Lueskelin näitä keskusteluketjuja ja huomasin että uskovaisille tuntui olevan vaikeata ymmärtää eroa uskon ja uskonnon välillä. Jos minä sanon että uskon olevani oikeassa sen suhteen ettei jumalia ole olemassa, tarkoitan sillä lähinnä sitä että ajattelen uskonnottomuuteen johtaneen loogisen päättelyketjuni olevan kohtalaisen aukoton.
Ateistien "usko" ei ole sama kuin kristittyjen usko. Kristityt uskovat vuorenvarmasti jumalaansa vaikka kaikki todisteet sanoisivat muuta, vaikka kidutettaisiin niin eivät luopuisi uskostaan jumalaan jos olisivat vahvoja uskossaan. Ateistit taas luopuvat heti ateismista (=uskonpuutteesta) jos löytyy paremmat todisteet jumalan olemassaolosta, kuin sitä vastaan. Ateismi ei ole uskonto, siinä missä esim. hinduismi vaikka ne molemmat ovatkin teismejä.
Suuri osa ateismiin johtaneesta päättelyketjusta tulee tiedon lisääntymisen kautta. Tieto siitä mitenkä valtauskonnot syntyivät, tieto uskontojen ristiriitaisuuksista ja kirkkojen valtapelistä. Tieto luonnontieteen kehittymisestä eli kuinka taikauskoa on voitu korvata tiedolla. Tuskin moni uskovainenkaan enää väittää että salamaniskut ovat merkki jumalan vihasta, vaan tietävät että se on vain ilmakehän sääilmiö. Samaten maailmankaikkeuden synty ja ihmisen asema siellä voidaan selittää ilman jumaluuksia, mikä mielestäni on loogisempaa. Samaten joidenkin ihmisten uskonnollisuushakuisuutta ja uskonnollisia elämyksiä voidaan selittää aivojen rakenteella, psykologialla ja sosiologialla. Mikä mielestäni on loogisempi vaihtoehto kuin jonkin satuolennon olemassaolo mitä kukaan ei pysty todistamaan oikeaksi. Raamatun olemassaolokin selittyy loogisemmin sillä että ihmiset ovat kirjoittaneet sen. Se on todennäköisemmin sekoitus historiaa ja kirjallista fiktiota kuin jumalallista ilmoitusta tuolta jostain.
Uskon siihen mitä tiedemiehet ovat selittäneet maailmankaikkeuden rakenteesta, koska tieteen periaatteiden mukaan paremmat käsitykset korvataan ajan myötä uusilla jos niissä on jotain virheitä. Jos jokin uusi tieteellinen teoria sopii maailmankuvaani otan sen vastaan, eli uskon siihen kunnes toisin todistetaan. En itse ala testaamaan jokaista teoriaa oikeaksi tai vääräksi, annan osaavampien tutkijoiden tehdä se koska tiedän harhatieto kyllä paljastuu sellaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Usko onkin tässä kenties harhaanjohtava sana, luottamus voisi olla parempi.
Ateistien "usko" ei ole sama kuin kristittyjen usko. Kristityt uskovat vuorenvarmasti jumalaansa vaikka kaikki todisteet sanoisivat muuta, vaikka kidutettaisiin niin eivät luopuisi uskostaan jumalaan jos olisivat vahvoja uskossaan. Ateistit taas luopuvat heti ateismista (=uskonpuutteesta) jos löytyy paremmat todisteet jumalan olemassaolosta, kuin sitä vastaan. Ateismi ei ole uskonto, siinä missä esim. hinduismi vaikka ne molemmat ovatkin teismejä.
Suuri osa ateismiin johtaneesta päättelyketjusta tulee tiedon lisääntymisen kautta. Tieto siitä mitenkä valtauskonnot syntyivät, tieto uskontojen ristiriitaisuuksista ja kirkkojen valtapelistä. Tieto luonnontieteen kehittymisestä eli kuinka taikauskoa on voitu korvata tiedolla. Tuskin moni uskovainenkaan enää väittää että salamaniskut ovat merkki jumalan vihasta, vaan tietävät että se on vain ilmakehän sääilmiö. Samaten maailmankaikkeuden synty ja ihmisen asema siellä voidaan selittää ilman jumaluuksia, mikä mielestäni on loogisempaa. Samaten joidenkin ihmisten uskonnollisuushakuisuutta ja uskonnollisia elämyksiä voidaan selittää aivojen rakenteella, psykologialla ja sosiologialla. Mikä mielestäni on loogisempi vaihtoehto kuin jonkin satuolennon olemassaolo mitä kukaan ei pysty todistamaan oikeaksi. Raamatun olemassaolokin selittyy loogisemmin sillä että ihmiset ovat kirjoittaneet sen. Se on todennäköisemmin sekoitus historiaa ja kirjallista fiktiota kuin jumalallista ilmoitusta tuolta jostain.
Uskon siihen mitä tiedemiehet ovat selittäneet maailmankaikkeuden rakenteesta, koska tieteen periaatteiden mukaan paremmat käsitykset korvataan ajan myötä uusilla jos niissä on jotain virheitä. Jos jokin uusi tieteellinen teoria sopii maailmankuvaani otan sen vastaan, eli uskon siihen kunnes toisin todistetaan. En itse ala testaamaan jokaista teoriaa oikeaksi tai vääräksi, annan osaavampien tutkijoiden tehdä se koska tiedän harhatieto kyllä paljastuu sellaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Usko onkin tässä kenties harhaanjohtava sana, luottamus voisi olla parempi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
on suomen kielessä liian monta merkitystä. Ateistin pitäisi oikeammin sanoa "Käytettävissäni olevien tietojen perusteella olen tullut siihen tulokseen että jne. jne.". Tuo koko litania on helpompaa korvata sanalla "Uskon jne. jne.", ja sekös riemastuttaa monia uskovia.
>>Ateistit taas luopuvat heti ateismista (=uskonpuutteesta) jos löytyy paremmat todisteet jumalan olemassaolosta, kuin sitä vastaan.
">>Ateistit taas luopuvat heti ateismista (=uskonpuutteesta) jos löytyy paremmat todisteet jumalan olemassaolosta, kuin sitä vastaan.
[ Ateistit taas luopuvat heti ateismista...]
>> Näin kuvittelisi ja toivoisi olevan, mutta pitäneeköhän paikkaansa tälläkin palstalla käyvien ateisti-fundamentalistien kohdalla? >>
Kukapa järkevä ihminen ei pitävien todisteiden edessä tarkistaisi mielipiteitään, olipa millainen fundamentalisti hyvänsä? Uskovainen ehkä?
Mututuntumalla tosin epäilen, että väitteeni jää vain pelkäksi "uskoksi", kun ei tule niitä todisteita.
">>Ateistit taas luopuvat heti ateismista (=uskonpuutteesta) jos löytyy paremmat todisteet jumalan olemassaolosta, kuin sitä vastaan.
tyyppiesimerkki ateistin ymmärryksestä. 90% eivät olisi ateisteja jos olisivat lukeneet vähän uskontoa ja sisäistäneet ett mikä siinä oikein on kysymys. Se ei ole toiveajattelua vaan totta. Tästä puhuin topikissani "ateisti perustuu" ja nimimerkki taisi olla tietämättömyyteen.
Kun ei kolahda niin ei kolahda.
Onko se noin kova isku kun ei samoja aatteita jaa?
että Jumala pelastaisi teidätkin, ettei teidän tarvitsisi kuolla ja joutua helvettiin.
terve ei usko johonkin helvettiin. Ihan oikeesti! Tutkituta pääsi! Siellä on jotain pahasti vialla!
>> ..Jumala pelastaisi teidätkin, ettei teidän tarvitsisi kuolla ja joutua helvettiin. >>
.. pelastaa kuolemalta, ei ateisteja eikä uskovaisia.
Helvetiltä pelastaminen on sitten vähän eri juttu. Kuoleman jälkeisiä on turha murehtia, mutta kun monet tekevät ikuista elämää haikaillessaan, "vihamiehilleen" kostoa toivoessaan ja kuolemaa pelätessään helvetin jo elämästään. Yrittävätpä vielä pelotella viattomia sivullisiakin...
Useimmat tuntemani ateistit ovat perehtyneet uskontoihin huomattavasti paremmin, monipuolisemmin ja syvällisemmin kuin kristityt, jotka eivät usein tunne edes omaa uskontoaan eivätkä omaa raamattuaan, muista vääristä uskonnoista nyt puhumattakaan.
Minäkin olen elänyt yli 20 vuotta uudestisyntyneiden uskisten perheeessä, saanut uskonnollisen kasvatuksen ja lukenut raamatun kannesta kanteen kahteen kertaan. Voitko ihan vakavissasi väittää etten olisi tutustunut kristinuskoon?
Tai luepas tämä kirjoitus ja väitä sitten, ettei kyseinen ihminen ole perehtynyt kristinuskoon ja uskontojen filosofiaan syvällisesti ja että hän olisi jotenkin tietämätön asioista joita puhuu:
http://www.argumentti.fi/vapaana_kristinuskosta_jumalauskosta.php?coid=1
"... jos olisivat lukeneet vähän uskontoa ja sisäistäneet ett mikä siinä oikein on kysymys."
Miten uskontoa luetaan? noh...kyse uskonnossa on vain ja ainoastaan kusetuksesta. Käytetyn kielen heikkoutta on uskonto.
"Se ei ole toiveajattelua vaan totta."
Niin mikä ei ole toiveajattelua vaan totta? Se ei tullut ilmi kirjoituksessasi.
"90% eivät olisi ateisteja jos olisivat lukeneet vähän uskontoa ja sisäistäneet ett mikä siinä oikein on kysymys"
Eli ateistit eivät olisi ateisteja, jos uskoisivat Jumalaan. Aikamoinen paradoksi.
hyvin perusteltu juttu. Olen viettänyt tällä palstalla kohta vuoden ja tullut siihen tulokseen, että tässä olettamuksessa menit hieman vikaan:
"Tuskin moni uskovainenkaan enää väittää että salamaniskut ovat merkki jumalan vihasta, vaan tietävät että se on vain ilmakehän sääilmiö."
Minun kokemukseni täältä on se, että aika monet uskovaiset uskovat juuri noin. Siis kaikki ilmiöt ovat jumalan aikaansaamia.
Heidän mielestään mikään maan päällä ei ole sattumaa ja luonnon ilmiöt kuuluvat samaan luokkaan; jumala on kaiken takana.
Sanoilla on niin monia merkityksiä, kuten erilaisista Raamatun tulkinnoistakin voimme havaita. Monilla sanoilla on erityinen raamatullinen tai yleisemmin uskonnollinen merkitys, joka on hyvinkin erilainen kuin sanan yleinen, sanoisinko maallinen merkitys on.
Esim sanoilla "uskoa" ja "sielu" on aivan erilainen merkitys uskonnollisessa ja arkikielenkäytössä. Uskovaiset käyttävät usein semanttista hiustenhalkomista aseenaan propagandassaan.
Esim. näin. He väitävät,etä ateistitkin uskovat jumalaan. He perustelevat sen näin. Ateisti = jumalan vastustaja. Jos vastustaa jumalaa, niin uskoo jumalan olemassaoloon. Eihän kuukaan olematonta ala vastustaa.
Ei se nyt ihan noin mene. Ei ateisti olematonta jumalaa vastustakaa, vaan jumaluskoa, ja sen seurauksia.
Jos kerran olemme Jumalan lapsia, tuskin Jumala oli tarkoittanut niin, että olisimme omalla logiikallamme ja omien päättelyketjujemme avulla, siis järjellä kiinni Jumalassamme. Ei....
Jumala on sydämen tietoisuutta, ei kiireisen mielen tietoisuutta vaan kokemuksen tietoisuutta. Voimme hyljätä siis loogisten
päättelyketjujen kautta Jumalan olemassa olon.
Mutta se vaatii sulkeutunutta sydäntä, jota tukevat kaikki sydämen ulkoistaminen, kuten materialismi ja pc pelit jne.
unfortunately...
Sinähän tuotkin hyvin hyvin esiin sen, miten kristinuskon manipulaatio toimii. Sokea luottamus ja tunteiden ohjaus, siinä raaka-aineet manipulaatioon.
Missä mahdoit olla kun koulussa opetettiin biologiaa.
Sydän on ELIN. Sillä ei ole mitään tekemistä tunteiden kanssa! Jos joudut ottamaan sydänsiirränäisen, loppuuko rakkaus?
Lue aivojen toiminnasta ja ylläty!