jotka seuraavat Jeesusta sapatin vietossa sen asetuksen mukaisesti jonka hän paratiisissa luomisen muistoksi ja ihmisen siunaukseksi antoi!
Raskas työviikko on takana ja sapatinlepo alkanut. Jumala on todella huolehtivainen kun on antanut lakisääteisen lepopäivän työn ja arjen raskauttamalle ihmiselle:)
Raskas työviikko on takana ja sapatinlepo alkanut. Jumala on todella huolehtivainen kun on antanut lakisääteisen lepopäivän työn ja arjen raskauttamalle ihmiselle:)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jeesuksen rakkaille ihmisille!
Adventti laulukirja numero 402.
1. On pyhää levon aikaa tää päivä sapatin, se Eeden kodin maasta on muisto suloisin.
Jo täällä heijastuksen saan siitä rauhasta, Min Herra taiston jälkeen on meille antava.
2.Tään päivän Herra antoi jo Paratiisissa, kun Luojan töille kaikki siell' lauloi kiitosta.
Sä luomistöiden muisto ja lahja taivainen Oot aina muuttumaton ja iankaikkinen.
3.Nyt vaikka synnin varjo sun verhoo valosi, Saat sanan mukaan kerran sä loistaa kirkkaasti.
Suo lepoasi pyhää mun täällä nauttia, mä kunnes levon parhaan saan Eeden-kodissa.
Olkaatte siunatut Hänessä!
Jos sapattina pesee vaikka astioita, niin joutuukko, sitten kadotukseen.?
Ei nyt niin vähästä......mutta tuhanneksi vuodeksi kuorimaan perunoita kylläkin.
Te adventistit haluatte näköjään palauttaa 6 työpäiväisen viikon. Taidatte olla ainoa uskonnollinen yhteisö, joka pitää pahana, jos lepopäiviä on ennemmän kuin yksi viikossa.
Jumala ei ole sitä vastaan, jos lepää useampana päivänä viikossa.
Minä puolestani lepäilen miten ja milloin sattuu, enkä yhtään pode huonoa omatuntoa näitten päivien suhteen. Kyllä on vapauttavaa! Ja teille adventisteille houkuteltavaa;) Varo! ettet lankea sunnuntain levon houkutuksiin. Voit saada profeettasi lausuman(loitsuman) pedonmerkin.
Sinulle sapatin merkitys on varmasti ihmisestäkäsin.
Mutta, mieti ja pohdi, kun tänään sapattina pyörätuoliin sidottu Herran oma saa ottaa osaa sapatin iloon. Eli Herran, minun Luojani sapatin iloon.
Elät Utulila 7.n päivän viikkoa ja et näe tällä mitään Pyhän ja raamatullisuuden merkitystä??!
Voisihan olla viikko jotain muuta ja siinä vaikka vuosi jaoteltu muuten. Vapaat sitten sen mukaiset, mutta olisiko siinä jotain sanomaa meille?
Herraa moni palvelee tavalaan miten sattuu.
He eivät ota osaa tarjottuun Pyhään ja hieman laajennettuna Jumalan tahtoon.
Hedelmänä se kantaa ihmisen käden työtä ja Jumalan tahdon toteutuminen on maanpäällä sen mukainen. Siinä he myöskin sanovat, palvelen "miten sattuu" ja ovat omassatunnossaan "vapaita".
Miksi?, koska Jumalan tahto ei ole tullut armon kohteeksi, eikä omantunnon suunnaksi ja sanoman käsitteeksi, eikä matkalaisten suhteeksi Pyhään.
Tämä näin yleisenä ajatuksena, että olisi tartuntapintaa tähän ajatukseen.
Sama se on sapatinkin suhteen, ei ole tartuntapintaa, ei ole sitä tarkoitushakuista Pyhää, mitä sen sisältöön on pantu ja osallisuutta Jumalan kansan yhteisyyteen.
Mutta aika loppuu, Siunattua sapattia ja lähden jakamaan sitä, mitä taivaan aarrekammioista on jaettava tällepäivälle, viikon aherruksen suhteen. Eli vaikka kirjojen äärestä ajatus suunnattuna yhteiseen olemiseen.
Pidätkö Jumalaa epäonnistuneena Luojana? Kun Jumala loi kaiken kuudessa päivässä ja asetti seitsemännen ihmiselle lepopäiväksi luomisen muistona, niin mielestäsi on väärin noudattaa Jumalan ohjetta ja käskyä ja levätä viikon seitsemäntenä päivänä? Miksi olet haukkumassa kristittyjä jotka noudattavat Jumalan käskyjä? Jos et itse tahdo olla Jumalan puolella ja pidät Luojaa epätäydellisenä, niin tee mitä haluat, mutta älä urputa jonninjoutavaa.
Et ymmärrä edes alkeita. Väität että pitäsi tehdä kuusi päivää työtä jotta voisi levät seitsemännen. No onneksi Jumala ei vaadi työntekoa yhtäenkään päivänä, ainoa mitä hän vaatii on sapatin pyhittäminen luomisen muistoksi. Kuusi päivää on annettu ihmiselle omaan käyttöön, mutta yksi päivä on varattu yhteyteen Jumalan kanssa. Sapatti ei ole laiskottelupäivä. Sapattina laiskottelu on syntiä. Sapatti on toimeliaan ilon päivä jolloin tehdään hyvää. On rentouttavaa kun on edes yksi päivä viikossa jolloin saa jättää kaikki omat teot - sapatti on teoista luopumista - ja osallistua Herran valmiista teoista. Sapattina nautitaan Jeesuksen lahjavanhurskautta:)
Sapatti on täydellinen!
Sapattikäsky ja sen lait on Jumalan ja Israelin kansan ( juutalaisten)välinen sopimus. Ei ole UT:ssa missään sapattiviettoon liittyviä ohjeita meille pakanoille. Jos olisi ollut tärkeä asia, olisi kai asiaa painotettu Paavalin kirjeissä Roomalaisille. Pakanoille ei ole koskaan määrätty sapatti velvoitteita. Mutta toki on hyvä huomioida monien käskyjen mahdollisia hyötyjä taikka haittoja. Ja niitä voi soveltaa omaan elämään, jos suojaa ja on hyväksi elämälle.
Uskoon tultaessa ei liitytä Mooseksen lakikokoelmien noudattajaksi. Vaan oikeaan rauhaan ja todelliseen sapatinlepoon Jeesuksessa Kristuksessa. Helppoa olla uskossa, kun ei liity kyseenalaisiin lahkoprofeettojen alaisuuteen. Adventismista tulee jokaisen uskovan pyrkiä pois.
Jumala on täydellinen ja itse täydellisyys. Mutta adventismissa on mätää ja itsessään mätäpesä.
Jumala on antanut, vai onko heittänyt heidät oman onnensa nojaan.
että "MUISTA", mutta Utulilahan on tunnetusti huono muistinen.
Olkaa täydelliset niin kuin teidän taivaallinen Isännekin täydellinen on. Jumala suuressa viisaudessaan pyhitti ja siunasi sapatin. Jeesuskin sanoo: Sapatti on annettu ihmistä varten.
Merkinottajat ovat todellakin Raamatussa kuvattu
mätäpaiseiksi, joten Utulila on tuossakin huomiossaan täysin raamatullinen, eikä mikään panattelija. Adventtitotuus-nimellä kulkeva
valhetieto vaikuttaa mätäpaiseen lailla.
Niinkuin pedon merkistä/sinetistä (mikrosiru)
aiheutuu iholle ongelmia, ainakin 5 kk ajaksi
sitten aikanaan.
Kunhan adventtisäätiöt saavat sinettinsä jakoon.
Ilm. 16:2
Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.
Ilm. 9:5
Ja niille annettiin valta vaivata heitä viisi kuukautta, vaan ei tappaa heitä; ja ne vaivasivat, niinkuin vaivaa skorpioni, kun se ihmistä pistää.
Että piinaa ja kidutusta on luvassa niille, jotka
merkin/sinetin ottavat ...
Adventismi on mätäpaise jo nyt saati sitten, kun
se sapattisinettinä jakaa pedonmerkkiä!
Sunnuntai on "VALTAMME MERKKI".
Sapatti on taas Jumalan "MERKKI".
"Sapatin rauhaa" minulla on joka päivä ollut aina siitälähtien kun sain Jumalan suuresta armosta kohdata Jeesuksen vapahtajanani! Jeesus on minun leponi joka päivä Pyhässä Hengessä, ei lainkirjaimessa! Sillä kirjain "kuolettaa", mutta "HENKI" tekee eläväksi!
Rauhaa ja lepoa sinullekin Jeesuksessa Kristuksessa!
Sanot, että Jeesus on sinun lepo joka päivä Pyhässä Hengessä ja sapatti on sinun rauhasi joka päivä ei lainkirjaimessa vaan missä?
Oman rauhani minä annan, sanoo Jeesus.
Hän ei ole sapattiaan ihmisiltä poistanut tai muuttanut sitä toiselle päivälle. Muutoksen on tehnyt paavi, syrjäyttämällä sapatin ja ottamalla käyttöön sunnuntai pyhyyden.
Sinä suuressa viisaudessasi taas väännät lain kirjaimen koskemaan, joka päivää ja yrität saada ihmiset uskomaan, että joka päivä olisi Jumalan antama lepopäivä. Miksi tämmöinen lain kirjain, jota ei raamatusta löydä? Vaikea sitä on joka päivä ottaa levon kannalta. Se on mahdotonta.
Jumalan antamia päiviä on kaikki. Hän antaa itse kullekin ne päivät armossaan, jotka täällä vietämme, mutta että jaksaisimme, niin Hän on sitä varten pyhittänyt ja siunannut yhden päivän viikossa lepopäiväksi, pyhäpäiväksi ihmistä varten ja se on sapatti/lauantai. Raamattu ei muuta pyhäpäivää tunne.
on Jom Ha-Shewi´i.
Se on seitsemäs päivä, ja sen edellytys on että on kuusi työpäivää, jonka jälkeen seitsemäs pidetään fyysistä lepoa.
Usein unohdetaan, että varsinainen käsky on: Tee kuusi päivää työtä. Sapatti ei ole sinänsä käsky vaan merkki, ja käskettyjen työpäivien jälkeen pidettävä lepo, jotta jaksaa sitten ne seuraavat 6 käskettyä työpäivää. Eräät kansat ovat tässä poikenneet ja jättävät levon kokonaan tai pitävät erilaisia pitkiä jaksoja. Mutta sydämelle on edullisinta 7 päivän jakso. Jumalana kansan merkki on se, että Jumala itse pitää huolta tällä käskyllään , että Hänen omansa saavat fyysisen levon oikeuden. Orjuuttajakansat eivät anna koskaan lepoa työntekijöilleen, eivätkä taas itse noudata 6 työpäivää. Tai jos noudattavat, eivät niin että yhteiskunta tai valtio siitä kostuu ja kaikki voisivat hyvin.