Sain verenpaineeni kyllä sujuvasti nousemaan luettuani Aamupostista kahden, tosi riihimäkeläisen äidin ruikutusta siitä, miten vaikeaa on, kun lapset ovat lomalla ja vanhemmat töissä. Hemmetti. Lasten syysloman aikataulu on ollut tiedossa kuukausia. Eikö tuo nyt ole ihan järjestelykysymys. Kai ne kakarat ovat yksin myös hiihtolomalla, jos tommonen tyyli valitaan.
Meillä lapsi pääsi reissuun sekä syys- että hiihtolomalla. Yksin ei tarvinnut nököttää kotona. Minusta on ihan turha vinkua seurakunnan tai kaupungin toimia lasten kaitsemiseen, ellei perheellä ole kykyä järjestellä asioita. Riittäisi varmaan edes se, että toinen vanhemmista olisi kotona, kuskaisi vaikka uimalaan, Serenaan tms. ellei muuhun ole mahdollisuutta. Lomasuunnittelua voi todella tehdä ennakoiden - niin halutessaan.
Meillä lapsi pääsi reissuun sekä syys- että hiihtolomalla. Yksin ei tarvinnut nököttää kotona. Minusta on ihan turha vinkua seurakunnan tai kaupungin toimia lasten kaitsemiseen, ellei perheellä ole kykyä järjestellä asioita. Riittäisi varmaan edes se, että toinen vanhemmista olisi kotona, kuskaisi vaikka uimalaan, Serenaan tms. ellei muuhun ole mahdollisuutta. Lomasuunnittelua voi todella tehdä ennakoiden - niin halutessaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Useilla työpaikoilla ei ole mahdollista valita lomiaan samaan aikaan lasten lomien kanssa sattuviksi ja sikäli ymmärrän huolen aiheen. Eli ei ole kyse valinnoista.
Ymmärrän toki, että on erilaisia työpaikkoja ja erilaisia työrooleja. Väitän kuitenkin, että jos tahtotilaa riittää, hyvällä ennakkosuunnittelulla sen viikon, tai edes jokusen päivän pystyy irrottamaan. Suur-Helsingin alueen kouluissa lomaa on ainoastaan 2-3 päivää, varmasti johtuen juuri "kiireisten" vanhempien vaikeudesta järjestellä työkuvioitaan.
Sääli kuitenkin niitä tenavia, jotka tekevät koulussa oman työpäivänsä ja kaipaisivat kipeästi piristystä arkeen. Ehkä aurinkoa ja pulikointia uima-altaalla tai meressä. Patikointia ruskan keskellä, tai ihan vaan yhdessäoloa perheen kanssa.
Pelkkä tahtotila ei todellakaan ratkaise sitä ongelmaa, jos työpaikalla on useita perheellisiä ihmisiä, eikä millään voi irrottaa kaikkia yhtä-aikaa loman viettoon. Siinä jää väkisinkin jokun perheen äiti tai isi "sorvin ääreen".
Et arvaakaan miten ärsyttää tuo "kiireisten" laittaminen lainausmerkkeihin. Sillä eleellä syyllistät jo nyt raskaan taakan alla painivia vanhempia, jotka yrittävät selviytyä arjesta ilman sosiaalihuoltoa ja yhteiskunnan tukia. Jollain on vain yksi vanhempi arkea pyörittämässä ja jos se samainen ihminen haluaa pitää kiinni työpaikastaan, ei siinä uima-altaat ja merenrannat ihan heti ensimmäiseksi tule mieleen.
Taidat itse olla kotiäiti, jolloin olet velvollinenkin antamaan sen aikasi kodin- ja lastenhoitoon. Tai, jos olet työtön, niin sitä suuremmalla syyllä on muiden painettava hommia, että kaltaisesi saavat toteuttaa itseään "hyvinä vanhempina".
Huomaatko nyt miten ikävästi voi asioihin suhtautua, niin halutessaan.
Itse olen viiden lapsen äiti. Hoitanut omani mahdollisuuksien mukaan kotona ainakin kolmevuotiaiksi. Nyt työelämässä mukana ja hyvin surullisena seuraan niitä vanhempia, jotka kärsivät huonoa omaatuntoa kotona yksin sairastavan lapsen vuoksi. Miten tärkeää sille lapselle olisi tuttu hoitaja sitä oksennusämpäriä tyhjentämässä, tai kuumetta mittaamassa. Vaan se ei ole mahdollista. Eikä se ole "tahtotilasta" kiinni.
Toki on valintoja, joita joutuu/saa päivittäin tehdä ja niillä voidaan elämään vaikuttaa, mutta avauksesi kaltainen syyllistäminen ei auta ketään.
Sinulla on asiat hyvin, kun saat valita itsellesi tärkeitä asioita. Oletko mahdollisesti ajatellut, että tarjoaisit apuasi myös niihin perheisiin, joilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Ota ne naapurin lapset sinne uima-altaalle, tai patikkaretkelle mukaan, niin asia ei jää pelkän säälittelyn asteelle.
Hyvää syksyä ja jaksamista itse kullekin toivottaen.
Toki on erilaisia elämäntilanteita. En ole kotiäiti, vaan toipumassa vakavasta sairaudesta ja siksi ehdin notkua tässä netin äärellä. Oma lapseni on jo aikuinen ja ehkä oltiin aikanaan siinä mielessä onnekkaita, että meillä oli mahdollisuus järjestellä lomia lapsen koulurytmin mukaan.
Tarkoitukseni ei ole syyllistää ketään. Tiedän kuitenkin ihan omasta työyhteisöstäni, että valitettavan usein ne vanhemman omat urakiireet menevät lasten edun edelle. Mutta tämä ehkä enemmän tuolta stadista. Arvostan ihan oikeasti vanhempia, jotka jaksavat ison katraan kanssa ja nostan vilpittömästi hattua kaikille niille uhrauksille, joita lukemani perusteella esim. Sinä olet tehnyt lastesi eteen.
Aika jännää, että otit tuon vapaaehtoistyön esille. Jos tästä nyt terveyden vuoksi tulisi jonkinlainen lähtö työelämästä, on ihan mahdollista että harkitsisin jotain "tarhamummon" roolia.
Mutta kiitos asiallisesta vastauksesta, no hard feelings. Terveisiä perheelle ja hyvää vointia myös Sinulle.