Kuinka paljon uskotte luomiskertomukseen?
Haluaisin tietää teidän katolilaisten käsityksiä maailman synnystä. Onko katolisella kirkolla jotain yleistä käsitystä luomiskertomuksesta vai voiko jokainen muodostaan omansa?
Kertokaa siis omia käsityksiänne luomiskertomuksen aitoudesta.
Haluaisin tietää teidän katolilaisten käsityksiä maailman synnystä. Onko katolisella kirkolla jotain yleistä käsitystä luomiskertomuksesta vai voiko jokainen muodostaan omansa?
Kertokaa siis omia käsityksiänne luomiskertomuksen aitoudesta.
Vastaukset 38
Vanhimmat
vertauskuvallinen kertomus. Fundamentalistinen raamattunäkemys kuuluu vain protestanttisuuteen. Katolisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
yhtään mitään näyttöä siitä, että apostolit ja alkuseurakunta eivät olisi uskoneet raamatun luomiskertomuksen olevan historiallinen tosiasia, raamatussa nimenomaan mainitaan apostolien julistaneen Jumalaa myös Luojana (apt.17:22-30,room.1:18-20)
jo vanhan testamentin kirjoittajat tunnustivat Jumalan luomakunnan luojaksi (esim. ps.104)
jos lähdetään väittämään jonkun raamatun tapahtuman tai tapahtumasarjan olevan vain joku "vertauskuvallinen" kertomus, niin ongelma tulee siinä, että mihin se raja sitten vedetään, mikä on vertauskuvallista ja mikä konkreettista ?
kun raamatussa puhutaan joitakin asioita vertauskuvallisesti, niin asiayhteydestä käy aina selville, mitä sillä haluttiin tuoda esille, mikähän mahtaisi olla "vertauskuvallisen luomiskertomuksen" funktio sitten tässä mielessä ?
päätä eikä häntää. ei luomikertomuksen käsittäiminen vertauskuvalliseksi estä uskoa Jumalaan luojana. Kaikki kristityt uskovat Jumalaan luojana. Siitä ei ole epäilystäkään. Raamattu ei kuitenkaan ole mikään luonnontieteen oppikirja. Se vastaa kysymykseen kuka on luonut maailma, ei kysymykseen miten maailma on syntynyt.
Toisessa luomiskertomuksessa kerrotaan ihmisen luomisesta ja sitä seuraa syntiinlankeemuskertomus. Jokainen ymmärtää, että näiden kertomuksien ihmiset ovat prototyyppejä, eivät historiallisia henkilöitä.
apinaihmisten(?) syntiinlankeemus on todellisuudessa mahtanut tapahtua, mikäli sen kuitenkin otaksutaan tapahtuneen?
"Jokainen ymmärtää, että näiden kertomuksien ihmiset ovat prototyyppejä, eivät historiallisia henkilöitä."
uusi testamentti osoittaa Jeesuksen (kahdessakin) sukuluettelossa osoittaa, että Adam ja Eeva olivat todella historiallisia henkilöitä ja lisäksi apostoli Paavali puheessaan kreikkalaisille Ateenassa mainitsee, että Jumala on yhdestä ihmisparista luonut koko ihmiskunnan, jos luomiskertomus olisi ollut vain joku juutalainen "vertauskuva", niin miksi sitten apostoli viittasi siihen puhuessaan ihmisille, jotka kuuluivat hellenistiseen kulttuuriin ???
vastannut luonnontieteellisen kysymykseen miten maailma on syntynyt väittämällä että maailma on luotu. Tsk tsk..
tiedetään missä ja milloin hän on elänyt. Näin ei voi ajatella Adamista, Eevasta yms alkukertomusten ihmisistä.
Uskon kuitenkin, että tällainen ihmispari on ollut joskus olemassa jossakin, mutta se taas on eri asia. Tiede nimittäin todistaa, että me kaikki nykyään elävät ihmiset polveudumme samasta kantaäidistä. Tämä on saatu selville tutkimalla nykyihmisten äidinpuoleista perimää.
kysymys. Kaikki metafyysiset jutut jäävät tieteellisen tiedon ja tutkimuksen ulottumattomiin.
"fundamentalistinen raamattunäkemys kuuluu vain protestanttisuuteen". Miten niin kuuluu fundamentalistinen raamattunäkemys protestanttisuuteen? Ei kyllä kuulu.
en kirjoittanut tuota viestiä johon tartut, mutta sanotaanko niin että ymmärrän sen tarkoittavan sitä että protestanttisuus on paljon "hajanaisempi" ilmiö kuin katolilaisuus ja protestanttisuuden piiriin mahtuu MYÖS - ei siis ainoastaan - fundamentalistista raamatuntulkintaa.
Toisaalta voidaan ajatella että katolilaisuudessa on "virallinen" kanta (jota protestanttisuudessa ei voi sen moninaisuuden ja hajanaisuuden vuoksi ollakaan, eihän ole yhtä protestanttista kirkkoa vaan useita kirkkoja ja lahkoja etc.) joka raamatuntulkinnan suhteen EI ole fundamentalistinen.
Sitten kommenttini siihen alkuperäiseen kysymykseen: evoluutio ei tarvitse jumalaa, mutta uskon että jumala on jossain vaiheessa, missä, siihen turha yrittää arvailuja heittää, "puhaltanut" elämän hengen ihmislajiin ja tämä puhallus siis nyt tässä vertauskuvallisesti tulkittuna!
Jostain on ihmissukukin alkanut ja siinä on uskomusteni mukaan ollut jumalallakin osuus joka on niin suuri että häntä Luojaksi kutsumme. Mutta miten tämä on sitten "teknisesti" tapahtunut, siihen en osaa (enkä usko että kukaan muukaan) ottaa kantaa. Sen vain sanon, ettei luonnontieteellinen tieto ja tutkimus muuta kuin rikastuta elämääni ja silti sallii minun uskoa Jumalaan, hänen Poikaansa ja kirkkoon.
Luterilaisuudessa on virallinen kanta. Se on ilmaistu Tunnustuksessa. Se, etteivät kaikki tahdo sitä noudattaa, ei muuta tosiasiaa.
kuka vastailee katol. nimissä, hyvin voi olla joku prometeuslainen
mutta hiukan kummastuttaa tämä katolilaisten lampaiden asenne.
Heille tuntuu riittävän paimenten ilmoitus, että he ovat perisyntisiä (tai olivat ennen kastetta), mutta miten se synti reaalimaailmassa hankittiin, ei tunnu heitä kiinnostavan pätkääkään, mikäli keskustelun "vilkkaudesta" voi jotain päätellä.
Onhan täällä joskus runsastakin keskustelua ikkunoista, messuun pukeutumisesta, piispoista yms.
tästä aiheesta itseni pyörryksiin, joten en jaksa enää jankata samaa.
Antiikin kristityt uskoivat luomiskertomukseen sekä materiaalisena ja henkisenä tosiasiana, mutta tuskinpa heitä se luonnontieteellinen puoli asiassa kiinnosti, vaan juuri se mitä luomiskertomus opettaa Jumalan tahdosta:
"Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa" (2. Kor. 4:6)
"Mutta luomakunnan alusta Jumala on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." (Mark. 10: 6-9)
Tieteellinen tieto muuttuu, mutta hengellinen sanoma pysyy.
Saisikos siihen alkuperäiseenkin kysymykseen lisää vastauksia?
Eli katolilaiset:
Mikä on tulkintanne luomiskertomuksesta?
Kelpaa katolisen kirkon yleinen kanta jos sellainen on ja myös teidän omat mielipiteenne.
Katolisessa kirkossa seurakuntalaisen ei tarvitse ihmetellä eikä kysellä mitään kirkon opista. Kaikki on jo mietitty valmiiksi. Mikäli haluat tietää, mitä katolinen kirkko opettaa, sinun kannattaa lukea Katolista katekismusta. Sieltää selviää koko usko. On turha kysellä seurakuntalaisten tulkintojen perään, koska sellaisia ei voi olla olemassa. Katolinen kirkko ei ole protestanttinen kirkko, jossa voidaan esittää henkiökohtaisia näkemyksiä kirkon opista.
Minun ymmärtääkseni katolinen kirkko hyväksyy luomiskertomuksen. On ollut olemassa Aatami ja Eeva, joiden ruumis on voinut kehittyä eläimestä, mutta jonka sielu on taivaallista alkuperää.
Kotisvujeni satoa:
"Katolinen kirkko: Man's body could be developed from the body of an inferior animal if God so willed; but science does not prove that man's body was thus formed, while revelation teaches that it was formed directly by God from the clay of the earth.
Kirkon on turha taistella evoluutio-oppia vastaan. Se on riittävästi todistettu ollakseen pätevin selitys elämän kehittymiselle. Vanhan Testamentin luomiskertomus kuvaa oman aikansa historiallista käsitystä ihmisen synnystä.
Katolinen kirkko: Man's soul could not be formed by the development of animal instinct; for, being entirely spiritual, it must be created by God, and it is united to the body as soon as the body is prepared to receive it.
Sielua ei voi erottaa ruumiista. Ihminen on kehittynyt eläimestä kokonaisuudessaan. Henki on sähkökemiallisia ilmiöitä ihmisen ruumiissa. Mikään havainto ei tue sielun yhdistymistä ruumiiseen jossakin vaiheessa ihmisen kasvua."
miettinyt, että miten katolista teologiaa voidaan sanoa tieteeksi, jos kriittistä ajattelua ei sallita tiedekunnissa, jotka on yliopiston yhteydessä? Toki se, että joku tekee teologiaa, jossa tulee eri johtopäätöksiin kuin kirkon oppi, ei ole takuu siitä että kirkon oppi on väärä, sillä kirkko itse määrittelee sen mikä on sen oppi. Jos taas yliopistoteologian tarkoitus on nimenomaan tukea kirkon oppia ja "näyttää positiivinen suunta uskolle" sen sijaan, että pyrkisi miettimään asioita ja herättämään kysymyksiä, niin minkä vuoksi sitä teolgiaa pitää opettaa ylipäänsä jossain normaalissa yliopistossa? Riittäisi ihan hyvin tavalliset pappiseminaarit ja paavilliset yliopistot, jossa opet on valittu siten että ne on uskollisia kirkon opetukselle ja ei esitä kysymksiä.
Ovatko nämä kertomasi käsitykset ihmisen synnystä varmastikin sitten katolisen kirkon näkemyksiä?
Oman kokemukseni peristeellla katolisten yliopistojen teologiset tiedekunnat kuvaavat ja selittävät nimenomaan katolista teologista ajattelua ja sen historiaa sekä katolisen kirkon toimintaa. Tämä tutkimus tapahtuu kyllä yleisin tieteellisin tutkimusmentelmin, joten katolisten tiedekuntien toiminta täyttää kyllä tieteellisen toiminnan vaatimukset.
Katolisen yliopiston teologisen tiedekunnan tarkoitus on siis perehdyttää opiskelijoita katoliseen teologiseen ajatteluun. Näin katolinen teologia nimenomaan tukee katolisen kirkon toimintaa.
On vain yksi poikkeusalue, mutta sitäkin tärkeämpi. Katolinen kirkko kielsi pitkään historiallisen raamatuntutkimuksen, mutta nykyisin se sallitaan. Katolinen raamatuntutkimus ei ole metodisesti lähdekriittistä, vaan tutkijat yleensä katsovat asioita kirkon dogmista käsin eli tarkastelevat varhaiskristillistä kirjalloisuutta myöhemmän tulkinnan valossa eivätkä kysele historiallisen merkityksen perään. Näin Raamattua pyritään kaikessa tulkitsemaan kirkon oppia tukevaksi.
Tässä on selvä ero länsimaisiin avoimiin ja kriittisiin yliopistoihin. Protetanttisissa maissa ja kriittissä tiedeyhteisössä pyritään jatkuvasti kyselemään varhaiskristillisen kirjallisuuden historiallisia merkityksiä ja alkuperäistä sanomaa erotuksena myöhemmistä tulkinnoista.
On kuitenkin huomattava, että myös katolisten raamattututkijoiden joukossa on kriittisiä tutkijoita. Monilla luterilaisillakin tutkijoilla on kiusaus lukea Raamattua kirkon opista käsin.
Kun raamattututkijat päätyvät kirkon opin kannalta poikkeaviin näkemyksiin, on katolinen tutkija helpommassa osassa. Hän voi saanoa, että noin asioista ajateltiin aikoinaan kirkon piirissä, mutta kirkon opetusvirkä määrittelee, miten asiasta pitää nyt opettaa. Luterilainen tiutkija joutuu itse määrittämään tämän päivän tulkinnan. Luterilainen kirkkohane ei ole virallisesti kuvannut Raamatun eri kohtien hermeneuttisia merkityksiä, joten papit joutuvat luterilaisessa kirkossa enemmän tai vähemmän sooloilemaan.
Olen laiskalla päällä. Voisin tarkistaa katolisen kannnan luomiskertomukseen Katolisesta katekismuksesta, mutta en viitsi. jännitän HC Berniä ja Espoon Bluesin ottelua
Kyllä ovat. Aatami ja Eeva ei ole kadonneet katolisesta teologiasta minnekään, jos sitä tarkoitat.
Kirkkohistoria on eri juttu ja sen tutkimusta voi pitää tieteenä, jos sitä tehdään kunnolla, mutta jos lähtökohta on se, että kirkko on aina ollut oikeassa, niin johan siinä pelihousut repeää rehelliseltä kirkossakävijältä.
Kun luin Hans Küngin kirjan Umstrittene Wahrheit niin siinä kyllä esiteltiin useampia tapauksia, jossa kirkko hankkiutui eroon epämieluisista tutkijoista.
Yritn katsella eilen Bremen-Ateena peliä mutta se oli niiiin surkeaa peliä, että pistin telkan kiinni ja menin nukkumaan.
Katolisessa yliopistossa on kyllä kiusaus sanella tutkimustuloksia ja Hans Kungin kokemukset ovat aivan todellisia. En epäile yhtään.
Kirkkohistoria on vaaraton tutkimusalue, koska ihmisethän ovat aina erehtyväisiä! Kirkon virheet voidaan aina laittaa yksittäisten teologien niskaan.
Eksegetiikka ja dogmatiikka ovat vaikeita alueita katolisille, koska kriittinen tutkimus voi johtaa aivan muihin johtopäätöksiin kuin mitä kirkko on tehnyt. Katolisilla tutkijoilla onkin kiusaus tarkastella kirkkoisiä dogmien valossa - ja olla kyselemättä, mitä oikeasti kirkkoisät ovat halunneet sanoa ja kirjoittaa.
Hyvä konkreettinen esimerkki on lapsikaste. UT kuvaa aikuiskastetta omissa kohdissaan ja vain väkinäisesti ja epäaidosti voidaan näiden UT:n kohtien kuvaavan lasten kastamista. Moni kirkkoisä sai kasteen aikuisena ja aiheesta ollaan hyvin eri mielisiä. Silti kirkko kuuluttaa lapsikastetta ikään kuin se olisi ollut selviä alusta asti ja sovittaa sen UT:n kastekuvauksiin.
Minä kannatan lapsikastetta ja pidäb sitä perusteltuna Jumalan armon osoituksena, mutta varhaiskristiyt eivät osanneet kaikessa ajatella meidän tavoillamme. Uskon myös, että kirkko on alusta asti kastanut lapsia, vaikka UT:n kohdat onkin kirjoitettu kuvaamaan aikuiskatetta.
jossain kohtaa UT:ssa kerrottu että kokonaisia perhekuntia kastettiin?
Kyllä ja siksi sanoinkin, että kirkko on kastanut lapsia alusta asti. Siitä huolimatta ilmeisesti muut UT:n kohdat kuvaavat kastetta aikuisten näkökulmasta, mistä on kuitenkin tehty aivan kyseenalainen johtopäätös, että vain aikuiskaste olisi ollut käytössä.
Samalla logiikalla Volvon markkinointikirjeen perusteella voisi väittää vuosisatoja myhömemmin historiantutkimuksessa, että vain Volvo oli maapallolla käytössä autona - eikä muita automerkkejä ollekaan. On oltava tarkka johtopäätösten teossa Raamatun suhteen.
Lapsikaste oli käytössä kirkossa alusta asti, mutta se herätti kääntyneissä ihmisissä ja teologieissa myös aidosti eri mielisyyttä.
ei ole merkityksetön, kun otetaan kadotusoppi huomioon.
Mikäli uskotaan, että kastamaton lapsi, sikiö, alkio tai vastahedelmöittynyt munasolu ei pääse kuollessaan taivaan täyteen iloon, niin kaste tai jokin vastaava rituaali kannattaisi toimittaa jo heti hedelmöittymisen tapahduttua.
Jos taas lasta pidetään viattomuutensa vuoksi varmasti pelastuvana, niin kasteella ei ole kiire, mutta se myös herättää kysymyksen, minkä ikäisenä lapsesta tulee kadotuskelpoinen, eli mitä ennen lapsen olisi hyvä kuolla, jotta hän pelastuisi 100% varmuudella.
minä olen aina ollut lapsikasteen kannalla.
Viimeiaikoina olen ollut kiinnostunut benediktiineistä ja ja itse sääntökunnan perustajasta ei ole juurikaan tietoa. Katselin siitä juuri eilen yhden dokumetin ja sen suhteen tilanne taitaa olla hiukan sama.
En vieläkään saanut selvää, vakuuttavaa ja lopullista vastausta!
Kysymys oli:
Millainen käsitys katolisella kirkolla on luomiskertomuksesta?
Miten luomiskertomus tulee ymmärtää? Kuinka kirjaimellisesti se tulee ottaa?
Kertokaahan nyt! Please!
Toivottavasti osaat englantia. En nimittäin ehdi nyt enempää kommentoida, mutta tästä voi olla apua: http://www.bringyou.to/apologetics/p81.htm
Voisiko joku kertoa ihan selvästi suomeksi vastausta tähän kysymykseen jota olen yrittänyt saada: Millainen on katolisen kirkon käsitys luomiskertomuksesta?
Katolisen teologian mukaan Jumala on luonut sekä näkymättömän että näkyvän maailman. Jumala on kaiken takana, kaiken alku ja syy.
Tiede kuvaa, miten Jumalan luomistyö on tapahtunut.
Aatami ja Eeva ovat ihmiskunnan alku, mutta fyysisesti ihminen on voinut kehittyä eläimestä. Evoluutio ei koske ihmisen sielua, koska se on jumalallista alkuperää.
Aatami ja Eeva kuvaavat siis ihmiskunnan tai ihmisyyden alkua, hetkeä, josta katsotaan ihmisen olevan Jumalan tarkoittama kehittynyt ihminen.
Luomiskertomus kertoo myös ihmisen ominaisuudet Jumalan kuvana ja ihmisen päämäärän Jumalan kaltaisena olentona.
Luomiskertomus myös kertoo, että synti pääsi maailmaan ihmisen valinnan seurauksena ja muutti ihmisyyttä.Tämän enempää katolinen teologia ei sano.
katolisen teologian mukaan ihminen ollut periaatteessa fyysisesti kuolematon sielunsaantinsa ja syntiinlankeemuksensa välisenä aikana, sekä elänyt paratiisissa vaivoja vailla?
Se olisi aika erikoinen vaihe ihmisen esihistoriassa. Sanoisinko epätieteellinen, ja johan tuo jumalallisperäinen sielukin tekee uskiksista osittain yliluonnollisia olentoja.
Tuntuisi omituiselta pitää itseään yliluonnollisena, mutta uskiksilla se on kait sitten aivan tavanomainen käsitys omasta persoonastaan.
Termi "yliluonnollinen" on alun perin lähtenyt kristinuskon teologiasta. Puhutaan yliluonnollisesta armosta, siis tekijästä, joka kohottaa ihmisen luomakunnan determinististen prosessien yläpuolelle.
Kirkon opetusten mukaan mukaan ihmissuvulla oli alussa tämä yliluonnollinen armo, joka erotti ihmiskuntaa muusta luomakunnasta, ja vaikka se syntiinlankeemuksessa menetettiin, on ihminen edelleen selvästi erilainen kuin muut eläimet.
niin odottaisin varmaankin jännittyneenä, näkyykö viimeisellä tuomiolla apinaihmisiä, neandertalinihmisiä ynnä muita esi-ihmislajeja.
mitä tekisit, jos olisit uskovainen? Viimeisellä tuomiolla voisivat silloin olla sinullakin muut asiat mielessäsi, kuin sen seuraaminen, näkyykö apinaihmisiä.
tuomiolla voisivat silloin olla sinullakin muut asiat mielessäsi, kuin sen seuraaminen, näkyykö apinaihmisiä."
Miten niin?
Siellä meidät kaikki tuomitaan.
"Herra pani luomansa ihmisen "Eedenin paratiisiin viljelmään ja varjelemaan sitä"(1 Ms 2:15). Tömö kehotus viljellä ja varjella paratiisia on ymmärrettävä paitsi aineellisessa mielessä myös korkeammassa hengellisessä merkityksessä. "Paratiisilla" pyhät isät tarkoittivat ensimmäisten ihmisolentojen sielua, paikkaa, missä mitä runsain jumallinen armo asui ja missä moneet hyveet kantoivat hedelmää. Tämä puutarha viljelemisellä he tarkoittivat sitä. mitämyöhemmin kutsuttuun hengelliseksi työskentelyksi, ja tämän sisäisen toiminnan varjelemisella he tarkoittivat sielun saavuttaman puhtauden säilyttämistä."