lepsämä rulettaa...

Taustaa:

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan 9 000–15 000 lajia[1], joista Suomessa esiintyy 38[2]. Niiden koko vaihtelee muutaman senttimetrin kokoisista kellusaniaisista jopa 20 metrin korkuisiin puusaniaisiin. Maailman korkein saniainen on jopa kolmimetrisiä lehtiä kasvattava Cyathea australis, joka voi olla 24 metriä korkea.[3] Metsissä saniaisia kasvaa kenttäkerroksessa.

Asiaan:

Teen mielenkiintoista väitöskirjaa saniaisista, korvasienistä ja niiden välisistä geneettisistä yhteyksistä. Haluaisin vähän oikaista polkuja, koska haluan alle 30-kymppisenä professoriksi Kasvitieteelliseen.

Onko teillä vinkkejä, miten saattaa väitöstyö "Ferns and Morels: Classification with Artificial Neural Network Rules" loppuun tosi nopeasti siten, että saisin ainakin 10 kansainvälistä tieteellistä lehtiartikkelia?

Tarvitsisin erityisesti tietokonekoodia liittyen tilastolliseen analyysiin, esim. Matlab.
198
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Oikaise seuraavalla tavalla:

Ota wastawäittäjä idästä, köyhästä maasta, jossa ei tunneta Suomen tohtorinväitöskulttuuria.

Maxa wastawäittäjälle 2000 euroa.

Sopikaa kysymyxet ja vastaukset etukäteen: helppoa.

Väitöstilaisuus kestäcöön 1.5 tuntia.

Väikkäritilaisuudessa tulee olla myös cysymyxiä, joissa pitää piirtää taululle: on näyttävää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


saniaisfani kirjoitti:

Taustaa:

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan 9 000–15 000 lajia[1], joista Suomessa esiintyy 38[2]. Niiden koko vaihtelee muutaman senttimetrin kokoisista kellusaniaisista jopa 20 metrin korkuisiin puusaniaisiin. Maailman korkein saniainen on jopa kolmimetrisiä lehtiä kasvattava Cyathea australis, joka voi olla 24 metriä korkea.[3] Metsissä saniaisia kasvaa kenttäkerroksessa.

Asiaan:

Teen mielenkiintoista väitöskirjaa saniaisista, korvasienistä ja niiden välisistä geneettisistä yhteyksistä. Haluaisin vähän oikaista polkuja, koska haluan alle 30-kymppisenä professoriksi Kasvitieteelliseen.

Onko teillä vinkkejä, miten saattaa väitöstyö "Ferns and Morels: Classification with Artificial Neural Network Rules" loppuun tosi nopeasti siten, että saisin ainakin 10 kansainvälistä tieteellistä lehtiartikkelia?

Tarvitsisin erityisesti tietokonekoodia liittyen tilastolliseen analyysiin, esim. Matlab.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu