Rahan voimalla on suuri mahti. Miten jämsän seudulla tullaan estämään nämä perhetragediat; perhesurmat, koulusurmat, huostaanotot... Herätkää jo ajattelemaan muutakin kuin omaa eläkettänne, sillä sekin voi olla saavuttamattomissa, ellei elämisen tahtiin tule muutosta. Mummojen ja pappojen potkijat lisääntyy pahan olon myötä...Lapset kasvaa. Päätökset on tultava nyt, eikä vuosien päästä. Tuetaanko kotihoitoa mitenkään? Aikaa lapsille ja rauhaa vanhemmille? Tässä on keskusteltu vanhuudesta ja kuolemasta. Miten on elävien laita? Tuleeko nuorisollekin muuta kuin Koskihotelli, joka odottaa heitä saattohoitoon? Perhe ja lapset kunniaan! Väkiluku nousuun. Viihtyisyyttä asumiseen muullakin, kuin katukiveytyksellä tahikka hienoilla (turhanpäiväisillä) katuvaloilla!! Suurperheille alennuksia uimahalliin! Ei aina rahastettaisi lapsiperheitä. Hehän kuluttavat tuplasti muutenkin. Perhetapahtumia muualtakin, kuin seurakunnalta. Kyllä tekemistä riittää. Mistä löytyy tekijät ja päättäjät? Miksi puoluetoimintaa panostetaan Jämsän päähän? Joko se alkaa ennen yhdistymistäkin, että odotetaan ihmisten kulkevan "keskukseen"?? Tässä kysymyksiä hyvät ehdokkaat vastattaviksi, vai eikö aika riitä?
Entäs miten huomioidaan lapsiperheet?
16
1112
Vastaukset
- Tiinavaan
Edellinen kirjoittaja kyllä jokseenkin tyhjensi pajatson kysymyksillään. Perusidea viestissä oli hyvä: hän tiedustelee ehdokkailta - mitä he ovat valmiita (köyhien) lapsiperheiden eteen tekemään.
Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä että lapsiperheitä ei pitäisi yhteiskunnallisilla maksuilla ajaa taloudelliseen ahdinkoon. Ystävättäreni maksaa 443 € kuukaudessa kahden lapsen kunnallisesta päivähoidosta. Vaikkei hän kaikkein pienituloisin olekaan, miltei puolet rouvan nettopalkasta menee hoitomaksuihin. Siihen konkurssiin kun lyödään kahden auton ja talon lainanlyhennykset sekä muut asumisen ja elämisen menot. Penni venyy ja paukkuu.
Vaan mitäpä sitä taloudesta natkuttamaan kun viestiin sisältyy toinen suurempi kysymys. Kirjoittaja puhuu huostaanotoista ja kotihoidosta, eli suomeksi yhteiskunnallisesta pahoinvoinnista.
Itse olen niitä ihmisiä, jotka uskovat perinteiseen kasvatukseen. Koko kylän on kasvatettava ja otettava vastuuta. Tuolla toisessa viestiketjussa kyselin talkooperinteen perään ja samaa olen huutelemassa tässäkin. Yhdessä tekemällä kasvaa yhteiskuntavastuu. Ei aina sysätä ammmattilaisten hoidettavaksi omaa perhettä tai omaa lasta. Keksitään yhteistä tekemistä ja otetaan murkutkin mukaan.
Miksi korjata jotain, jollei se ole rikki?
Tiedän että on myös lapsia ja nuoria, joille talkoot ja yhdessä tekeminen eivät enää riitä. On menty rikki. Silloin apu on tarpeen tietenkin. - CaroLuna
Ehokas on vielä auki, mutta eipä tämän sortin kysymyksiin/mietteisiin ole kovin moni vastaillut..
- Eero Hakonen
Vanhemmilla ei ole talodellisesti mahdollista hoitaa lapsiaan kotona vanhempainrahakauden päätyttyä. Vanhemmat ovat pakotettuja lähtemään töihin. Jämsä ei ole ottanut käyttöön kotihoidon tuen kuntalisää, vaikka se säästäsi siinä pitkällä juoksulla. Ohessa konkreettisesti asioita miksi kotihoidon tuen kuntalisä pitää ottaa käyttöön. 1. Jämsä lisäisi vetovoimaisuutta, ovathan lapsiperheet Jämsän tulevaisuus 2. Lasten kotihoito on aina halvempaa kuin kunnallinen hoitopaikka 3. Lapset hoidetaan siellä missä kuuluukin eli kotona. Kotona lapsi kokee turvallisuutta ja saa parhaan mahdollisen lähtökohdan kohdata ympärillä oleva maailma. Ohessa vielä malli kuinka minun mielestä kotihoidon tuen tulisi määräytyä:
Vanhemmat voivat itse hoitaa lastaan kotona kotihoidon tuella, jos perheen nuorin lapsi on alle 3-vuotias.
Oikeus kotihoidon tukeen alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä.
Ottovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes ottovanhemman vanhempainrahakauden alkamisesta on ensimmäinen maksupäivä mukaan lukien kulunut kaksi vuotta.
Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan, Jämsä-lisän sekä mahdollisen tulosidonnaisen hoitolisän. Jämsä-lisän suuruus perheen nuorimmalle alle 3-vuotiaalle lapselle on 218,64 € kuukaudessa. Lisäksi Jämsässä maksetaan sisaruslisää niille alle 3-vuotiaille lapsille, joiden pienempi sisarus on kotihoidossa ja saa kotihoidontukea. Tuen suuruus on 99 euroa kuukaudessa. Jämsässä sisaruslisää myönnetään vanhempainrahakauden päätyttyä. Hei!
Pohdit kirjoituksessasi lapsiperheiden asioita Uudessa Jämsässä.
Voin vain kertoa omia kokemuksiani ja tietysti pohjaan ajatuksiani pitkälti niihin. Ja ne ovat olleet syy ehdokkaaksi lähtemiseeni.
Itselläni on kaksi lasta 5- ja 6- vuotiaat. Lapseni joutuivat menemään hoitoon nuorimmaisen ollessa vasta 10 kk ikäinen. He joutuivat vaihtamaan hoitopaikkaa Jämsänkoskella 7 kertaa puolentoista vuoden sisällä. Jokainen voi kuvitella miten se näkyi arjessamme. Joskus ei vielä aamullakaan tiennyt mihin lapset voi viedä hoitoon, ja maksut kuitenkin olivat normaalin taksan mukaiset.
Moni näistä kirjoittamistasi asioista voitaisiin ennaltaehkäistä sillä että ymmärretään että numeroiden takana on oikeita perheitä ja ihmisiä. Niitä ei voi siirrellä kuin pelinappuloita. Ei ole mikään ihme että lapset reagoivat jos eivät opi esim. luottamaan hoitopaikan aikuisiin kun eivät kerkiä edes nimeä oppimaan.
Kuntakohtaista kodinhoidontukea yritettiin saada jo viime kaudella, mutta hallitus hylkäsi ehdotuksen. Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää saada se asia kuntoon. Se todellakin tulisi kunnalle halvemmaksi kun annettaisiin todellinen mahdollisuus hoitaa lapsia kotona. Uskon että jo 100 euroa kk/lapsi olisi oiva apu ja mahdollisuus monelle perhelle. Ja se on nimenomaan imago kysymys. Merkki siitä että lapsiperheitä toivotaan paikkakunnalle.
Paikkakunnan muuttotappio saadaan käänettyä vain uusien työpaikkojen avulla. Nyt täällä on liikaa keskitytty vain paperitehtaisiin ja Himokseen ja pienteollisuus on unohdettu kokonaan. Nyt olisi erittäin tärkeä saada paikkakunnalle houkuteltua eri alojen yrityksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja. On otettava mallia pohjanmaalta jossa pienteollisuutta on aivan eri lailla kuin Jämsässä.
Haastetta riittää mutta yhteistyöllä tästä selvitään!
Piritta Rantanen
#87- alkaa kiinnostaa
Hyvä, että joku avasi tätäkin sektoria.
Niille jotka ajattelevat, että lapsen kasvatukseen tarvitaan koko kylä, voisi heittää kysymyksen: mikä kylä täällä Jämsän seudulla on tässä asiassa erityisesti kunnostautunut. Arvajan kylä yritti pitää kiinni opinahjostaan.
Miksei tämän logiikan mukaan voisi ajatella, että lasten kasvatukseen tarvittaisiin koko kerrostalon väki. Kyllä lasten kasvatus ja kaikki siihen liittyvä on senverran tärkeä aihealue, että sitä ei voi kuitata millään slouganilla. Jämsä on joskus mainostanut itseään lasten kaupunkina. Nyt olis aika alkaa lunastaa näitä lupauksia. Uudet kuntapäättäjät kehiin. - Saara.P-H
alkaa kiinnostaa kirjoitti:
Hyvä, että joku avasi tätäkin sektoria.
Niille jotka ajattelevat, että lapsen kasvatukseen tarvitaan koko kylä, voisi heittää kysymyksen: mikä kylä täällä Jämsän seudulla on tässä asiassa erityisesti kunnostautunut. Arvajan kylä yritti pitää kiinni opinahjostaan.
Miksei tämän logiikan mukaan voisi ajatella, että lasten kasvatukseen tarvittaisiin koko kerrostalon väki. Kyllä lasten kasvatus ja kaikki siihen liittyvä on senverran tärkeä aihealue, että sitä ei voi kuitata millään slouganilla. Jämsä on joskus mainostanut itseään lasten kaupunkina. Nyt olis aika alkaa lunastaa näitä lupauksia. Uudet kuntapäättäjät kehiin.Kotihoidon kuntalisästä tehtiin tosiaan aloite viime valtuustokaudella Jämsässä.
Aloitteen teki vihreitten Mari Äikäs. Kukaan istuvista valtuutetuista ei kuitenkaan lähtenyt Marin aloitteen taakse. Ei SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasurit, Kristillisdemokraatit. Ei kukaan, joten aloite kaatui.
Jos vihreistä joku istuu ensi kaudella valtuustossa, niin aloite tehdään uudestaan. Katsotaan sitten, ketkä lähtevät mukaan.
Minun mielestä vanhemmilla pitää valinnan varaa lapsen hoidon suhteen. Siksi esim. palveluseteli olisi kätevä. Kotihoito on oltava yksi mahdollisuus, kaikki eivät halua lastaan päiväkotiin tai perhepäivähoitoon.
Kourallinen Jämsän ehdokkaista on allekirjoittanut Suomen nuorisoyhteistyön Allianssin lasten ja nuorten huoneentaulun ja siten sitoutunut valvomaan lasten ja nuorten etuja.
Huoneentaulu ja allekirjoittaneet ehdokkaat koko maasta löytyy
http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=3823
Saara Peutere-Heikka vihreät 4
http://www.vihreajamsa.fi - Mari Äikäs
Saara.P-H kirjoitti:
Kotihoidon kuntalisästä tehtiin tosiaan aloite viime valtuustokaudella Jämsässä.
Aloitteen teki vihreitten Mari Äikäs. Kukaan istuvista valtuutetuista ei kuitenkaan lähtenyt Marin aloitteen taakse. Ei SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasurit, Kristillisdemokraatit. Ei kukaan, joten aloite kaatui.
Jos vihreistä joku istuu ensi kaudella valtuustossa, niin aloite tehdään uudestaan. Katsotaan sitten, ketkä lähtevät mukaan.
Minun mielestä vanhemmilla pitää valinnan varaa lapsen hoidon suhteen. Siksi esim. palveluseteli olisi kätevä. Kotihoito on oltava yksi mahdollisuus, kaikki eivät halua lastaan päiväkotiin tai perhepäivähoitoon.
Kourallinen Jämsän ehdokkaista on allekirjoittanut Suomen nuorisoyhteistyön Allianssin lasten ja nuorten huoneentaulun ja siten sitoutunut valvomaan lasten ja nuorten etuja.
Huoneentaulu ja allekirjoittaneet ehdokkaat koko maasta löytyy
http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=3823
Saara Peutere-Heikka vihreät 4
http://www.vihreajamsa.fiAatesisareni Saara nosti esille asian, joka on kuumentanut tunteita nyt vaalikuumeen raivotessa. Kiitos Saara sulle lojaalisuudestani! Esittelin ideani aloitteesta valtuustoseminaarissa keväällä 2008 ja toivoin laajaa yhteisymmärrystä ja - mielisyyttä. Sitä sainkin epävirallisessa puheessa kaupungintalon ja seminaaripaikan käytävillä. Kävi kuitenkin niin, että kun aloitteen tein, kukaan istuvista valtuutetuista ei sitä kannattanut. Sellaista kuntapolitiikka on, valitettavasti. No se siitä ja ensi valtuustossa uusi yritys, kuten Saara uhkasi.
Lasten kotihoidon kuntalisä on nyttemmin noussut aika tärkeäksi vaaliteemaksi muiden, taloudellisesti paljon suurempien asioiden lomassa. Kuten Hakosen Eero totesi, on perheitä, joissa lasten kotihoito voi lainojen ym. taloudellisten velvotteiden johdosta jäädä kiinni jopa siitä kuntalisä-satasesta. On mahtavaa, että on perheitä, joissa nähdään tärkeäksi hoitaa ihan pienet kotona. Silloin kun homma toimii, eikä lapsi voi huonosti vanhempien päihteiden, mielenterveysongelmien tms. johdosta, koti on hyvä paikka pienen olla. Alle kolmivuotiasta ei tarvitse raahata tanhupiiriin eikä viulutunnille. Normaali koti touhuineen riittää.
Kuitenkin mun mielestä on aika rajua yksinkertaistamista ajatella, että tämä satasen panostaminen estäisi Kauhajoen kaltaiset tragediat. Tässä yhteiskunnassa on sellaista pahoinvointia, johon julkiset keinot tarjoavat vain osaratkaisun. Paljon tärkeämpää on nostaa kunniaan sellainen talkooperinne ja naapurinkin lapsista välittäminen, josta tälläkin palstalla on jo paljon puhuttu, viimeaikaisin kiitos Lähdesmäen Leenalle ja nimimerkille Tiinavaan. Kyllä me hämäläis/keskisuomalaisetkin osataan. Lisää talkoohengestä ensi numerossa, heh. Nyt on pakko mennä pienten hammaspesuja valvoon, ettei tule turhaa tilataidetta hammastahnalla. - Mari Äikäs
Mari Äikäs kirjoitti:
Aatesisareni Saara nosti esille asian, joka on kuumentanut tunteita nyt vaalikuumeen raivotessa. Kiitos Saara sulle lojaalisuudestani! Esittelin ideani aloitteesta valtuustoseminaarissa keväällä 2008 ja toivoin laajaa yhteisymmärrystä ja - mielisyyttä. Sitä sainkin epävirallisessa puheessa kaupungintalon ja seminaaripaikan käytävillä. Kävi kuitenkin niin, että kun aloitteen tein, kukaan istuvista valtuutetuista ei sitä kannattanut. Sellaista kuntapolitiikka on, valitettavasti. No se siitä ja ensi valtuustossa uusi yritys, kuten Saara uhkasi.
Lasten kotihoidon kuntalisä on nyttemmin noussut aika tärkeäksi vaaliteemaksi muiden, taloudellisesti paljon suurempien asioiden lomassa. Kuten Hakosen Eero totesi, on perheitä, joissa lasten kotihoito voi lainojen ym. taloudellisten velvotteiden johdosta jäädä kiinni jopa siitä kuntalisä-satasesta. On mahtavaa, että on perheitä, joissa nähdään tärkeäksi hoitaa ihan pienet kotona. Silloin kun homma toimii, eikä lapsi voi huonosti vanhempien päihteiden, mielenterveysongelmien tms. johdosta, koti on hyvä paikka pienen olla. Alle kolmivuotiasta ei tarvitse raahata tanhupiiriin eikä viulutunnille. Normaali koti touhuineen riittää.
Kuitenkin mun mielestä on aika rajua yksinkertaistamista ajatella, että tämä satasen panostaminen estäisi Kauhajoen kaltaiset tragediat. Tässä yhteiskunnassa on sellaista pahoinvointia, johon julkiset keinot tarjoavat vain osaratkaisun. Paljon tärkeämpää on nostaa kunniaan sellainen talkooperinne ja naapurinkin lapsista välittäminen, josta tälläkin palstalla on jo paljon puhuttu, viimeaikaisin kiitos Lähdesmäen Leenalle ja nimimerkille Tiinavaan. Kyllä me hämäläis/keskisuomalaisetkin osataan. Lisää talkoohengestä ensi numerossa, heh. Nyt on pakko mennä pienten hammaspesuja valvoon, ettei tule turhaa tilataidetta hammastahnalla.Tosivihree on myös kirotusvihree. Siis kiitin Saaraa HÄNEN lojaalisuudestaan. Tökkii, kun on viideltä herännyt...
- kysellyt...
Mari Äikäs kirjoitti:
Tosivihree on myös kirotusvihree. Siis kiitin Saaraa HÄNEN lojaalisuudestaan. Tökkii, kun on viideltä herännyt...
Outoa on, ettei paikkakunnalta läydy montaakaan lasten ja nuorten asioiden ajajaa. Tutkittuani muidenkin vaalipiirien ehdokkaiden vastauksia ja vaalikoneiden vastauksia, olen huomannut Jämsän seudulla aika monen ehdokkaan asettavan terveydenhuollon tai vanhustyön lasten asioiden edelle. Miksi moinen välinpitämättöös lapsiamme kohtaan?? Tärkeitä asioita toki kaikki, mutta lapsilla on koko elämä vielä edessään. Me vanhemmat olemme vastuussa siitä millainen elämä lapsilla on edessään!?
- Mari Äikäs
Taidan olla vähän kitkerällä tuulella tänään kun itselleni vieraasti karsastan idealistista näkemystä lapsiperheiden hyvinvoinnin, pienteollisuuden ja pienkauppiaiden suorasta ja ainoasta kytköksestä kaupungin tekemisiin.
Minulla on neljä lasta. Vanhin on 12 ja nuorin 2,5 vuotta. Lapset ja heidän hyvinvointinsa on elämäni tärkein juttu. Lapset harrastavat ihanasti organisoiduissa ja hoidetuissa seuroissa, tapaavat kavereitaan, viihtyvät koulussaan, isossa ja pelottavassa keskustassa sijaitsevassa Vitikkalassa. Kyläkoulut silloin kun lapsia riittää ja järjettömiä yhdysluokkavaatimuksia ei ole, ja koulun kunto mahdollistaa terveen opiskeluympäristön ovat ihana, inhimillinen lisä kaupunkimme houkuttelevuutta ja mikä tärkeintä - pienten koululaistemme viihtyvyyttä lisäämään. Mikään autuaaksi tekevä ei kyläkoulumiljjöö kuitenkaan ole. Aiemman työni puolesta olen haastatellut satoja alueemme yläkoululaisia, joiden fiilikset kyläkouluista eivät ole olleet yksituumaisen ylistävät. Kuten eivät keskustakoulujemmekaan oppilaiden. Tässä asiassa vanhemmat pelkäävät enemmän kuin lapset, uskallan väittää. Omassa perheessäni on kaksi tajuttoman tyytyväistä Vitikkalan koulun oppilasta. Ja yläkouluunkin on tultava taajamaan. Onko helpompaa, kun on jo sata tuttua kaveria, vai kymmenen? En tyrmää kyläkouluja, vaan päinvastoin koen, että ensimmäinen lakkautuskierros oli koko valtuustokauteni kipein kokemus. Oli kamalaa olla aiheuttamassa pettymystä ihanille kylien ihmisille ja perheille. En nukkunut hyvin pitkään aikaan.
Ja pienteollisuus. Meillä Jämsänjokilaaksossa pienteollisuus on ollut pitkälle ison teollisuuden alihankintaa. Vaate- ym kaupoille on lähdetty Jyväskylään tai Tampereelle. Mitähän siinä voisi tehdä kuntalainen talkoiden eteen? Ostaa täältä, ehdotan. Ja jos puutteita tarjonnassa ilmenee, kannattaa ehdottaa kauppiaille.
Idealismi on oikeasti ihanaa. Sitä hellikäämme. Kuntatalouden faktat vain on kovin karut. Älkäämme edes äänikalalla ajellessamme troolarilla luvatko sellaista, mikä on utopiaa.
Inhottavaa olla tyly. Menestystä sinulle ja kaikilel ajamillesi mahtaville ajatuksille. t. Siperian kasvatti Mari - Tiinavaan
Mari Äikäs kirjoitti:
Taidan olla vähän kitkerällä tuulella tänään kun itselleni vieraasti karsastan idealistista näkemystä lapsiperheiden hyvinvoinnin, pienteollisuuden ja pienkauppiaiden suorasta ja ainoasta kytköksestä kaupungin tekemisiin.
Minulla on neljä lasta. Vanhin on 12 ja nuorin 2,5 vuotta. Lapset ja heidän hyvinvointinsa on elämäni tärkein juttu. Lapset harrastavat ihanasti organisoiduissa ja hoidetuissa seuroissa, tapaavat kavereitaan, viihtyvät koulussaan, isossa ja pelottavassa keskustassa sijaitsevassa Vitikkalassa. Kyläkoulut silloin kun lapsia riittää ja järjettömiä yhdysluokkavaatimuksia ei ole, ja koulun kunto mahdollistaa terveen opiskeluympäristön ovat ihana, inhimillinen lisä kaupunkimme houkuttelevuutta ja mikä tärkeintä - pienten koululaistemme viihtyvyyttä lisäämään. Mikään autuaaksi tekevä ei kyläkoulumiljjöö kuitenkaan ole. Aiemman työni puolesta olen haastatellut satoja alueemme yläkoululaisia, joiden fiilikset kyläkouluista eivät ole olleet yksituumaisen ylistävät. Kuten eivät keskustakoulujemmekaan oppilaiden. Tässä asiassa vanhemmat pelkäävät enemmän kuin lapset, uskallan väittää. Omassa perheessäni on kaksi tajuttoman tyytyväistä Vitikkalan koulun oppilasta. Ja yläkouluunkin on tultava taajamaan. Onko helpompaa, kun on jo sata tuttua kaveria, vai kymmenen? En tyrmää kyläkouluja, vaan päinvastoin koen, että ensimmäinen lakkautuskierros oli koko valtuustokauteni kipein kokemus. Oli kamalaa olla aiheuttamassa pettymystä ihanille kylien ihmisille ja perheille. En nukkunut hyvin pitkään aikaan.
Ja pienteollisuus. Meillä Jämsänjokilaaksossa pienteollisuus on ollut pitkälle ison teollisuuden alihankintaa. Vaate- ym kaupoille on lähdetty Jyväskylään tai Tampereelle. Mitähän siinä voisi tehdä kuntalainen talkoiden eteen? Ostaa täältä, ehdotan. Ja jos puutteita tarjonnassa ilmenee, kannattaa ehdottaa kauppiaille.
Idealismi on oikeasti ihanaa. Sitä hellikäämme. Kuntatalouden faktat vain on kovin karut. Älkäämme edes äänikalalla ajellessamme troolarilla luvatko sellaista, mikä on utopiaa.
Inhottavaa olla tyly. Menestystä sinulle ja kaikilel ajamillesi mahtaville ajatuksille. t. Siperian kasvatti MariJalat maassa pää tukevasti pilvissä - vai miten se meni. Idealismi on ihanaa.
Olen kanssasi samaaa mieltä kyläkouluasiasta - autuutta ei pieni koulu välttämättä tuo - pienten yksiköiden riskit on syytä pitää mielessä niinkuin tuolla aikaisemmassakin viestiketjussa raapustelin.
Samaa mieltä olen ostovoiman suuntaamisesta alueen pienyrittäjien liikkeisiin. Onhan totta, että aivan jokaista merkkiä ei paikkakunnan vaatepuodista saa, mutta ainakin minulle - persjalkaiselle tättähäärälle on valikoimaa riittänyt ja palvelu on aina pelannut.
Olet ääneni ansainnut - valtuutetulla pitää olla rohkeutta tehdä myös kipeitä leikkauksia ja taistella valtapuolueiden tuulimyllyjä vastaan.
Olen myös äärimmäisen tyytyväinen kitkeryyteesi ja kiitän sinua siitä, että et syyllisty vaalipopulismiin haukkua natkuttamalla virkamiehiä ja sanoutumalla irti valtuustokaudella tehdyistä (kipeistäkään)päätöksistä.
Kiitos suuresta sydämestäsi, vahvasta arvopohjastasi ja ennen kaikkea viisaasta päästä hartioillasi. - Leppänen
Mari Äikäs kirjoitti:
Taidan olla vähän kitkerällä tuulella tänään kun itselleni vieraasti karsastan idealistista näkemystä lapsiperheiden hyvinvoinnin, pienteollisuuden ja pienkauppiaiden suorasta ja ainoasta kytköksestä kaupungin tekemisiin.
Minulla on neljä lasta. Vanhin on 12 ja nuorin 2,5 vuotta. Lapset ja heidän hyvinvointinsa on elämäni tärkein juttu. Lapset harrastavat ihanasti organisoiduissa ja hoidetuissa seuroissa, tapaavat kavereitaan, viihtyvät koulussaan, isossa ja pelottavassa keskustassa sijaitsevassa Vitikkalassa. Kyläkoulut silloin kun lapsia riittää ja järjettömiä yhdysluokkavaatimuksia ei ole, ja koulun kunto mahdollistaa terveen opiskeluympäristön ovat ihana, inhimillinen lisä kaupunkimme houkuttelevuutta ja mikä tärkeintä - pienten koululaistemme viihtyvyyttä lisäämään. Mikään autuaaksi tekevä ei kyläkoulumiljjöö kuitenkaan ole. Aiemman työni puolesta olen haastatellut satoja alueemme yläkoululaisia, joiden fiilikset kyläkouluista eivät ole olleet yksituumaisen ylistävät. Kuten eivät keskustakoulujemmekaan oppilaiden. Tässä asiassa vanhemmat pelkäävät enemmän kuin lapset, uskallan väittää. Omassa perheessäni on kaksi tajuttoman tyytyväistä Vitikkalan koulun oppilasta. Ja yläkouluunkin on tultava taajamaan. Onko helpompaa, kun on jo sata tuttua kaveria, vai kymmenen? En tyrmää kyläkouluja, vaan päinvastoin koen, että ensimmäinen lakkautuskierros oli koko valtuustokauteni kipein kokemus. Oli kamalaa olla aiheuttamassa pettymystä ihanille kylien ihmisille ja perheille. En nukkunut hyvin pitkään aikaan.
Ja pienteollisuus. Meillä Jämsänjokilaaksossa pienteollisuus on ollut pitkälle ison teollisuuden alihankintaa. Vaate- ym kaupoille on lähdetty Jyväskylään tai Tampereelle. Mitähän siinä voisi tehdä kuntalainen talkoiden eteen? Ostaa täältä, ehdotan. Ja jos puutteita tarjonnassa ilmenee, kannattaa ehdottaa kauppiaille.
Idealismi on oikeasti ihanaa. Sitä hellikäämme. Kuntatalouden faktat vain on kovin karut. Älkäämme edes äänikalalla ajellessamme troolarilla luvatko sellaista, mikä on utopiaa.
Inhottavaa olla tyly. Menestystä sinulle ja kaikilel ajamillesi mahtaville ajatuksille. t. Siperian kasvatti MariKliseemäinen otsikko, vai mitä. On käytetty varmaan useammassakin vaalimainoksessa viime aikoina mm. minä itse. Mutta tottahan se on, millaisen tulevaisuuden nuoret sitten luovat, riippuu paljon päättäjien teoista nyt.
Lapsiperheet, varhaisopetuksen piirissä olevat ovat saaneet kiitettävästi huomiota näilläkin palstoilla, mutta mitenkäs nämä 14-18 vuotiaat, juuri ne nuoret jotka hetken päästä luovat sitä tulevaisuutta.
Tiukan talouden aikana on helppo aina sanoa, että ei ole rahaa. Esimerkiksi nuorten harrastustiloja, joita koskaan ei ole liikaa, voitaisiin saada aikaiseksi tilajärjestelyin, pienin kustannuksin, nyt kun kaksi kaupunkia yhdistyy. Varmaan jostain löytyy sopivia tiloja, esim. Bändeille, joita seudulla on useita.
Enemmänkin pitäisi tukea ja luottaa nuorten omatoimisuuteen omien asioiden hoidossa, tässä voisi hyvänä apuna olla mahdollisesti Nuorisovaltuusto. Tästä on puhetta ollutkin jossain yhteydessä, joten ei ole minun idea, mutta olen valmis kannattamaa ideaa.
Minä ainakin luotan ja uskon, että jos nuoret saavat vaikuttaa ja ottaa kantaa päätöksiin, jotka koskevat heitä itseään, ovat he luottamuksen arvoisia.
Kaupungin tasapuolinen kehittäminen kaikkien ikäluokkien tarpeet huomioiden, on parasta mahdollista elinvoimaisuuden tukemista tulevaisuutta ajatellen.
Kari Leppänen - Mari Äikäs
Tiinavaan kirjoitti:
Jalat maassa pää tukevasti pilvissä - vai miten se meni. Idealismi on ihanaa.
Olen kanssasi samaaa mieltä kyläkouluasiasta - autuutta ei pieni koulu välttämättä tuo - pienten yksiköiden riskit on syytä pitää mielessä niinkuin tuolla aikaisemmassakin viestiketjussa raapustelin.
Samaa mieltä olen ostovoiman suuntaamisesta alueen pienyrittäjien liikkeisiin. Onhan totta, että aivan jokaista merkkiä ei paikkakunnan vaatepuodista saa, mutta ainakin minulle - persjalkaiselle tättähäärälle on valikoimaa riittänyt ja palvelu on aina pelannut.
Olet ääneni ansainnut - valtuutetulla pitää olla rohkeutta tehdä myös kipeitä leikkauksia ja taistella valtapuolueiden tuulimyllyjä vastaan.
Olen myös äärimmäisen tyytyväinen kitkeryyteesi ja kiitän sinua siitä, että et syyllisty vaalipopulismiin haukkua natkuttamalla virkamiehiä ja sanoutumalla irti valtuustokaudella tehdyistä (kipeistäkään)päätöksistä.
Kiitos suuresta sydämestäsi, vahvasta arvopohjastasi ja ennen kaikkea viisaasta päästä hartioillasi.Kiitos. Et tiedäkään, kuinka ihanalta viestisi tuntui. T. Samanjalkainen tättis
- Karille
Leppänen kirjoitti:
Kliseemäinen otsikko, vai mitä. On käytetty varmaan useammassakin vaalimainoksessa viime aikoina mm. minä itse. Mutta tottahan se on, millaisen tulevaisuuden nuoret sitten luovat, riippuu paljon päättäjien teoista nyt.
Lapsiperheet, varhaisopetuksen piirissä olevat ovat saaneet kiitettävästi huomiota näilläkin palstoilla, mutta mitenkäs nämä 14-18 vuotiaat, juuri ne nuoret jotka hetken päästä luovat sitä tulevaisuutta.
Tiukan talouden aikana on helppo aina sanoa, että ei ole rahaa. Esimerkiksi nuorten harrastustiloja, joita koskaan ei ole liikaa, voitaisiin saada aikaiseksi tilajärjestelyin, pienin kustannuksin, nyt kun kaksi kaupunkia yhdistyy. Varmaan jostain löytyy sopivia tiloja, esim. Bändeille, joita seudulla on useita.
Enemmänkin pitäisi tukea ja luottaa nuorten omatoimisuuteen omien asioiden hoidossa, tässä voisi hyvänä apuna olla mahdollisesti Nuorisovaltuusto. Tästä on puhetta ollutkin jossain yhteydessä, joten ei ole minun idea, mutta olen valmis kannattamaa ideaa.
Minä ainakin luotan ja uskon, että jos nuoret saavat vaikuttaa ja ottaa kantaa päätöksiin, jotka koskevat heitä itseään, ovat he luottamuksen arvoisia.
Kaupungin tasapuolinen kehittäminen kaikkien ikäluokkien tarpeet huomioiden, on parasta mahdollista elinvoimaisuuden tukemista tulevaisuutta ajatellen.
Kari Leppänenkirjoituksestasi! Lasten ja nuorten puolesta tulisi jaksaa taistella myös siellä valtuustossa, vaikka se Siperia on joskus kylmääkin kylmempi paikka.
Elinkelpoisten kyläkoulujen lopettaminen on kovin lyhytnäköistä politiikkaa. Mennäänpä tässä joitakin vuosia eteenpäin. Niin tullaan kenties näkemään sellainenkin aika jolloin melko suurella todennäisyydellä ihmiset valitsevat asuinalueitaan, ottaen huomioon myös sen mistä löytyy se Turvallinen ja Idyllinen kyläkoulu. Koulu jossa opettajat jopa tuntevat lapseni, luokkakoko on kohtuullinen, eivätkä opettajat vaihdu joka vuosi. Kyläkoulut nousevat vielä arvoon arvaamattomaan.
ps. Jäin miettimään tarvitsevatko ala-asteikäiset satoja kavereita? - Mari Äikäs
Karille kirjoitti:
kirjoituksestasi! Lasten ja nuorten puolesta tulisi jaksaa taistella myös siellä valtuustossa, vaikka se Siperia on joskus kylmääkin kylmempi paikka.
Elinkelpoisten kyläkoulujen lopettaminen on kovin lyhytnäköistä politiikkaa. Mennäänpä tässä joitakin vuosia eteenpäin. Niin tullaan kenties näkemään sellainenkin aika jolloin melko suurella todennäisyydellä ihmiset valitsevat asuinalueitaan, ottaen huomioon myös sen mistä löytyy se Turvallinen ja Idyllinen kyläkoulu. Koulu jossa opettajat jopa tuntevat lapseni, luokkakoko on kohtuullinen, eivätkä opettajat vaihdu joka vuosi. Kyläkoulut nousevat vielä arvoon arvaamattomaan.
ps. Jäin miettimään tarvitsevatko ala-asteikäiset satoja kavereita?Viisaasti haastoit. En tarkoitakaan, että sata kaveria. Potentiaalisia kiusaajia kyllä. Kyläkoulut ehkä suodattavat ja jalostavat ihania individualisteja paremmin, jos olosuhteet ovat suotuisat, mutta kylmänkalsea YläkouluSiperia suodattaa vain rohkeimmat, etevimmät tai kovanyrkkisimmät yksilöt. En halua loukata, mutta olen usean vuoden ajan oppilashuoltoryhmässä pohtinut näitä asioita ja todennut, että yläkoulussa parhaiten pärjäävät ne, jotka sopeutuvat. Sosiologina en haluaisi tällaista allekirjoittaa, mutta käytäntö on neuvonut. Ei sata kaveria niinkään, mutta sata ei-kiusaajaa?
Ei iso koulu tee kenestäkään isoa ihmistä. Pieni koulu sen sijaan isoon ryhmään muuttaessa voi tehdä isosta pienen. Kuuluu kait kasvuun myös. Hyvin toimiva kyläkoulu on oikeasti ihana paikka paikkansa lunastaneelle. Ja näissä olosuhteissa pakollinen isoon kouluun muutto voi olla voittokulun huipentuma. Mitään yksiselitteistä glooriaa ei kuitenkaan mikään koulu pelkän kokonsa kautta nauti.
Leppäsen Kari on hauska nuoruuden kaveri ja fiksu heppu. Terveisiä! Mari - Saara.P-H
Mari Äikäs kirjoitti:
Viisaasti haastoit. En tarkoitakaan, että sata kaveria. Potentiaalisia kiusaajia kyllä. Kyläkoulut ehkä suodattavat ja jalostavat ihania individualisteja paremmin, jos olosuhteet ovat suotuisat, mutta kylmänkalsea YläkouluSiperia suodattaa vain rohkeimmat, etevimmät tai kovanyrkkisimmät yksilöt. En halua loukata, mutta olen usean vuoden ajan oppilashuoltoryhmässä pohtinut näitä asioita ja todennut, että yläkoulussa parhaiten pärjäävät ne, jotka sopeutuvat. Sosiologina en haluaisi tällaista allekirjoittaa, mutta käytäntö on neuvonut. Ei sata kaveria niinkään, mutta sata ei-kiusaajaa?
Ei iso koulu tee kenestäkään isoa ihmistä. Pieni koulu sen sijaan isoon ryhmään muuttaessa voi tehdä isosta pienen. Kuuluu kait kasvuun myös. Hyvin toimiva kyläkoulu on oikeasti ihana paikka paikkansa lunastaneelle. Ja näissä olosuhteissa pakollinen isoon kouluun muutto voi olla voittokulun huipentuma. Mitään yksiselitteistä glooriaa ei kuitenkaan mikään koulu pelkän kokonsa kautta nauti.
Leppäsen Kari on hauska nuoruuden kaveri ja fiksu heppu. Terveisiä! MariOn koulutuksellista rikkautta, kun on erilaisia kouluja. Mutta mustavalkoinen ei kannata olla.
Seutukunnalla on paljon myös arvokasta lastensuojelutyötä tekeviä järjestöjä kuten Pelastakaa Lapset ry ja MLL. Tuossa huostaanottoasiassa varsinkin Pela on asiantuntija ja tietää, mitä tarvitaan ja missä mennään.
Pelalla on ollut esim. hienoa varamummo/pappa-toimintaa niille lapsiperheille, joilla ei ole omia isovanhempia tukena ja apuna.
Mutta vapaaehtoistoimintakin tarvitsee rahaa ja niitä vapaaehtoisia. Haastakaa siis tuttujanne mahdollisuuksien mukaan Pelan Selvä elämä - lapselle kampanjaan.
Sitä kautta saadaan kehitettyä uusia juttuja lasten ja nuorten tueksi ja turvaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli642618Naisella tisulit, kuin lehemän utarehet
Oli kyllä isot tisulit naisella, kuin lehemän utarehet, vaikka paita oli päällä, niin tisulit erottui.272594Kemijärven festarit 2025
Onpas taas niin laimea meininki. Eikö tosiaan saada parempia artisteja? ☹️151694- 1021407
Johanna Tukiainen hakkasi miehen sairaalaan!
Viime päivien tiktok-keskusteluissa on tullut esiin, että Johanna Tukiainen on jatkanut väkivaltaista käytöstään. Hän h1271406- 1011359
Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?241173Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411106Kalateltta ja Siipiteltta
Siipiteltasta ei saa ruokaa ollenkaan ja ovatko työntekijät ihan selvin päin siellä. Kalateltassa taas lojuu käytetyt la141083Jännä tunne kun ekaa kertaa elämässään tuntuu siltä
Että on tarkoitettu jollekin. Saattaahan tuo olla että on sekaisin kuin seinäkello, mutta silti tunne yhteenkuuluvuudest59995