downsifting

Kun suomessa ensimmäisen kerran väläytettiin ns pidempää työhistoriaa niin sillä hetkellä minusta tuli tietämättäni muodikas ja muutin elämäni siihen suuntaan, että saan taatusti mahdollisuuden jättäytyä pois työelämästä sillä hetkellä kun minusta siltä tuntuu. Itseasiassa tämä on erittäin helppoa ja oma reseptini on: auotoilun tulee olla halpaa = vanha kalusto kunniassa, ravintolapalvelut vähiin ja vaatteistahan voi aina tinkiä. Muutkin menot ovat suurennuslasin alla mutta kotona syötävästä ruu´asta en ole tinkinyt.
En ole tehnyt minkäänlaista sopimusta eläkkeestäni sillä silmissäni valtio, pankit ja vakuutuslaitokset ovat äärimmäisen epäluotettavia sopimuskumppaneita. Suorat osakesijoitukset ovat suosiossani sekä myöskin rahat / postimerkit ovat sijoituskohteitani. Osa maallisesta mammonasta on käteisenä eli olen valmis kohtaamaan mahdollisen pörssiromahduksen ja lisäämään tilaisuuden tullen osakeomistuksiani.
Näillä eväillä mennään eteenpäin ja odottelen sitä päivää kun nuorimmaiseni on 18v ja hänellä on maksamani ajokortti kädessään. Itse katselen siinä vaiheessa jo hyvinkin kriittisesti ympärilleni sillä olen vankasti sitä mieltä, että työelämästä pitää irroittautua silloin kun terveys on vielä tallella ja toisekseen, olen ollut säännöllisessä työelämässä mukana yli 40v ja se riittää minulle.

Tietysti olen varautunut siihen, että maailmassa voi tapahtua sellaisia mullistuksia, että ne pakottavat minut muuttamaan suunnitelmiani mutta niillehän mina en minkään voi.

http://www.youtube.com/watch?v=M4odpIVLNro

sen pitäisi mennä. Harmi vain että tästäkin on tulossa muoti-ilmiö, eli ihmiset eivät välttämättä aidosti ole kiinnostuneita asiasta vaan tekevät niin kuin muutkin tekevät. Itse olen elänyt tuon aatteen mukaan jo kauan, ja arvasin että kyllä se vielä muotiinkin tulee.