Helluntailaisuus on niin monimuotoista, että helluntailaisia yhdistävät vain jotkin harvat asiat, ja ne, jotka parhaiten yhdistävät, liittyvät VIHAAN. Yhteisenä vihollisena ovat LUTERILAISET, sekä uskovat luterilaiset että ei-uskovat. Helluntailaisten suosituimpia haukkumasanontoja ovat "et puhu kielillä", "et ole henkikastettu", "lapsikastettu", "nimikristitty", "porttokirkko" jne. Joku aika sitten käsittääkseni helluntaikirkon nokkamiehet antoivat jonkun merkittävän kokouksen päätteeksi julkilausuman, että nyt ei enää vihata ja syytellä luterilaisia, mutta eiväthän tuollaiset eliitin julkilausumat kosketa keskivertohelluntailaisen elämää. Keskivertohelluntailainen vihaa juuri niitä saastaisia luterilaisia pakanoita, joita paikallinen saarnaaja lietsoo vihaamaan.
Vihan kertausta.
Ev. lut.
7258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
pari päivää takaperin ihmettelin.
Luthet on kuiteskin helluntailaistenkin uskonpuhdistaja ja oppi-isä.
Helluntailaiset ovat osana Lutherin alulle panemaa protestanttista kristinuskoa ja ilman Lutheria tuskin olisi helluntailaisuutta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000038869922
Jos aivan tarkkoja ollaan, Martti Luther EI OLE helluntailaisten uskonpuhdistaja. Jean Calvin on. Helluntailaisuuden teologiset juuret ovat Lutherin oppipoikien Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin suorittamassa Sveitsin uskonpuhdistuksessa, mutta likeltä Lutheria toki liippaa. Ihan kiva, että sinäkin, Pekka, edes joskus löydät edes joistakin uskovista edes jotain positiivista sanottavaa.
kastepalstalle, niin kuhan siellä tuomitsee ja ketä, ja millä sanavarastoilla, ei vaikuta uskovan puheilta, kiihko intoilulta kyllä.* Sielläkin helluntailaiset, tai ja uskovankastetta edustavat, eli Raamatun opettamaa kastetta.
* Se kielenkäyttö ja suorastaan vihankiihko helleuntailaisia kohtaan on niin syvää vihaa kuin vain olla saattaa, sillä teikäläiset hukuttaa helluntailaiset mennen tullen helvetin tuliseen järveen, harha oppisena.
* Ei puhettakaan sävyisästä keskustelusta asia tasolla!
* Että tuo mitä sanot helluntailaisten hakunnaksi, on kilttiä asioiden tiedotusta ainoastaan, sen rinnalla, mitä kiihkoluterit on!
Tuomion henki on erittäin vallitseva hellareiden parissa verrattuna luterilaisiin ja jopa adventisteihin.
luterilaisten yksi suosituimpia haukkumasanoja helluntalaisista on hurmahenki ;)
Ite en allekirjoita väitettäsi. Tuollaisia helluntalaisiakin varmasti on muttei pidä yleistää kaikkiin. Itsellä ón luterilaisia ystäviä enkä ketään ihmistä halveksu sen perusteella että se kuuluu johonkin tiettyyn uskontoon
Jos sitten joku ottaa nokkiinsa mielipiteistäni, kuten siitä että kirkko ja valtio pitäisi erottaa tai että lapsikaste on harhaoppi niin sille en voi mitään.
Eipä sinunkaan kommentistasi varsinaisesti huokunut rakkaus helluntalaisia kohtaan :)
Ei mitään vihajuttuja, kun siellä puhutaan rakkaudesta jos on tavallinen helluntaiseurakunta.
itse voin vain omasta puolestani puhua.
Viimeviikkoina jokainen on nähnyt, miten luterilaisia ja ateisteja yhdistää yksi asia:
Elämän todellisuuden ja elämän kokemuksien vähätteleminen.
Ei vain pysty keskustelemaan, opilla päähän takojien kanssa. ((En väitä, että KAIKKI luterilaiset olisivat sellaisia, enkä väitä, etteikö jotkut helluntailaiset olisikin samanlaisia. Ymmärretty?)
Luulisin, että nämä vähättelyn kokeneet tietävät, ettei sillä päähäntakomisella ja pakkovalehtelulla (HYVIN YLEINEN KOMMENTTI: sinun puheesi on todistettu huuhaaksi //// todellisuudessa vain oma sydän tietää ja itkee) ei todellakaan voiteta yhtään mitään.
Sellainen kylväminen todellakin lietsoo vihan tunteita ja vihamielisiä kommentteja - joten olisiko opilla tai tiedolla päähän paukuttajien syytä katsoa peiliin???
Olisiko aika laskeutua pilvilinnoista maan tasalle ja kohdata se toinen ihmisenä ja YMMÄRTÄÄ!!!!! että hänellä on hänen elämänsä ja elämän kokemuksensa. Olisiko aika miettiä, että lyöty ei lisää lyömällä parane.
Itse olen ottanut kyllä selvää luterilaisten USKOsta ja en siinä isoja ristiriitoja edes ole huomannut. Olen kyllä hyväksynyt heidät niin ihmisinä, kuin uskonveljinä - ja sisarina. Vuorovaikutuksen toinen puoli onkin, että tilaa kristittynä ja IHMISENÄ kasvamiselle on ollut vain helluntaiseurakunnassa.
Omassa, Rakkaassa kotiseurakunnassani.
Muut puhukoot puolestaan!! Ei asetella sanoja toistemme suihin.