Tämän palstan otsikko on ID ja kreationismi. Palstan otsikon aiheista täällä kirjoitellaan äärimmäisen vähän. Haluaisin ID-uskon "asiantuntijoiden" kantaa suvullisen lisääntymisen ongelmaan.
Jotta en rakentaisi olkiukkoa (kuten niin monet tekevät), niin varmistaisin ensin, oletteko samaa mieltä että seuraavat seikat pitävät ID:n suhteen paikkansa:
1. ID mertkitsee älykästä eli tarkoituksenmukaista eliöiden perimän suunnittelua
2. ID-uskon mukaan eläimet on suunniteltu geeneiltään (vähintään lähes) täydellisiksi maailmaan, joka on saman suunnittelijan suunnittelema.
3. ID-uskon mukaan mutaatiot, "mikrosopeutuminen" ja siitä joskus seuraa lajin jakautuminen kahdeksi ovat pohjimmiltaan rappeutumista, jossa geenipooli köyhtyy, informaatiota katoaa ja johtaa lopulta lajien elinkelpoisuuden heikkenemiseen?
Jos edellämainitut pitävät paikkansa, niin suvullisen lisääntymisen ongelmaan:
Suvullinen lisääntyminen on valta-asemassa eliöiden keskuudessa, mutta suvutontakin lisääntymistä esiintyy laajalla eliöjoukolla.
Mitä hyötyä suvullinen lisääntyminen on geeneiltään täydelliseksi suunnitellulle lajille tarjonnut? Miksi se on suunniteltu pääasialliseksi lisääntymistavaksi?
Suvuttomassa lisääntymisessä (alkujaan täydellisen) eliön koko geenistö kopioituu. Toki tässäkin voi tapahtua kopiointivirheitä, mutta ei sen enempää kuin suvullisessa lisääntymisessäkään. Kun eläimet kuitenkin lisääntyvät "yli tarpeen", josta seuraa karsintaa seuraavan sukupolven aikana, niin luulisi mutatoituneiden kopioiden karsiutuvan todennäköisemmin ja näin vähintään hidastavan lajin rappeutumista.
Suvullisessa lisääntymisessä taas kukin yksilö saa vain puolet vanhempansa geeneistä ja jo tilastollisesti on väistämätöntä että osa vanhemman geeneistä jää kokonaan välittymättä seuraavalle sukupolvelle. Geenipooli köyhtyy siis nopeammin kuin suvuttomassa lisääntymisessä.
Tasapainossa olevassa ja "täyteen kansoitetussa" ekosysteemissä ei yksi suvullinen eliö saa kuin keskimäärin kaksi lisääntymiskykyistä jälkeläistä. Pahimmillaan alkuperäinen turmelematon kopio geenistä jää välittymättä ja mutatoitunut periytyy? Tai sukupolvien myötä heterotsygoottisena toimivaksi suunniteltu geenikombinaatio muuttuu koko populaatiossa homotsygoottiseksi ja toinen geenimuoto katoaa perimäpoolista.
Miten siis suvullinen lisääntyminen voi olla valta-asemassa ID-uskon mukaan? Luulisi, että suvullisen lisääntymisen aiheuttama nopeampi rappeutuminen aiheuttaisi vähintään sen, että suvullisesti lisääntyvät eliölajit kuolisivat nopeammin sukupuuttoon kuin suvuttomasti lisääntyvät? Fossiilien valossa valtaosa eliöistä on kuollut sukupuuttoon, mutta erityisesti monimutkaisempien eliöiden joukossa suvullisella lisääntymisellä on valta-asema.
Mikä tälle on selitys?
Ja toivon, että jätetään evoluutioteoria nyt tämän ketjun ulkopuolelle ja pysytään kerrankin palstan aiheessa.
Jotta en rakentaisi olkiukkoa (kuten niin monet tekevät), niin varmistaisin ensin, oletteko samaa mieltä että seuraavat seikat pitävät ID:n suhteen paikkansa:
1. ID mertkitsee älykästä eli tarkoituksenmukaista eliöiden perimän suunnittelua
2. ID-uskon mukaan eläimet on suunniteltu geeneiltään (vähintään lähes) täydellisiksi maailmaan, joka on saman suunnittelijan suunnittelema.
3. ID-uskon mukaan mutaatiot, "mikrosopeutuminen" ja siitä joskus seuraa lajin jakautuminen kahdeksi ovat pohjimmiltaan rappeutumista, jossa geenipooli köyhtyy, informaatiota katoaa ja johtaa lopulta lajien elinkelpoisuuden heikkenemiseen?
Jos edellämainitut pitävät paikkansa, niin suvullisen lisääntymisen ongelmaan:
Suvullinen lisääntyminen on valta-asemassa eliöiden keskuudessa, mutta suvutontakin lisääntymistä esiintyy laajalla eliöjoukolla.
Mitä hyötyä suvullinen lisääntyminen on geeneiltään täydelliseksi suunnitellulle lajille tarjonnut? Miksi se on suunniteltu pääasialliseksi lisääntymistavaksi?
Suvuttomassa lisääntymisessä (alkujaan täydellisen) eliön koko geenistö kopioituu. Toki tässäkin voi tapahtua kopiointivirheitä, mutta ei sen enempää kuin suvullisessa lisääntymisessäkään. Kun eläimet kuitenkin lisääntyvät "yli tarpeen", josta seuraa karsintaa seuraavan sukupolven aikana, niin luulisi mutatoituneiden kopioiden karsiutuvan todennäköisemmin ja näin vähintään hidastavan lajin rappeutumista.
Suvullisessa lisääntymisessä taas kukin yksilö saa vain puolet vanhempansa geeneistä ja jo tilastollisesti on väistämätöntä että osa vanhemman geeneistä jää kokonaan välittymättä seuraavalle sukupolvelle. Geenipooli köyhtyy siis nopeammin kuin suvuttomassa lisääntymisessä.
Tasapainossa olevassa ja "täyteen kansoitetussa" ekosysteemissä ei yksi suvullinen eliö saa kuin keskimäärin kaksi lisääntymiskykyistä jälkeläistä. Pahimmillaan alkuperäinen turmelematon kopio geenistä jää välittymättä ja mutatoitunut periytyy? Tai sukupolvien myötä heterotsygoottisena toimivaksi suunniteltu geenikombinaatio muuttuu koko populaatiossa homotsygoottiseksi ja toinen geenimuoto katoaa perimäpoolista.
Miten siis suvullinen lisääntyminen voi olla valta-asemassa ID-uskon mukaan? Luulisi, että suvullisen lisääntymisen aiheuttama nopeampi rappeutuminen aiheuttaisi vähintään sen, että suvullisesti lisääntyvät eliölajit kuolisivat nopeammin sukupuuttoon kuin suvuttomasti lisääntyvät? Fossiilien valossa valtaosa eliöistä on kuollut sukupuuttoon, mutta erityisesti monimutkaisempien eliöiden joukossa suvullisella lisääntymisellä on valta-asema.
Mikä tälle on selitys?
Ja toivon, että jätetään evoluutioteoria nyt tämän ketjun ulkopuolelle ja pysytään kerrankin palstan aiheessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
TOHT!
Tästä lähin muut voivat sitten käsitellä perusteluja, joita tässä viestissä ei käytetty.
""" Geenipooli köyhtyy siis nopeammin kuin suvuttomassa lisääntymisessä.
Miten siis suvullinen lisääntyminen voi olla valta-asemassa ID-uskon mukaan? """""
Miten se voi sitten olla valta-asemassa evo-opin mukaan?? Evonhan olisi pitänyt suosia suvutonta lisääntymistä jolloin tämä todistaa krean puolesta.
Ainoa kretiini, joka uskalsi vastata ID-uskoa koskevaan kysymykseen ei keksinyt mitään parempaa kuin "entä sitten evo-opin mukaan".
Olette säälittäviä!
Teillä ei ole itselläkään yhtä ainoaa argumenttia oman uskonne PUOLESTA.
Eikö teitä hävetä oma avuttomuutenne?