Miksi anotte syntien anteeksiantoa...

Muuten hyvä selitys mutta väärä.

Mikä istuttaa synnin vaittomaan lapseen? Perisynti, se on jokaisella ihmsellä taakkana.
Ja se viaton lapsi sitten jossain vaiheessa tekee asioita jotka ovat väärin, niin että mistä se väärinteko tulee? Tahdostapa tahdosta.

http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=1;action=display;threadid=1271

Kannatan ajatuksiasi! Juuri näin olen kokenut itsekin. Pieni lapsi on täydellinen, aikuiset aiheuttavat "synnit" itselleen. Jos pitää sydämen avoimena ja kuuntelee sisäistä ääntään (jonka voi ajatella tulevan Jumalasta, jos se helpottaa), ei syntiä tee. Näin uskon minä.

että synnit on anteeksiannetut ennen kuin niitä on edes tehnyt! Tuon perverssin ja sairaan opin vuoksi monet hihhulit ovat epäluotettavia ja pahoja ihmisiä, koska he tekevät pahoja takoja ilman omantunnontuskaa, koska tietävät (lue: luulevat) saavansa syntinsä anteeksi.

Eräs tuntemani uskovainen nainen oli sitä mieltä, että vahingon tapahtuessa hän voisi tehdä abortin. Ihmettelin, että eikö murhaaminen ole pahimpia syntejä uskovaiselle. Nainen tuumi, että kyllä Jeesus antaa anteeksi mikäli hän katuu syntejään.

Pakana(M) kirjoitti:

että synnit on anteeksiannetut ennen kuin niitä on edes tehnyt! Tuon perverssin ja sairaan opin vuoksi monet hihhulit ovat epäluotettavia ja pahoja ihmisiä, koska he tekevät pahoja takoja ilman omantunnontuskaa, koska tietävät (lue: luulevat) saavansa syntinsä anteeksi.

Eräs tuntemani uskovainen nainen oli sitä mieltä, että vahingon tapahtuessa hän voisi tehdä abortin. Ihmettelin, että eikö murhaaminen ole pahimpia syntejä uskovaiselle. Nainen tuumi, että kyllä Jeesus antaa anteeksi mikäli hän katuu syntejään.

>>
he tekevät pahoja takoja ilman omantunnontuskaa, koska tietävät (lue: luulevat) saavansa syntinsä anteeksi.
>>
Luepa uudelleen, mitä kirjoitin katumisesta.

>>
Ihmettelin, että eikö murhaaminen ole pahimpia syntejä uskovaiselle. Nainen tuumi, että kyllä Jeesus antaa anteeksi mikäli hän katuu syntejään.
>>
Nainen ei kyllä ole käsittänyt tuolloin, mitä sana katumien tarkoittaa. Ilman todellista katumista ei nimittäin voi olla anteeksiantoakaan. Tietysti voisi dogmaattisesti pelleillä ja sanoa että kyllähän se synti on silloin anteeksi annettu, mutta jäljelle jää tuo toinen synti, eli synnin ja jälkikäteen katumisen suunnittelu. Ei Jumalaa voi huijata.

Katollisessa kirkossa tuo pelleily meni todella pitkälle. Luther nousi nimenomaan anekauppaa vastaan. Härskeimmissä tapauksissa voitiin tosiaan ostaa syntejä anteeksi etukäteen. Tästä on ihan hauska tarinakin.

Rosvo meni anekauppiaan luokse ja ilmoitti tekevänsä ryöstön ja halusi ostaa tämän etukäteen anteeksi. Anekauppias totesi ryöstön olevan ankara rikos ja näinollen määräsi sille korkean hinnan. Rosvo kuitenkin maksoi sen mukisematta. Seuraavana päivänä tuo rosvo ryösti sitten tuon samaisen anekauppiaan ja sai rahansa takaisin korkojen kera. Anekauppiaan uhatessa Jumalan kirouksella, huomautti rosvo ettei se ole mahdollista, koskapa tämä synti oli jo ostettu anteeksi.

Noin ei Jumalan armojärjestys kuitenkaan toimi. Ellei oikeasti kadu syntejään, ei ole mitään mistä voidaan armahtaa. Todellinen katumus pitää sisällänsä myöskin sen, ettei tekoa, mitä katuu todellakaan halua tehdä uudestaan.

Ande

Ande kirjoitti:

>>
he tekevät pahoja takoja ilman omantunnontuskaa, koska tietävät (lue: luulevat) saavansa syntinsä anteeksi.
>>
Luepa uudelleen, mitä kirjoitin katumisesta.

>>
Ihmettelin, että eikö murhaaminen ole pahimpia syntejä uskovaiselle. Nainen tuumi, että kyllä Jeesus antaa anteeksi mikäli hän katuu syntejään.
>>
Nainen ei kyllä ole käsittänyt tuolloin, mitä sana katumien tarkoittaa. Ilman todellista katumista ei nimittäin voi olla anteeksiantoakaan. Tietysti voisi dogmaattisesti pelleillä ja sanoa että kyllähän se synti on silloin anteeksi annettu, mutta jäljelle jää tuo toinen synti, eli synnin ja jälkikäteen katumisen suunnittelu. Ei Jumalaa voi huijata.

Katollisessa kirkossa tuo pelleily meni todella pitkälle. Luther nousi nimenomaan anekauppaa vastaan. Härskeimmissä tapauksissa voitiin tosiaan ostaa syntejä anteeksi etukäteen. Tästä on ihan hauska tarinakin.

Rosvo meni anekauppiaan luokse ja ilmoitti tekevänsä ryöstön ja halusi ostaa tämän etukäteen anteeksi. Anekauppias totesi ryöstön olevan ankara rikos ja näinollen määräsi sille korkean hinnan. Rosvo kuitenkin maksoi sen mukisematta. Seuraavana päivänä tuo rosvo ryösti sitten tuon samaisen anekauppiaan ja sai rahansa takaisin korkojen kera. Anekauppiaan uhatessa Jumalan kirouksella, huomautti rosvo ettei se ole mahdollista, koskapa tämä synti oli jo ostettu anteeksi.

Noin ei Jumalan armojärjestys kuitenkaan toimi. Ellei oikeasti kadu syntejään, ei ole mitään mistä voidaan armahtaa. Todellinen katumus pitää sisällänsä myöskin sen, ettei tekoa, mitä katuu todellakaan halua tehdä uudestaan.

Ande

ajattelevat kuten sanoin. Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.

Pakana(M) kirjoitti:

ajattelevat kuten sanoin. Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.

Väitteesi on paradoksi. Tosiuskovaiseksi ei voi sanoa, ellei usko ole sydämmessä ja Raamattua luettu. Raamatussa Jeesus sanoo myös:"Eivät kaikki, jotka huutavat herra, herra, pelastu, vaan se joka tekee isäni tahdon" On merkityksetöntä, kuinka tohkeissaan huutaa Raamattua ja uskoa, ellei usko ole sydämmen uskoa.

Siitä olen varmaan samaa mieltä kanssasi, että suurin osa kristityistäkin on tekopyhiä tapauskovaisia. Se ei kuitenkaan pelasta.

>>
Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.
>>
Höpö höpö. Väitteet pitäisi yleensä perustella. Selvensin mitä sana katuminen tarkoittaa, koskapa se näytti olevan sinulle vieras sana.

Annetaan siis Raamatun puhua synnistä:

KRISTITTY EI TEE SYNTIÄ 1. Johanneksen kirje 3:

”6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme”

ARMO KATUVALLE Luukas 17:

”3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän KATUU, anna hänelle anteeksi.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."


SYNTISELLE ARMO JEESUKSEN KAUTTA Roomalaiskirje 5:

” 20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.”

SAAKO SIIS ARMAHDETTU TEHDÄ SYNTIÄ? Roomalaiskirje 6:

"1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Pakana(M) kirjoitti:

ajattelevat kuten sanoin. Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.

-----

Ande kirjoitti:

Väitteesi on paradoksi. Tosiuskovaiseksi ei voi sanoa, ellei usko ole sydämmessä ja Raamattua luettu. Raamatussa Jeesus sanoo myös:"Eivät kaikki, jotka huutavat herra, herra, pelastu, vaan se joka tekee isäni tahdon" On merkityksetöntä, kuinka tohkeissaan huutaa Raamattua ja uskoa, ellei usko ole sydämmen uskoa.

Siitä olen varmaan samaa mieltä kanssasi, että suurin osa kristityistäkin on tekopyhiä tapauskovaisia. Se ei kuitenkaan pelasta.

>>
Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.
>>
Höpö höpö. Väitteet pitäisi yleensä perustella. Selvensin mitä sana katuminen tarkoittaa, koskapa se näytti olevan sinulle vieras sana.

Annetaan siis Raamatun puhua synnistä:

KRISTITTY EI TEE SYNTIÄ 1. Johanneksen kirje 3:

”6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme”

ARMO KATUVALLE Luukas 17:

”3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän KATUU, anna hänelle anteeksi.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."


SYNTISELLE ARMO JEESUKSEN KAUTTA Roomalaiskirje 5:

” 20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.”

SAAKO SIIS ARMAHDETTU TEHDÄ SYNTIÄ? Roomalaiskirje 6:

"1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

siinäs sen kuulitte.
Kristitty ei syntiä tee: 1.John.3
Vaan ne on perkeleestä.
Miksiköhän kristitty sitten tarvitsee syntejä anteeksi?
Vaan toisaalta kaikkihan ne kuulemma on syntisiä, siis perkeleestä?
On vähän kitsofreenista touhua tuo kristittyjen syntikin.

Ande kirjoitti:

Väitteesi on paradoksi. Tosiuskovaiseksi ei voi sanoa, ellei usko ole sydämmessä ja Raamattua luettu. Raamatussa Jeesus sanoo myös:"Eivät kaikki, jotka huutavat herra, herra, pelastu, vaan se joka tekee isäni tahdon" On merkityksetöntä, kuinka tohkeissaan huutaa Raamattua ja uskoa, ellei usko ole sydämmen uskoa.

Siitä olen varmaan samaa mieltä kanssasi, että suurin osa kristityistäkin on tekopyhiä tapauskovaisia. Se ei kuitenkaan pelasta.

>>
Muuten, sinä esität faktoina pelkkää teoriaa joka ei edes perustu kunnolla Raamattuun.
>>
Höpö höpö. Väitteet pitäisi yleensä perustella. Selvensin mitä sana katuminen tarkoittaa, koskapa se näytti olevan sinulle vieras sana.

Annetaan siis Raamatun puhua synnistä:

KRISTITTY EI TEE SYNTIÄ 1. Johanneksen kirje 3:

”6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme”

ARMO KATUVALLE Luukas 17:

”3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän KATUU, anna hänelle anteeksi.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."


SYNTISELLE ARMO JEESUKSEN KAUTTA Roomalaiskirje 5:

” 20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.”

SAAKO SIIS ARMAHDETTU TEHDÄ SYNTIÄ? Roomalaiskirje 6:

"1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17 Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18 ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!
19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Mutta teikäläiset poloiset määrittelette synniksi juttuja joita Raamattu hyväksyy ei-syntinä. Mm. naiminen on sellainen juttu.

.pp.. kirjoitti:

siinäs sen kuulitte.
Kristitty ei syntiä tee: 1.John.3
Vaan ne on perkeleestä.
Miksiköhän kristitty sitten tarvitsee syntejä anteeksi?
Vaan toisaalta kaikkihan ne kuulemma on syntisiä, siis perkeleestä?
On vähän kitsofreenista touhua tuo kristittyjen syntikin.

Minun ei pitäisi vastata tähän ollenkaan, koska tarkoituksesi on puhtaasti käsittää tarkoituksella väärin tai sitten olet tyhmä kuin saapas.

Väännetääs nyt kuiteski rautalangasta, vaikka suurin osa porukasta varmaan ymmärsi asian.

Kristitty välttää syntiä. Ellei kristitty vältä syntiä, hän ei ole kristitty. Lisäksi meillä ihmisellä on vapaa tahto valita, kuuntelemmeko Jumalaa, vai Saatanaa. Ovatko tekomme rakkauden töitä, vaiko vihan töitä. Se on meidän oma valintamme. Kun huomaamme poikenneemme rakkauden polulta, tarvitsemme Jumalan armoa ja syntiemme anteeksiantamusta, josta on hyvä jatkaa eteenpäin rakkauden polulla.

Ydinkysymyshän oli synti. Pyrkiikö sitä välttämään, vai ei?
"Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia."

Ande