porvarit laittaneet hälyttimet!!!
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/10/15589
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/10/15589
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Näin eläkeläisenä voin varastaa ruokani. Omaisuutta ei ole, rikosrekisteristä ei väliä ja eläkkeen pienuuden takia ulosmitattavaa ei jää. Kestän kyllä kiinnijäämiskertojen häpeän, kun voi syödä joskus jotain kunnollista.
Eikö sinulla ole kunniaa? Omatuntoa?
Mikä on mieletäsi kunnia?
Mikä on omatunto?
Eikö ne olekin vain käsitteellisiä fraaseja.
niissä asioissa, joissa minulla on niihin varaa, mutta uhrautumaan en ala.
Tunnen myös moraalista vastuuta, siinä vaiheessa, kun en mässäile yksin, vaan jaan saaliini muiden vähävaraisten kanssa. Kutsun esimerkiksi toisen kaltaiseni syömään tai lahjoitan hänelle osan, silloin kun siihen on mahdollisuus.
Aivan oikein.
Olet osaltasi käsittänyt nuo fraasit oikein.
Yksilön moraalikäsitys kulkee aina kunnian ja omatunnon edellä.
Sinänänsä leppoisa ajatus, että yksilön kunnia käsitys onkin sidoksissa henk.koht moraalin käsitykseen.
jutuissa esitetään aina että sen käyttäjät ovat kauhean häpeissään kun on pakko hakea vanhentunutta ilmaisruokaa Minusta asia pitäis nähdä niin kun se on Huomisen jätteitähän siellä jaetaan.järkevämpää käyttää hyväksi kuin kuormittaa ympäristöä sillä.
Moni ostaa leipänsä tänään, mutta syö vasta huomenna. Leipä saattaa meilläkin olla viikon kaapissa ja edelleen syömäkelpoista.
Miksi en ostaisi valmiiksi eilisiä tuotteita, kun niitä kertyy omastakin takaa?
Kyse lienee ennemminkin yhteisön asettamista päämääristä, kuten
"otsasi hiessä, on sinun leipäsi syötävä" sekä "ei Jumala laiskoja ruoki"
Nämä aivan käsittämättömät hokemat, edelleenkin ohjaa ajatteluamme/toimiamme.
Kun emme ole mitään leipämme eteen kärsien raataneet, niin olkoon häpeä palkkamme.
Voisinkin heittää ilmaan kysymyksen, jos me olisimme vapaita uskonnoista, niin olisiko meillä häpeää.
Ehkä meitä ohjaisi vain kunnia(llisuus), sekä oma, henkilökohtainen moralimme.
Käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.
*niin vaikeaa on olla edes Ihminen.
taloudellisen tilanteen mukaan. Itselläni on ainakin arvot, moraalin ja omantunnon tasot muuttuneet, jäätyäni työkyvyttömyyseläkkeelle.
Samanlaisia tuntemuksia olen myös minä tuntenut.
Kuten on todettu, *että on vaikeaa olla edes ihminen.
Tarkoitin juuri tuota kunnia/llisuus käsitteiden hiipumista kohdallani.
Toki en vielä oman-käden-oikeutta ole kokeillut, mutta en tuomitse jos joku näinkin tekee.
Aikoinaan kun tuloni oli suht.hyvät en juurikaan miettinyt, käynyt taistoa huonomman minäni kanssa näistä kysymyksistä. Nyt on maailma muuttunut ja myös minun on ollut uudelleen arvoitettava käsitteet, kuten kunnia, omatunto ja moraali, omalta kohdaltani.
Asetan vastakkain yhteiskunnan ja oman käsityksen
moraalista. Tulos ei juuri imartele demokraattista valtiota/yhteiskuntaa.
Enkä tarkoita tällä väestöä vaan polittista oligarkiaa. Vallan keskittämistä pienen ja suppean
elitistisen joukon käsiin.
Britit pyytävät, että "Jumala kuningasta suojele" me voisimme pyytää , että Jumala kansaa suojele heidän politiikaltaan.