulee paasaamaan itsekritiikistä.
"Toisin kuin ateistinen filosofia ja siihen liittyvät fundamentit, jotka itsessään muodostavat hyvin tarkkaan säädellyn uskonnollisen kokonaisuuden, joka saa jäsenensä tuntemaan vihaa, epätoivoa ja pelkoa oman uskonnon ulkopuolella olevia kohtaan. (Ulkopuolinen maailma koetaan uhkaavaksi ja ikään kuin epätodemmaksi kuin oman uskonnon sisällä tapahtuvat asiat) on kristinuskon sanoma aina sama eikä katso henkilöön ja ihmisen asemaan."
Kuolen nauruun. Kirjoitit täsmälleen sen miten hihhulit suhtautuvat muihin, uskonnottomiin ja vääräuskoisiin kerettiläisiin ja sitten yrität vääntää tämä ateismin ominaisuudeksi? Hilpeää!!
Tämä(kin) palsta pursuu päivittäin hihhuleiden epätoivoisia vuodatuksia, joissa he tuovat esiin juuri sitä vihaa, epätoivoa ja pelkoa oman uskonnon ulkopuolella olevia kohtaan, mikä on hihhuleille niin leimallisen tyypillistä.
Ja lammaspaimenten kansantaruihin täysin sokeasti ja täydellisen kritiikittömästi uskova ihminen puhuu muille itsekritiikistä??
Tämä on jo liikaa, vatsaan koskee nauramisesta.
"Samoin on myös laita kristinuskon muussa argumentaatiossa, se on aina sama, eilen, tänään, huomenna ja iankaikkisesti!"
Juupa juu, iankaikkisesti. Tosin jos kysytään katolilaisilta ja ortodokseilta ja luterilaisilta ja helluntalaisilta, että mikä se argumentaatio oikein on, niin aina saadaan täysin erilainen vastaus.
Aina sama argumentaatio johon saa kymmeniä täysin erilaisia vastauksia riippuen siitä, mihin kristittyjen lukemattomista eri ryhmistä vastaaja satttuukaan kuulumaan? Hirveän uskottavaa tämä "aina sama" argumentaatio, josta löytyy ainakin sata eri tulkintaa.
paljon siimaa;
minkäväriset linssit sullo?
Olisihan se hienoa, kun pappi hautajaisissa puhuisi kuin se olisi hääpäivä.
Onhan se tietysti ymmärrettävä, että jos hihhulilla ei ole tilannetajua ja hän kuvittelee, että hänen sanomansa sopii joka tilanteeseen, on ateistien oltava väärässä, koska heillä on tilannetajua.
Jos nyt lähdetään siitä faktasta, että et tajua ollenkaan, mitä ateismi on, voidaankin todeta johtopäätöksenä, että koko kirjoituksesi on älyvapaata hölinää. Menee samaan kategoriaan hihhuleiden kielilläpuhumisen kanssa.
Miksi joka kohtaa pitää työntää niitä HUUTOMERKKEJÄ!!
Ensinnäkin ateismi ei ole uskonto millään muotoa, mikäli et halua määrittää sanaa uskonto jollakin aivan uudella tavalla. Jos kuitenkin olet näin tehnyt niin sana uskonto on silloin menettänyt merkityksensä ja ateismia voidaan tästä lähtien kutsua teistiseksi järjestelmäksi.
Valitettavasti ateismi kuitenkin merkitsee, ainankin nyky standardein, ellet sitten ole uudelleen määrittelemässä sanamerkityksiä juuri sitä ettei kyseisellä henkilöllä,joka siis on ateisti, ole minkäänlaista teististä katsontoa.
Tästä päästäänkin siihen että teistit esittävät argumentaationsa siten että ne tukevat omaa ennakkoasetelmaa, mikä sinällään on aivan oletettavaa. On kuitenkin havaittavissa että teisteillä on varsin vakiintunut tapa muuttaa sanamerkityksiä näin kokonaan muuttaen kieliympäristön omaa aatettaan paremmin kuvaavaksi.
Valitettavasti jos tämä on täysin mahdollista tehdä ilman minkäänlaista kielitieteellistä pohjaa on minullakin oikeus sanoa että kristinusko ei olekkaan uskonto vaan ateismia.
Koska OIKEA uskonnollisuus on polyteististä, etkö sinä sitä tiennyt?
Tästä johtuen 5/6 osaa maapallon väestöstä on ateisteja, tämän hienon uuden määritelmäni ansiosta.
>> Ensimmäiseksi tilanteeksi voitaisiin ottaa vanhempien, puolison, isovanhempien syntymäpäivät. > Toisin kuin ateistinen filosofia ja siihen liittyvät fundamentit, jotka itsessään muodostavat hyvin tarkkaan säädellyn uskonnollisen kokonaisuuden, > Toisin on kristinuskon filosofian laita, jossa jokaiselle ihmiselle kuuluu arvo sen tähden, että Jumala on luonut lähimmäisemme omaksi kuvakseen, myös ateistin. > Samoin on myös laita kristinuskon muussa argumentaatiossa, se on aina sama, eilen, tänään, huomenna ja iankaikkisesti! > Ehkäpä ateismin argumentaatio on vielä evoluutionsa alkuvaiheessa? Mutta ainakin siltä näyttää hyvin lyhyessäkin tarkastelussa puuttuvan itsekritiikki.
"Jumala on luonut lähimmäisemme omaksi kuvakseen, myös ateistin. " paljonko jumalan korvista ja sieraimista kasvaa karvoja? Minulla kun on alkanut kasvaa yhä tuuheammat puskat melkein joka helvetin reiästä. Vai onko se jeesuksen vika, hänkin on jumala? Vai loiko jumala jeesuksen?