auttakaa mua ihanat immeiset.... mun pitäis tehdä semmonen pikku tentti-essee kristinuskosta, rakkaudesta ja kärsimyksestä... eli mikä on kristinuskollinen kanta rakkauteen ja kärsimykseen.. mutta en löydä yhtäkään sivua, missä edes kaksi näistä mainittaisiin... :`( hieman tietoa on jo etukäteen, mutta jos satutte itse tietämään jotain ko asioista tai tiedätte jonkun sivun, josta löytäisin tietoa, ja viitsisitte ilmoittaa tiedoistanne minulle olisin erittäin kiitollinen...
Kiitos jo etukäteen....
Kiitos jo etukäteen....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täältä löytyy Raamatun kohtia sekä kärsimyksestä että rakkaudesta:
http://www.sley.fi/eo/tampere/sanaa/sanaa.html
Täällä on rovasti Olavi Peltolan teksti "Kärsimys ja Jumala", vähän pitkä ja osin vaikeaselkoinen, mutta ideoita sieltä varmasti saa:
http://www.sro.fi/opetuksia/peltola/Teemoja/Uskonelamasta/uskonelamasta.htm
- klikkaa sivun laidasta linkkiä "Kärsimys"
Joitain näkökulmia:
- Jumala on rakkaus
- Jumala on oikeudenmukainen, ei tee virheitä, eikä tuomitse ketään väärin
- Maailma kärsii ihmisen syntiinlankeemuksen seurauksista: kärsimme toisten pahuudesta ja omasta pahuudestamme. Synti, sairaus, kärsiminen ja kuolema tuli maailmaan ihmisen noustua kapinaan Luojaansa vastaan (syntiinlankeemus).
- Kristinuskossa paljon kärsimyksestä jää salatuksi: Vain Jumala tietää, ihminen ei. Silti kaikki on rakastavan Jumalan kädessä. Ihmisen ymmärrys ei riitä selittämään kaikkea kärsimystä, eikä Jumala anna Sanassaan, Raamatussa, kaikkeen selitystä ("Salatut asiat ovat vain Herran, meidän Jumalamme, tiedossa, mutta ne asiat, jotka hän on ilmoittanut, ovat tarkoitetut meille ja lapsillemme..." 5. Mooseksen kirja 29:29)
- Kristinuskon kaikkein suurin rakkauden ja kärsimyksen kohtaaminen tapahtui Jumalan Pojan, Jeesuksen kärsimisessä ja kuolemassa ristillä. Jeesus otti rakkaudessaan kaikkien ihmisten kaikki synnit harteilleen, ja kärsi niiden rangaistuksen, jotta ihminen saisi rauhan Jumalan kanssa.
- Kerran kaikki viaton kärsimys ja epäoikeudenmukaisuus lakkaa: Kun Jeesus tulee takaisin -ks. kuvaukset taivaasta ekasta linkistä.
Jos kristinuskossa kärsiminen yhdistetään Rakkauteen niin mielestäni Rakkaus on ymmärretty väärin.
Kärsivähän syyttää jotakin kärsimyksen aiheuttamisesta joko sanoillaan tai vain tunteillaan, kuitenkin aina jollakin tasolla hänen olemuksestaan osoittaa syytöksen sormi ulospäin. Herää kysymys ovatko syytökset rakastamista?
Tämä oli nyt vain sivuhuomautus jota voi asian yhteydessä miettiä.
Jos kirkon kanta kiinnostaa ottaa lähtökohdaksi, niin tunnustuskirjoissakin on kohdat kärsimyksistä ja rakkaudesta.