PARAS TAPA

on ollut Pertti Vilanderin koirankorjausopas. Ihan uskomattomat tulokset näkyi jo viikossa! Koira lopetti vetämisen ja muun hillumisen ihan tyystin!

Paras apu kirjoitti:

on ollut Pertti Vilanderin koirankorjausopas. Ihan uskomattomat tulokset näkyi jo viikossa! Koira lopetti vetämisen ja muun hillumisen ihan tyystin!

Tuliko koirastasi flegmaattinen? Niin voi käydä kun koiran henkinen kantti on lopussa. HENKISTÄ VÄKIVALTAA on mukava viljellä koirankoulutuksen nimissä. Eikö sellainen onnellinen koiruli olisi mukavampi kun turhaan koeteltu. On se vaan ihmeellistä että koiran omistaja ei ymmärrä mikä on koulutusta, ja mikä eläinrääkkäystä...älä mainostele kyseistä henkilöä täällä, tosiaankin vasta-alkajat tarvitsee normaalia opetusta koirallensa, ei kolinapurkkeja ja jääkausia. Eikö järki tosiaan päätä pakota?

Janitus kirjoitti:

Tuliko koirastasi flegmaattinen? Niin voi käydä kun koiran henkinen kantti on lopussa. HENKISTÄ VÄKIVALTAA on mukava viljellä koirankoulutuksen nimissä. Eikö sellainen onnellinen koiruli olisi mukavampi kun turhaan koeteltu. On se vaan ihmeellistä että koiran omistaja ei ymmärrä mikä on koulutusta, ja mikä eläinrääkkäystä...älä mainostele kyseistä henkilöä täällä, tosiaankin vasta-alkajat tarvitsee normaalia opetusta koirallensa, ei kolinapurkkeja ja jääkausia. Eikö järki tosiaan päätä pakota?

Lue lisää

Olen itse tosi kauhuissani tuosta kirjasta, ja voin kuvitella kuin sen äijä-mentaliteetti uppoaa toisiin äijä-mentaliteetin omaaviin ihmisiin, ja koirat kantavat seuraukset. Krääk.

Joku tuossa puolusteli noita Vilanderin karmeuksia sillä, ettei muu auta kun on neljä belgiä (vai mitä ne nyt oli), mutta miksi ihmeessä pitää ottaa enemmän koiria kuin pystyy kouluttamaan ilman pakotteita, saati arkielämässä käsittelemään.... En käsitä mikä ihmisiä vaivaa, suuria ja monta, hittoako väliä vaikka ei riitä kädet eikä jalat eikä pää?

Pikkusipuli kirjoitti:

Olen itse tosi kauhuissani tuosta kirjasta, ja voin kuvitella kuin sen äijä-mentaliteetti uppoaa toisiin äijä-mentaliteetin omaaviin ihmisiin, ja koirat kantavat seuraukset. Krääk.

Joku tuossa puolusteli noita Vilanderin karmeuksia sillä, ettei muu auta kun on neljä belgiä (vai mitä ne nyt oli), mutta miksi ihmeessä pitää ottaa enemmän koiria kuin pystyy kouluttamaan ilman pakotteita, saati arkielämässä käsittelemään.... En käsitä mikä ihmisiä vaivaa, suuria ja monta, hittoako väliä vaikka ei riitä kädet eikä jalat eikä pää?

Lue lisää

Tietyntyyliset ihmiset on aina pyörineet "gurun" ympärillä, jotkut viisastuneet ja lähteneet.:ja kirja on lähinnä oma elämänkerta josta jokainen voi vetää omia johtopäätöksensä. Monet tekeekin näin joko ohittavat, tai ottavat jonkun tietyn jutun omaan koulutukseensa...on yleensäkin ihmeellistä, että itseänsä eläinsuojelijoiksi kutsuvat eivät reagoi koirankoulutukseen, jossa koiran henkinen kantti murretaan pitkällä huomioimattomuudella? Enkä käsitä myöskään kun asiakas ei reagoi mitä koirallensa tehdään näillä toiminnoilla? Onko tosiaan viimeinen keino nujerrus, kun ei mitään mahdeta enää perheen eläimelle? Mielestäni monet ihmiset eivät tarvitse sitä koiraa ollenkaan, se pito kun näkyy olevan nykyisin "taitolaji"....Tämä "guru" filosofia täytyy vaan ottaa tarkempaan syyniin, ei yksin täällä palstalla, vaan yleisestikin. Ei ole normaalia koulutella koiraa henkisellä "pahoinpitelyllä". Koira ansaitsee paremman käsittelyn, mutta ihmiset sokeasti luottaa "gurun" sanomisiin ja tekoihin, ja takavuosien teot ne vasta "gurusta" kertookin kaiken.

Janitus kirjoitti:

Tietyntyyliset ihmiset on aina pyörineet "gurun" ympärillä, jotkut viisastuneet ja lähteneet.:ja kirja on lähinnä oma elämänkerta josta jokainen voi vetää omia johtopäätöksensä. Monet tekeekin näin joko ohittavat, tai ottavat jonkun tietyn jutun omaan koulutukseensa...on yleensäkin ihmeellistä, että itseänsä eläinsuojelijoiksi kutsuvat eivät reagoi koirankoulutukseen, jossa koiran henkinen kantti murretaan pitkällä huomioimattomuudella? Enkä käsitä myöskään kun asiakas ei reagoi mitä koirallensa tehdään näillä toiminnoilla? Onko tosiaan viimeinen keino nujerrus, kun ei mitään mahdeta enää perheen eläimelle? Mielestäni monet ihmiset eivät tarvitse sitä koiraa ollenkaan, se pito kun näkyy olevan nykyisin "taitolaji"....Tämä "guru" filosofia täytyy vaan ottaa tarkempaan syyniin, ei yksin täällä palstalla, vaan yleisestikin. Ei ole normaalia koulutella koiraa henkisellä "pahoinpitelyllä". Koira ansaitsee paremman käsittelyn, mutta ihmiset sokeasti luottaa "gurun" sanomisiin ja tekoihin, ja takavuosien teot ne vasta "gurusta" kertookin kaiken.

Lue lisää

Hänen oma historiansa koirien kanssa oli hiukan järkyttävä...

Nyt tulee väkisinkin mieleen kuinka ihmiset on käsittäneet sen huomioimattomuuden, jota itse käytän, joka siis ei ole lähellekään tämän tyypin jääkausikohtelua... Taas yksi netin vaara, jotain kun selität, etkä pääse käytännössä näyttämään mitä tarkoitat, yksi käsittää näin ja toinen noin.

Sitruunapannat, kaikki puolikuristavatkin, kokokuristavista puhumattakaan on itselle ihan kauhistus. Tunti sitten ollessani lenkillä näin sateessa yhden hermostuneen omistajan, jolta pinna paloi heti kun koira pysähtyi haistelemaan jotain. Kiire sisään kastumasta, ja kaulapanta soi. Tuttu eläinlääkäri on kertonut tarpeeksi monta kauhutarinaa kuristuspannan jäljiltä lyttääntyneistä henkitorvista ja viottuneista nikamista. Yök meitä ihmisiä.

Pikkusipuli kirjoitti:

Hänen oma historiansa koirien kanssa oli hiukan järkyttävä...

Nyt tulee väkisinkin mieleen kuinka ihmiset on käsittäneet sen huomioimattomuuden, jota itse käytän, joka siis ei ole lähellekään tämän tyypin jääkausikohtelua... Taas yksi netin vaara, jotain kun selität, etkä pääse käytännössä näyttämään mitä tarkoitat, yksi käsittää näin ja toinen noin.

Sitruunapannat, kaikki puolikuristavatkin, kokokuristavista puhumattakaan on itselle ihan kauhistus. Tunti sitten ollessani lenkillä näin sateessa yhden hermostuneen omistajan, jolta pinna paloi heti kun koira pysähtyi haistelemaan jotain. Kiire sisään kastumasta, ja kaulapanta soi. Tuttu eläinlääkäri on kertonut tarpeeksi monta kauhutarinaa kuristuspannan jäljiltä lyttääntyneistä henkitorvista ja viottuneista nikamista. Yök meitä ihmisiä.

Lue lisää

Meillä ei kiskota eikä nyitä. Asumme nyt maaseudulla, keskustassa kyllä. Koira käpsöttää lähimain irti aina. Hommailee paljon itsekseen, kun on itsenäinen rodultaan. On harmiton ja kiltti. Metsässä voi dallailla aivan itsekseen koira mukana. Pidän valjaita kun liikumme nk.ihmisten ilmoilla. Kurkkarin käyttökin pitää opetella erikseen, jos sitä aikoo käyttää, useimmin kurkkaria käytetään väärin kuin oikein...mutta vahvasti olen sitä mieltä, jos pentuaikana on toimittu oikein, ei tarvita kurkkaria...meitä taluttajia yhtä monta kuin koiraakin....kellä soi kurkkari ja kellä flexi.

Janitus kirjoitti:

Tuliko koirastasi flegmaattinen? Niin voi käydä kun koiran henkinen kantti on lopussa. HENKISTÄ VÄKIVALTAA on mukava viljellä koirankoulutuksen nimissä. Eikö sellainen onnellinen koiruli olisi mukavampi kun turhaan koeteltu. On se vaan ihmeellistä että koiran omistaja ei ymmärrä mikä on koulutusta, ja mikä eläinrääkkäystä...älä mainostele kyseistä henkilöä täällä, tosiaankin vasta-alkajat tarvitsee normaalia opetusta koirallensa, ei kolinapurkkeja ja jääkausia. Eikö järki tosiaan päätä pakota?

Lue lisää

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

minun koirastani! =)
Ei sinun koiraasi vaivaa mikään muu, kuin lapsuus!!! :)
Meillä oli IHAN samoja ongelmia. Olin jo aikeissa sanoa, ettei haukkunut sisällä minulle...haukkuipas! Ja se haukku oli vaan huomiohakuisuutta. Pyysi kaveria leikkimään. :)
Usko tai älä, mutta KYLLÄ se menee aikanaan ohi! Itse en niinkään tuossa vaiheessa uskonut, vaan hain syitä itsestäni: missä olen tehnyt väärin? Uskoin kuitenkin itseeni ja valitsemaani toimintaan. En ole lapsianikaan lyömällä tai pelottelemalla opettanut, miksi siis koiraa? Olin ihan oikeasti jo monta kertaa epätoivon partaalla ja luulin, että tapani on täysin väärä! Kun koira muuten oppi sisäsiistiksi, sattui niitä vahinkoja ihan kesken huitsin mukavan leikin. Pysähtyi vaan keskenkaiken ja lorotti lattialle, ihan silmieni edessä. Ei se ollut mitään uhmaa, vaan silkka "jännäpissa", kun oli niin kivaa! Mitä enemmän pojalle tuli ikää, sen vähemmälle jäi nämä jännäpissat. Kun tietäisit, mitä kaikkea meillä taphtui kaverin ollessa 10kk!!! =D=D=D
MUTTA! Nyt, poika on 1v5kk, ja olen lähes euforisessa tilassa!!! IHAN kaikki, mitä olen viimeisen vuoden aikana opettanut, alkaa loksahtaa kohdalleen! JES! Oivaltaa ja soveltaa asioita joille 2kk sitten "viittasi kintaalla"! Mahtava tunne, kun sittenkin on mennyt viestini perille! Pojan piti vaan saada olla vauva oman aikansa...

Tosta Vilanderista sen verran: Itse olin kuullut hänestä paljon, näin myös pätkän tv-ohjelmasta jossa oli. Onnekseni kuulin hänestä vasta sitten, kun olin omaa koiraani jo opettanut omilla (no ei siis "ihan omilla" vaan muualta opituilla...) metodeilla. Kyllä tuntuivat hänen oppinsa melko barbaarisilta. :( Vai mitä mieltä olet, että koira opetetaan pois ilotulitteiden äänien pelosta siten, että annetaan koiran astua ja siihen syssyyn laukaistaan ilotulite? Entä siihen, että hänen mielestään yksinasuvan naisihmisen uroskoira pitää emäntäänsä itselleen kuuluvaksi, ja vain tällä uroskoiralla olisi mielestään oikeus astua kyseistä naarasta??? Aika sairasta, ettenkö sanoisi. No, kolinapurkeilla on onnistuttu tekemään koirista "mallikelpoisia"...onko oikein arkuutta hoitaa pelottelemalla... jokainen saa itse päättää, toivottavasti ei kokeile koiraansa. :(

Kyllä sinun koiraasi tehoaa muukin, kuin Vilanderin koulu, ja se on AIKA! Niinkuin sinule on jo kerrottukin. Hermoja siinä kysellään, mutta se palkitaan! Ainakin meillä kävi näin. Kuten sanoin, olin jo epätoivon partaalla, mutta tämänhetkinen tilanne kyllä kuittaa kaikki tuhot ja hermojen menettämiset. ON SE NIIN IHANA!!! Ja kun tietää, että ihan ITSE on koiralle opettanut kaiken sen, mitä nyt tarjoaa vapaaehtoisesti! WAU!!!

Tsemppiä! Kyllä se siitä...jos unohdin mainita, niin sekarotuinen täälläkin! =)

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

Minkä tähden ihmiset kuvittelevat että tuollainen menee itsestään ohi?
Mene ihmeessä sinne vilanderile.
Janituksen jutuista näkee että sillä on jotain hampaankolossaan, se haukkuu täällä jokaisessa koiraketjussa samaa ihmistä.
Mitä enemmän janituksen viestejä lukee, sitä järkevämmältä vilander alkaa vaikuttamaan! Suuren vaikutuksen on nimittäin tehnyt tähän Janitukseen ilmeisesti.
Ja Janituksen juttuja ei kannata ottaa niin todesta senkään perusteella, että jos se olisi oikea koira-asiantuntija niin eikai se täällä suomi24 ssä höpöttelisi. Myös Vilanderilla tuntuu olevan parempaa tekemistä kuin haukkua täällä ihmisiä.

itsestään kirjoitti:

Minkä tähden ihmiset kuvittelevat että tuollainen menee itsestään ohi?
Mene ihmeessä sinne vilanderile.
Janituksen jutuista näkee että sillä on jotain hampaankolossaan, se haukkuu täällä jokaisessa koiraketjussa samaa ihmistä.
Mitä enemmän janituksen viestejä lukee, sitä järkevämmältä vilander alkaa vaikuttamaan! Suuren vaikutuksen on nimittäin tehnyt tähän Janitukseen ilmeisesti.
Ja Janituksen juttuja ei kannata ottaa niin todesta senkään perusteella, että jos se olisi oikea koira-asiantuntija niin eikai se täällä suomi24 ssä höpöttelisi. Myös Vilanderilla tuntuu olevan parempaa tekemistä kuin haukkua täällä ihmisiä.

Lue lisää

Kukapa täällä palstalla asiantuntijaksi on alkanutkaan, tämä on keskustelupalsta. Täällä kysellään kaikenlaista, asioitakin jotka itsestään selvyyksiä. En muista maininneeni asiantuntijuudesta täällä. Koirajuttuja voi höpötellä missä palstalla hyvänsä. Kokemuksia minulla on runsaasti koirailusta.

Janitus kirjoitti:

Kukapa täällä palstalla asiantuntijaksi on alkanutkaan, tämä on keskustelupalsta. Täällä kysellään kaikenlaista, asioitakin jotka itsestään selvyyksiä. En muista maininneeni asiantuntijuudesta täällä. Koirajuttuja voi höpötellä missä palstalla hyvänsä. Kokemuksia minulla on runsaasti koirailusta.

Lue lisää

Helvetti, kukaan täällä ei osaa auttaa tai neuvoa. Ensimmäinen koirani ja sanotaan, että ihan pennusta asti olis kantsinut tota kouluttaa, niin ei olis tollanen. Mutta sitten kun tulin tänne jo aikaisemmin neuvoja kysymään, kaikki sanoivat, että mene kouluttajalle... Mutta kenelle kouluttajalle??
Miksi Janituksella on niin paljon Pertti Vilanderia vastaan? Olisi mukava kuulla vastauksia kysymyksiin eikä lohdutteluja. Ohi tämä ei ole mennyt ajan kanssa vaan enemmänkin pahentunut. Miksi Janitus et perustele minulle, miksi sinun metodisi ovat paremmat kuin Pertin? Tiedätkö mitään Pertin metodeista ja kuinka paljon? Minkälaiset ovat sinun metodisi? Mikä meillä on ongelmana tuon koiran kanssa ja miten sen kanssa toimia?
Haluan kunnon vastaukset eikä mitään ympäripyöreää, koska se ei auta tilanteeseeni yhtään.

Janitus kirjoitti:

Kukapa täällä palstalla asiantuntijaksi on alkanutkaan, tämä on keskustelupalsta. Täällä kysellään kaikenlaista, asioitakin jotka itsestään selvyyksiä. En muista maininneeni asiantuntijuudesta täällä. Koirajuttuja voi höpötellä missä palstalla hyvänsä. Kokemuksia minulla on runsaasti koirailusta.

Lue lisää

jos et ole Janitus väittänyt olevasi asiantuntija, niin ainakin olet toistuvasti yrittänyt karkottaa ihmisiä tietystä koiraihmisestä poispäin, pilkkaat joitakin vastaajia siitä että "koittakaa roikkua siellä koiraneuvolassa". Samapa tuo minulle, sahaat lähinnä omaa oksaasi koska ne metodit ovat useaan kertaan osoittaneet toimivuutensa.

koirastani kirjoitti:

Helvetti, kukaan täällä ei osaa auttaa tai neuvoa. Ensimmäinen koirani ja sanotaan, että ihan pennusta asti olis kantsinut tota kouluttaa, niin ei olis tollanen. Mutta sitten kun tulin tänne jo aikaisemmin neuvoja kysymään, kaikki sanoivat, että mene kouluttajalle... Mutta kenelle kouluttajalle??
Miksi Janituksella on niin paljon Pertti Vilanderia vastaan? Olisi mukava kuulla vastauksia kysymyksiin eikä lohdutteluja. Ohi tämä ei ole mennyt ajan kanssa vaan enemmänkin pahentunut. Miksi Janitus et perustele minulle, miksi sinun metodisi ovat paremmat kuin Pertin? Tiedätkö mitään Pertin metodeista ja kuinka paljon? Minkälaiset ovat sinun metodisi? Mikä meillä on ongelmana tuon koiran kanssa ja miten sen kanssa toimia?
Haluan kunnon vastaukset eikä mitään ympäripyöreää, koska se ei auta tilanteeseeni yhtään.

Lue lisää

Kuules, miksi et soita sille pertille ja kysy? Sitävartenhan se on!
Täältäkö sinä luulet löytäväsi vastauksia?
Sekopäitä kaikkityynni.

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

Jokuhan sinua täytyy vaivata myös, kun koira käyttäytyy näin kun kerrot. Hakeutua voi ongelmakoiransa kanssa vaikka Camilla Ketoselle (koirakoulu Kompassi), Tommy Virenille (Trainers choice), ja Raili Halme (Rakkaat haukut) jne. Valinnan mahdollisuuksia etenkin etelä-suomessa useita. Ala valikoida minne menet, koira elää mahdollisesti monta vuotta kanssasi, ja ei ole ollenkaan yhdentekevää mitä sille koirallesi tehdään kun sitä koulutetaan. Sinä sen päätät!

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

Varmasti koira osittain rauhoittuu vuosien kuluessa, mutta tuo luettelemasi lista alkaa olla jo sitä luokkaa, että tarvitset muutakin.

Haukkumiset, riekkumiset ja huomiohakuiset hömpötykset saattaa hyvällä tuurilla helpottaa, mutta se on niin koirakohtaista etten luottaisi siihen. Varmasti vanhetessa myös keskittymiskyky tottelevaisuuden opettelussa on parempi, mutta toisaalta jo nyt luot pohjaa sille, että "tänne" ei tarkoitakaan luoksetuloa vaan kenties omistajasta pois päin juoksemista. Pitätyskyky voi mennä innostakin, siinä voi olla kysymys stressistä, mutta jos taustalla on jotain muuta, ainakin omat taitoni loppuisivat kesken. Jos koira alkaa pureksia sähköjohtoja, repiä tapetteja, ja purra reikiä seinään, sinulla on ongelma, joka ei hoidu itsestään.

En voi kylliksi painottaa netin vaarallisuutta tommosessa tilanteessa, missä ihan selvästi pitäisi nähdä koiran koko arkipäivä. Tiedän yhden tapauksen, jossa niinkin merkillinen asia kuin ruokavalio sai koiran rauhoittumaan(oli kysymys proteiinien ja hiilihydraattien tasapainosta), ja ne on asioita, jotka vain ammattilainen hanskaa.

Et tainnut mainita mistä päin olet? Ekana kokeilin Eläinkoulutuskeskusta (www.elainkoulutuskeskus.fi), sen jälkeen alkaisin paikallisten eläinlääkärien kautta kysellä käyttäytymisasiantuntijoita. Ja joo, itselläni on tosi negatiivinen käsitys Vilanderista. En tiedä oletko lukenut kirjan, mutta ennen kuin edes harkitset vakavissasi sinne menoa, lue ehdottomasti. Tyyppi hoitaa pelkoa pelolla.

Pelkästään nameilla palkkaamisella et tuosta selviä. Ja siinäkin on haittapuolensa, jos sen kanssa menee liiallisuuksiin, eikä sitä häivytetä pois. Itse sain kauan opetella palkkaamisen oikea-aikaisuutta, ja siinä sivussa tuli ensin ehdolistettua vähän muutakin kuin piti... :-(

Mihin tahansa päädyt, älä mene sokkona, ota selvää ja kysele kaikkea mahdollista koulutustavoista. Kun kouluttaja neuvoo jotain, kysy perustelut, ja jos omasta mielestäsi ei tunnu luontevalta tavalta, sano se. Älä hyväksy edes ammattilaiselta neuvoja tietämättä, mikä hänen koulutusmetodinsa on.

Pahin mitä voit tehdä, on jäädä odottamaan. Toivon sinulle kärsivällisyyttä ja jaksamista, koska koiran "kiertoon" laittaminen ei yhtään helpota sen tulevaisuutta. Peukutan teille täysillä!

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

Kuvailemistasi oireista osa ovat koiran eroahdistusta.

Sitten kerrot, että ei ole oikeasta tekemisestä palkitseminen auttanut.

Huomaathan, että jokin ei stemmaa?

Jos olet palkitsemassa oikeaan aikaan, koirasi ei kärsi eroahdistuksesta, sillä sinähän seisot sen vieressä palkkaamassa sitä, ei se ole eroahdistunut sillä hetkellä...

Lattian repiminen, haukkuminen, seinän repiminen, ovatko nekin silloin kun olet poissa? Jos olet paikalla, niin silloin sinun on tarjottava koirallesi jotain mielekästä oikeaa tekemistä tilalle.

Eroahdistuksesta pääsee eroon koiran luottamusta parantamalla. Tekemällä koiran olon turvalliseksi myös silloin kun et ole läsnä. Käytännössä tuo tarkoittaa siis kaikkien koiralle epävarmuutta aiheuttavien asioiden poistamista sen elämästä ja uutta yksinolo harjoittelua alusta saakka. Eli aloita siitä, että koira on yksin, kun olet toisessa huoneessa, pikkuhiljaa menet ulos jo ulkovesta sekunneiksi kerrallaan. Ja koiraa palkitaan kun on hyvin, sille voi jättää jopa jonkun kaluttavan makupalan siksi aikaa kun olet poissa ja kehua kun koira on ollut makupalan kimpussa, eikä ole kerennyt ahdistua poissaolostasi. Pikkuhiljaa siis lisäät aikaa jonka olet poissa ja jos ahdistuksen merkkejä ilmaantuu vähennät välittömästi aikaa ja kiinnitätä huomiota taas siihen palkitsemiseen kun onnsituu.

Koiran luoksetulo aj sisäsiisteys ovat opettavia asioita. Jos koira ei tule luokse, se ei ole osa mitään suurempaa kokonaisuutta, se on vain sen liiikkeen opettelun huteruutta. (Tietenkin jos koira pelkää sinua se voi olla osa suurempaa kokonaisuutta.) Samoin ei-käskyn tottelemattomuus. Ei-pitää opettaa koiralle, ei se ole sana jonka koirat osaavat luonnostaan.


Kyllä se siitä. Annat vain koiralle huomiota vastaedeskin, mutta panostat hiukan enemmän asioiden harjoitteluun. Harjoittelussa ei ole mitään syytä kieltää väärästä tekemisestä, myös niin, että vain palkitsee oikeasta saa opetettua asioita. Sitä paitsi olis se rangaistus henkistä tai fyysistä, se aivan samoin huonontaa suhdettanne.

Kouluttaja joka sanoi,e ttä käytös menee ohi aikanaan tarkoitti varmaan,e ttä se menee harjoitelemalla ohi aikanaan. Ei koirien kanssa asiat mene omalla painollaan, koirat pitää opettaa ihmisten yhteiskuntaan, sillä niiden omalla painolla asiat menisivät aivan toisin kuin ihmisten yhteiskunnassa.

Kokeile namien tilalla leikkiä. Leikki parantaa suhdettanne muutenkin ja lisäksi toimii oivallisena motivaattorina koirille joille makupalat eivät ole intohimo.

mutta miksi kirjoitti:

jos et ole Janitus väittänyt olevasi asiantuntija, niin ainakin olet toistuvasti yrittänyt karkottaa ihmisiä tietystä koiraihmisestä poispäin, pilkkaat joitakin vastaajia siitä että "koittakaa roikkua siellä koiraneuvolassa". Samapa tuo minulle, sahaat lähinnä omaa oksaasi koska ne metodit ovat useaan kertaan osoittaneet toimivuutensa.

Lue lisää

Toimii ne kun koira nöyrtyy! Nöyrtynyt koira ei juuri pullistele. Kun koira on kerran kokenut jääkauden on varmasti yhteistyöhaluinen ja ennen kaikkea nöyrä, riippuu koiran luonteenlaadusta tietenkin. Joitakin koiria voi joutua nöyristyttämään uusilla jääkausilla. Ei tälläinen koulutusta ole, vaan aivan jotakin muuta!....Tässä ei ole mistään oksien sahauksista kysymys, on kysymys eläinten kohtelusta, niiden kouluttamisesta inhimillisesti. Kumma juttu vaan sekin, jos joku kysäisee jotakin, niin johan joku kehottaa heti kääntymään Koiraneuvolan puoleen, vaikka ei aihetta siihen tosiaan olisi. Osaavia kouluttajia on muuallakin kuin Kokemäen suunnalla.

Janitus kirjoitti:

Toimii ne kun koira nöyrtyy! Nöyrtynyt koira ei juuri pullistele. Kun koira on kerran kokenut jääkauden on varmasti yhteistyöhaluinen ja ennen kaikkea nöyrä, riippuu koiran luonteenlaadusta tietenkin. Joitakin koiria voi joutua nöyristyttämään uusilla jääkausilla. Ei tälläinen koulutusta ole, vaan aivan jotakin muuta!....Tässä ei ole mistään oksien sahauksista kysymys, on kysymys eläinten kohtelusta, niiden kouluttamisesta inhimillisesti. Kumma juttu vaan sekin, jos joku kysäisee jotakin, niin johan joku kehottaa heti kääntymään Koiraneuvolan puoleen, vaikka ei aihetta siihen tosiaan olisi. Osaavia kouluttajia on muuallakin kuin Kokemäen suunnalla.

Lue lisää

Miksi sinun mielestäsi yksi reippaasti alle kuukauden jääkausi, pieni siivu koiran koko elämästä on koiralle liian epäinhimillistä, mutta sensijaan koiran vieminen stressaaviin tilanteisiin sitä siedättämään, kuukausia ja vuosia kestävät stressaavat palkitsemiseen perustuvat koulutukset, koiran jatkuva ahdistus ja hätä kun se pitää omistajistaan huolta, koiran ollessa lauman pomona ei muka ole julmaa.
Etkö tiedä sitäkään, ettei jääkausi ole parannuskeino vaivoihin eikä sitä edes käytetä jokaisella koiralla? Sitä käytetään jos tilanne vaatii. Ja siitä työ vasta alkaa. Jos koira on valmiiksi stressantunut ei sitä kannata alkaa kouluttamaan, vaan ensin se pitää saada rentoutumaan johon auttaa jääkausi.
Me käytetään niitä metodeja eikä koiramme ole ollut päivääkään totaalisella jääkaudella.

En ymmärrä sitäkään sinun filosoviassa, että miten koira joka ei ole nöyrä voisi totella omistajaa ja kunnioittaa?
Ei koiralla ole kuin yksi vaihtoehto, se joko on omistajalleen nöyrä tai sitten se ei ole.
Ja jos se ei ole nöyrä, on seurauksena kodituhoamiset ja muut vaivat.
Eikä se että koira on omsitajalle nöyrä poista sen luonnetta eikä aiheuta pelkoa.

Janitus kirjoitti:

Tietyntyyliset ihmiset on aina pyörineet "gurun" ympärillä, jotkut viisastuneet ja lähteneet.:ja kirja on lähinnä oma elämänkerta josta jokainen voi vetää omia johtopäätöksensä. Monet tekeekin näin joko ohittavat, tai ottavat jonkun tietyn jutun omaan koulutukseensa...on yleensäkin ihmeellistä, että itseänsä eläinsuojelijoiksi kutsuvat eivät reagoi koirankoulutukseen, jossa koiran henkinen kantti murretaan pitkällä huomioimattomuudella? Enkä käsitä myöskään kun asiakas ei reagoi mitä koirallensa tehdään näillä toiminnoilla? Onko tosiaan viimeinen keino nujerrus, kun ei mitään mahdeta enää perheen eläimelle? Mielestäni monet ihmiset eivät tarvitse sitä koiraa ollenkaan, se pito kun näkyy olevan nykyisin "taitolaji"....Tämä "guru" filosofia täytyy vaan ottaa tarkempaan syyniin, ei yksin täällä palstalla, vaan yleisestikin. Ei ole normaalia koulutella koiraa henkisellä "pahoinpitelyllä". Koira ansaitsee paremman käsittelyn, mutta ihmiset sokeasti luottaa "gurun" sanomisiin ja tekoihin, ja takavuosien teot ne vasta "gurusta" kertookin kaiken.

Lue lisää

Eläintenkoulutuksen ja ihmsitenkin kasvatuksen parissa jonkin verran pyörineenä, en ole koskaan ollut mukana missään "yhteisössä", joka kannattaa aksvattamista ja kouluttamista, mutta pitää inhimillisä arvoja vitsinä.

Mutta täällä olen kokenut jopa sen, että on ollut kauhea synti kertoa olevansa jäsen Animaliassa sekä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksessä. Hmmm... mielestäni jotain vikaa täytyy olla, jos eläintenhyvinvoinnin avoin ajaminen on pahasta, jonkun mielestä, jolla on itsellään eläimiä. (Ok, kyllä, eläimet ovat joillekin vain elinkeino, mutta samanlaista suhtautumista ei luulisi koiran omistajalla olevan...)

Guruista puhuminen on hauskaa. Varsin riemukkaaksi se muuttuu mielestäni aina kun puhutaan guruista kuten Vilander, Kaimio jne... Ok, on pappikin katolilaisille guru. mutta kyllä jotenkin Guruksi käsittäisi tuossakin yhteydessä Paavin... Kansainvälsityvässä maailamssa ei ihan suomesta tulijoita guruina pitäisi, vaikka kyllähän meilläkin on, kuten rauhan alalla nyt ihan kansainvälisestikin Guruksi nimetty Ahtisaari. Mutta se jotenkin on naurettavaa, että sellaisten ihmisten nimillä, joita kukaan edes naapurimaissamme edes tunne, yritetään todistella kansainvälisten Gurujen tutkimustyötä vääräksi... Se ettei täällä tiedetä esimerkiksi kuka on Barry Eaton ei kerro mitään miehen koirien koulutuksenteorian yleismaailmallisesta mullistamisesta, vaan ikäväksimme se kertoo vain Suomen tulevan myöhäjunassa vähän kaikessa. Silloin kun maailmalla yleisesti kohistiin lasten fyysisestä kurittamisesta, suomessa vielä oli sallittua syljeskellä lattioille julkisissa tiloissa...

Janitus kirjoitti:

Toimii ne kun koira nöyrtyy! Nöyrtynyt koira ei juuri pullistele. Kun koira on kerran kokenut jääkauden on varmasti yhteistyöhaluinen ja ennen kaikkea nöyrä, riippuu koiran luonteenlaadusta tietenkin. Joitakin koiria voi joutua nöyristyttämään uusilla jääkausilla. Ei tälläinen koulutusta ole, vaan aivan jotakin muuta!....Tässä ei ole mistään oksien sahauksista kysymys, on kysymys eläinten kohtelusta, niiden kouluttamisesta inhimillisesti. Kumma juttu vaan sekin, jos joku kysäisee jotakin, niin johan joku kehottaa heti kääntymään Koiraneuvolan puoleen, vaikka ei aihetta siihen tosiaan olisi. Osaavia kouluttajia on muuallakin kuin Kokemäen suunnalla.

Lue lisää

Muistan yläasteelta pari videota, jossa koiralaumaa verrattiin susilaumaan. Onhan ne jotain kaukasta sukua toisilleen... Jostainhan niiden koirien on täytynyt tulla. Uskon ainakin siihen, että koira on lauma eläin ja pystyn muodostamaan lauman koirani kanssa ja koirani pystyy minun kanssani.
Mutta eikö se ole niin, että koiralaumassa on aina johtaja, joka käskee mitä tehdä, suojelee laumaa, jossa laumanjäsenet luottaa johtajaan. Eikö koiralaumassakin johtaja käyttäydy niin, että jos joku idiootti ei siinä lauman lähellä halua pysyä, niin se pistetään matkoihinsa (huomioimattomuus, jääkausi, häädöt)...

... kirjoitti:

Kuvailemistasi oireista osa ovat koiran eroahdistusta.

Sitten kerrot, että ei ole oikeasta tekemisestä palkitseminen auttanut.

Huomaathan, että jokin ei stemmaa?

Jos olet palkitsemassa oikeaan aikaan, koirasi ei kärsi eroahdistuksesta, sillä sinähän seisot sen vieressä palkkaamassa sitä, ei se ole eroahdistunut sillä hetkellä...

Lattian repiminen, haukkuminen, seinän repiminen, ovatko nekin silloin kun olet poissa? Jos olet paikalla, niin silloin sinun on tarjottava koirallesi jotain mielekästä oikeaa tekemistä tilalle.

Eroahdistuksesta pääsee eroon koiran luottamusta parantamalla. Tekemällä koiran olon turvalliseksi myös silloin kun et ole läsnä. Käytännössä tuo tarkoittaa siis kaikkien koiralle epävarmuutta aiheuttavien asioiden poistamista sen elämästä ja uutta yksinolo harjoittelua alusta saakka. Eli aloita siitä, että koira on yksin, kun olet toisessa huoneessa, pikkuhiljaa menet ulos jo ulkovesta sekunneiksi kerrallaan. Ja koiraa palkitaan kun on hyvin, sille voi jättää jopa jonkun kaluttavan makupalan siksi aikaa kun olet poissa ja kehua kun koira on ollut makupalan kimpussa, eikä ole kerennyt ahdistua poissaolostasi. Pikkuhiljaa siis lisäät aikaa jonka olet poissa ja jos ahdistuksen merkkejä ilmaantuu vähennät välittömästi aikaa ja kiinnitätä huomiota taas siihen palkitsemiseen kun onnsituu.

Koiran luoksetulo aj sisäsiisteys ovat opettavia asioita. Jos koira ei tule luokse, se ei ole osa mitään suurempaa kokonaisuutta, se on vain sen liiikkeen opettelun huteruutta. (Tietenkin jos koira pelkää sinua se voi olla osa suurempaa kokonaisuutta.) Samoin ei-käskyn tottelemattomuus. Ei-pitää opettaa koiralle, ei se ole sana jonka koirat osaavat luonnostaan.


Kyllä se siitä. Annat vain koiralle huomiota vastaedeskin, mutta panostat hiukan enemmän asioiden harjoitteluun. Harjoittelussa ei ole mitään syytä kieltää väärästä tekemisestä, myös niin, että vain palkitsee oikeasta saa opetettua asioita. Sitä paitsi olis se rangaistus henkistä tai fyysistä, se aivan samoin huonontaa suhdettanne.

Kouluttaja joka sanoi,e ttä käytös menee ohi aikanaan tarkoitti varmaan,e ttä se menee harjoitelemalla ohi aikanaan. Ei koirien kanssa asiat mene omalla painollaan, koirat pitää opettaa ihmisten yhteiskuntaan, sillä niiden omalla painolla asiat menisivät aivan toisin kuin ihmisten yhteiskunnassa.

Kokeile namien tilalla leikkiä. Leikki parantaa suhdettanne muutenkin ja lisäksi toimii oivallisena motivaattorina koirille joille makupalat eivät ole intohimo.

Lue lisää

Miten makupalat oikeasta käytöksestä kasvattavat luottamusta?? Tota kohtaa en ymmärtänyt.

koirastani kirjoitti:

Miten makupalat oikeasta käytöksestä kasvattavat luottamusta?? Tota kohtaa en ymmärtänyt.

... ja sitäkin jäin miettimään... siis tätä makupalat luottamus (kun kirjoitit, että palkitsen, kun koira on nätisti toisessa huoneessa, missä minä en ole, jne)...
Mitä tehdä siinä vaiheessa, jos jonkun idiootin hermoraunio koira on irti ja juoksee meitä kohti? Itsellä on siis sellainen koira, joka puskisi sitä koiraa päin... MAKUPALOILLA VAI?
Jos ymmärsin Janituksen muiden nakki&makkarakoulutuksesta, niin siinä keskitytään vain YHTEEN ongelmaan kerralla, eikä niiden KAIKKIEN ongelmien takana piilevään ongelmaan: johtajuus luotto.
Idioottikin tajuaa, että koko piski ei muhun luota eikä kyllä ala millään makupaloilla luottamaan!

Enkä tosiaan ala mitään siedätyshoitoa koirani kanssa. IKINÄ! Miksi tässä tilanteessa hoitaisin koirani pelkoa pelolla:
KÄvellessä pidetään kerta kerralta lyhyemmät välimatkat toisiin koiriin, syötetään sitä makupalaa -> siedätystä johon menee koirakohtaisesti viikko - vuosi. Siinähän koirani kärsii enemmän! Ja tämä auttaa vain siihen, että remmissä rähjää... Miten se sisälle paskomiseen auttaa?
Mutta jos taas pistän johtajuuden kerralla kuntoon, häviää kaikki muutkin ongelmat kuin tuo remmissä rähjäämisen. KERRALLA ilman, että minun pitää viedä koiraani sen pelon luokse! Idioottimaista edes ajatella tuollaista siedätyshoitoa. Mitäs pienestä viikon-pari jääkaudesta, joka pistää koiran luottamuksen ruotuun ja KAIKKI ongelmat häviää?... Mitäs "pienestä" siedätyshoidosta, jossa saattaa mennä monta kuukautta. KOira kärsii siitä, että vien sen sen pelon luokse kerta kerralta ja saadaan vain yksin ongelma häviämään. Täysin älytöntä ja aivotonta.

että miksi kirjoitti:

Miksi sinun mielestäsi yksi reippaasti alle kuukauden jääkausi, pieni siivu koiran koko elämästä on koiralle liian epäinhimillistä, mutta sensijaan koiran vieminen stressaaviin tilanteisiin sitä siedättämään, kuukausia ja vuosia kestävät stressaavat palkitsemiseen perustuvat koulutukset, koiran jatkuva ahdistus ja hätä kun se pitää omistajistaan huolta, koiran ollessa lauman pomona ei muka ole julmaa.
Etkö tiedä sitäkään, ettei jääkausi ole parannuskeino vaivoihin eikä sitä edes käytetä jokaisella koiralla? Sitä käytetään jos tilanne vaatii. Ja siitä työ vasta alkaa. Jos koira on valmiiksi stressantunut ei sitä kannata alkaa kouluttamaan, vaan ensin se pitää saada rentoutumaan johon auttaa jääkausi.
Me käytetään niitä metodeja eikä koiramme ole ollut päivääkään totaalisella jääkaudella.

En ymmärrä sitäkään sinun filosoviassa, että miten koira joka ei ole nöyrä voisi totella omistajaa ja kunnioittaa?
Ei koiralla ole kuin yksi vaihtoehto, se joko on omistajalleen nöyrä tai sitten se ei ole.
Ja jos se ei ole nöyrä, on seurauksena kodituhoamiset ja muut vaivat.
Eikä se että koira on omsitajalle nöyrä poista sen luonnetta eikä aiheuta pelkoa.

Lue lisää

Lukekaa Barry Eatonin "dominanssi - tarua vai totta", ei ole kuin 34 sivua, ei siis mitenkään ylivoimainen, ja sitten puhutaan uudelleen johtajuudesta. En ala tässä referoida niin pientä sivumäärää.

Vankeudessa ja vapaudessa elävien susitutkimusten tulokset ovat kovasti erilaisia. Se, mitä tämä paljastaa koirien laumadynamiikasta, pistää todella miettimään, mitä ihminen pahimmillaan ja tietämättömimmillään pystyy koiralle aiheuttamaan.

Joo, tiedän. "En viitti lukea, osaan nää jutut koska olen syntymästäni tosi pro, mulla on laiskan miehen konsti valmiina." En tarkoita tätä teille. Tarkoitan tämän vinkin niille, joita koirat ja koirien hyvinvointi oikeasti kiinnostaa. Kaikki paskantärkeät tosipomot voivat jättää kommentoimatta. He voivat yhdessä miettiä, miksi heidän koiransa ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat Vilanderin aivan käsittämättömiä konsteja koiransa nujertamiseen.

Kysymys kun loppupeleissä ei ole siitä, että millä keinoin ongelmia pursuva koira saadaan ruotuun, vaan siitä, miksi hitossa niitä pääsee syntymään? Ne ovat osaamattomissa käsissä, ja muuta vaihtoehtoa ei ole kuin saada ne "tottelemaan" viemällä niiltä täysin henkinen kantti.

Ei koiraihmiseksi tulla lukemalla yhtään sen paremmin kuin pelkästään "syntymällä". Tarvitaan ihan aitoa kiinnostusta. On ihan täyttä paskaa väittää, että joku hanskaa nämä hommat luonnostaan (kuten Vilander väittää) vaikka sattuu olemaan TÄYSIN ERI LAJIN EDUSTAJA. Ihminen on onneksi (ja välillä kauhuksi) sellainen elukka, ettei elä pelkästään hetkessä kuten koira, vaan pystyy miettimään syitä ja seurauksia ihan eri tasolla. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että voisi ehkä "alentua" ottamaan selvää niiltä, jotka ovat käyttäneet lähes koko elämänsä jonkun asian tutkimiseen? Ehkä ihan pikkuisen lukea asiasta? Miten kukaan kehtaa asiaan lainkaan perehtymättä väittää, että hanskaa hommat paljon hienommin kuin yksikään vuosia ja taas vuosia koiraeläimiä työkseen tuijotellut?

Nämä samat ihmiset nauravat niille, jotka oikeasti haluavat ymmärtää koiraa lajina, jotka lukevat, ottavat asioista selvää. Se on tällä palstalla jonkinlainen synti. Täällä pitää olla tosi kova jätkä, haistattaa pitkät kaikelle tutkimalla hankitulle tiedolle, ja väittää tietävänsä tasan tarkkaan, että koira suorastaan pyytää jääkautta tai luunappia. Ne eivät ole, eikä niistä koskaan tule koirien keinoja.

Kirjoitan tätä lukevana, uteliaana, kiinnostuneena, ja koiraa syvästi lajina rakastavana ihmisenä. Alusta asti tajusin, etten pelkällä tykkäämisellä ja touhuamisella pääse puusta pitkään, ja hankin apua ja tietämystä roppakaupalla osaavilta ihmisiltä. Ja kas, ei yhtään ongelmakoiraa. Eikä mitään tarvetta mennä Vilanderille. Ei mitään tarvetta luunapille. Ei mitään tarvetta nykiä hihnaa. Ei mitään tarvetta karjua koiralle. Ei koskaan yhtään hajotettua huonekalua tai rikki purtua tekstiiliä. Ei yhtään räyhäävää koiraa. Pienestä suureen, rodusta toiseen, nuoresta vanhaan.

Mutta jessus, että aikaa on mennyt, ja hyvä niin! On juostu jos missä kuuntelemassa ties ketä, on luettu sitä ja tätä, on menty itse oppimaan ensin, ja jätetty koira kotiin, koska KOIRAHAN KYLLÄ OSAA JOS IHMINEN OSAA.

Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän paskanjauhantaan ja koirien kaltoin kohteluun. Teen mieliksi kaikille koiranpieksijöille ja jätän tän palstan rauhaan. Pahoitan ainoastaan mieleni. Ja näille jääkausia harrastaville koiranpieksijöille nyt on kuitenkin ihan sama, vaikka kuinka yrittää sanoa että valkoinen on valkoinen ja musta on musta. He nyt joka tapauksessa näkevät ihan mitä haluavat. JA HEILLÄ NIITÄ ONGELMAKOIRIA ENITEN ON, JA HE JUURI EIVÄT KOIRIAAN SAA RAUHALLISIN KEINOIN HANSKAANSA. Eivät osaa kuin alistaa, saada siten koiran "kunnioituksen", ja sitten rinta rossilla kukkoilevat kun iso piski laahautuu apaattisena perässä. Just. KUN EIVÄT MUULLA KEINOIN OSAA. Sanon vielä kerran, kun tuntuu niin hiton hyvältä: e i v ä t o s a a.

Pitäkää kivaa. Aion keskittyä nauttimaan kaikista loistavista koirakansalaisistani. Karjukaa te omillenne.

Pikkusipuli kirjoitti:

Lukekaa Barry Eatonin "dominanssi - tarua vai totta", ei ole kuin 34 sivua, ei siis mitenkään ylivoimainen, ja sitten puhutaan uudelleen johtajuudesta. En ala tässä referoida niin pientä sivumäärää.

Vankeudessa ja vapaudessa elävien susitutkimusten tulokset ovat kovasti erilaisia. Se, mitä tämä paljastaa koirien laumadynamiikasta, pistää todella miettimään, mitä ihminen pahimmillaan ja tietämättömimmillään pystyy koiralle aiheuttamaan.

Joo, tiedän. "En viitti lukea, osaan nää jutut koska olen syntymästäni tosi pro, mulla on laiskan miehen konsti valmiina." En tarkoita tätä teille. Tarkoitan tämän vinkin niille, joita koirat ja koirien hyvinvointi oikeasti kiinnostaa. Kaikki paskantärkeät tosipomot voivat jättää kommentoimatta. He voivat yhdessä miettiä, miksi heidän koiransa ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat Vilanderin aivan käsittämättömiä konsteja koiransa nujertamiseen.

Kysymys kun loppupeleissä ei ole siitä, että millä keinoin ongelmia pursuva koira saadaan ruotuun, vaan siitä, miksi hitossa niitä pääsee syntymään? Ne ovat osaamattomissa käsissä, ja muuta vaihtoehtoa ei ole kuin saada ne "tottelemaan" viemällä niiltä täysin henkinen kantti.

Ei koiraihmiseksi tulla lukemalla yhtään sen paremmin kuin pelkästään "syntymällä". Tarvitaan ihan aitoa kiinnostusta. On ihan täyttä paskaa väittää, että joku hanskaa nämä hommat luonnostaan (kuten Vilander väittää) vaikka sattuu olemaan TÄYSIN ERI LAJIN EDUSTAJA. Ihminen on onneksi (ja välillä kauhuksi) sellainen elukka, ettei elä pelkästään hetkessä kuten koira, vaan pystyy miettimään syitä ja seurauksia ihan eri tasolla. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että voisi ehkä "alentua" ottamaan selvää niiltä, jotka ovat käyttäneet lähes koko elämänsä jonkun asian tutkimiseen? Ehkä ihan pikkuisen lukea asiasta? Miten kukaan kehtaa asiaan lainkaan perehtymättä väittää, että hanskaa hommat paljon hienommin kuin yksikään vuosia ja taas vuosia koiraeläimiä työkseen tuijotellut?

Nämä samat ihmiset nauravat niille, jotka oikeasti haluavat ymmärtää koiraa lajina, jotka lukevat, ottavat asioista selvää. Se on tällä palstalla jonkinlainen synti. Täällä pitää olla tosi kova jätkä, haistattaa pitkät kaikelle tutkimalla hankitulle tiedolle, ja väittää tietävänsä tasan tarkkaan, että koira suorastaan pyytää jääkautta tai luunappia. Ne eivät ole, eikä niistä koskaan tule koirien keinoja.

Kirjoitan tätä lukevana, uteliaana, kiinnostuneena, ja koiraa syvästi lajina rakastavana ihmisenä. Alusta asti tajusin, etten pelkällä tykkäämisellä ja touhuamisella pääse puusta pitkään, ja hankin apua ja tietämystä roppakaupalla osaavilta ihmisiltä. Ja kas, ei yhtään ongelmakoiraa. Eikä mitään tarvetta mennä Vilanderille. Ei mitään tarvetta luunapille. Ei mitään tarvetta nykiä hihnaa. Ei mitään tarvetta karjua koiralle. Ei koskaan yhtään hajotettua huonekalua tai rikki purtua tekstiiliä. Ei yhtään räyhäävää koiraa. Pienestä suureen, rodusta toiseen, nuoresta vanhaan.

Mutta jessus, että aikaa on mennyt, ja hyvä niin! On juostu jos missä kuuntelemassa ties ketä, on luettu sitä ja tätä, on menty itse oppimaan ensin, ja jätetty koira kotiin, koska KOIRAHAN KYLLÄ OSAA JOS IHMINEN OSAA.

Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän paskanjauhantaan ja koirien kaltoin kohteluun. Teen mieliksi kaikille koiranpieksijöille ja jätän tän palstan rauhaan. Pahoitan ainoastaan mieleni. Ja näille jääkausia harrastaville koiranpieksijöille nyt on kuitenkin ihan sama, vaikka kuinka yrittää sanoa että valkoinen on valkoinen ja musta on musta. He nyt joka tapauksessa näkevät ihan mitä haluavat. JA HEILLÄ NIITÄ ONGELMAKOIRIA ENITEN ON, JA HE JUURI EIVÄT KOIRIAAN SAA RAUHALLISIN KEINOIN HANSKAANSA. Eivät osaa kuin alistaa, saada siten koiran "kunnioituksen", ja sitten rinta rossilla kukkoilevat kun iso piski laahautuu apaattisena perässä. Just. KUN EIVÄT MUULLA KEINOIN OSAA. Sanon vielä kerran, kun tuntuu niin hiton hyvältä: e i v ä t o s a a.

Pitäkää kivaa. Aion keskittyä nauttimaan kaikista loistavista koirakansalaisistani. Karjukaa te omillenne.

Lue lisää

Mitä enemän teidän pomoudenvastustajien juttuja lukee, sitä selvemmäksi käy että omakaan pinnanne ei tahdo riittää hitaisiin menetelmiinne :D
Minua naurattaa kun toiset väittää toista ja toiset toista, en tiedä kumpi tässä on oikeassa mutta teiltä tulee ne pisimmät kirjeet ja suututte nopeampaa. Toivottavasti ette ole yhtä kiivaita koirillenne kun ne eivät tottele. LOL LOL LOL

Pikkusipuli kirjoitti:

Lukekaa Barry Eatonin "dominanssi - tarua vai totta", ei ole kuin 34 sivua, ei siis mitenkään ylivoimainen, ja sitten puhutaan uudelleen johtajuudesta. En ala tässä referoida niin pientä sivumäärää.

Vankeudessa ja vapaudessa elävien susitutkimusten tulokset ovat kovasti erilaisia. Se, mitä tämä paljastaa koirien laumadynamiikasta, pistää todella miettimään, mitä ihminen pahimmillaan ja tietämättömimmillään pystyy koiralle aiheuttamaan.

Joo, tiedän. "En viitti lukea, osaan nää jutut koska olen syntymästäni tosi pro, mulla on laiskan miehen konsti valmiina." En tarkoita tätä teille. Tarkoitan tämän vinkin niille, joita koirat ja koirien hyvinvointi oikeasti kiinnostaa. Kaikki paskantärkeät tosipomot voivat jättää kommentoimatta. He voivat yhdessä miettiä, miksi heidän koiransa ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat Vilanderin aivan käsittämättömiä konsteja koiransa nujertamiseen.

Kysymys kun loppupeleissä ei ole siitä, että millä keinoin ongelmia pursuva koira saadaan ruotuun, vaan siitä, miksi hitossa niitä pääsee syntymään? Ne ovat osaamattomissa käsissä, ja muuta vaihtoehtoa ei ole kuin saada ne "tottelemaan" viemällä niiltä täysin henkinen kantti.

Ei koiraihmiseksi tulla lukemalla yhtään sen paremmin kuin pelkästään "syntymällä". Tarvitaan ihan aitoa kiinnostusta. On ihan täyttä paskaa väittää, että joku hanskaa nämä hommat luonnostaan (kuten Vilander väittää) vaikka sattuu olemaan TÄYSIN ERI LAJIN EDUSTAJA. Ihminen on onneksi (ja välillä kauhuksi) sellainen elukka, ettei elä pelkästään hetkessä kuten koira, vaan pystyy miettimään syitä ja seurauksia ihan eri tasolla. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että voisi ehkä "alentua" ottamaan selvää niiltä, jotka ovat käyttäneet lähes koko elämänsä jonkun asian tutkimiseen? Ehkä ihan pikkuisen lukea asiasta? Miten kukaan kehtaa asiaan lainkaan perehtymättä väittää, että hanskaa hommat paljon hienommin kuin yksikään vuosia ja taas vuosia koiraeläimiä työkseen tuijotellut?

Nämä samat ihmiset nauravat niille, jotka oikeasti haluavat ymmärtää koiraa lajina, jotka lukevat, ottavat asioista selvää. Se on tällä palstalla jonkinlainen synti. Täällä pitää olla tosi kova jätkä, haistattaa pitkät kaikelle tutkimalla hankitulle tiedolle, ja väittää tietävänsä tasan tarkkaan, että koira suorastaan pyytää jääkautta tai luunappia. Ne eivät ole, eikä niistä koskaan tule koirien keinoja.

Kirjoitan tätä lukevana, uteliaana, kiinnostuneena, ja koiraa syvästi lajina rakastavana ihmisenä. Alusta asti tajusin, etten pelkällä tykkäämisellä ja touhuamisella pääse puusta pitkään, ja hankin apua ja tietämystä roppakaupalla osaavilta ihmisiltä. Ja kas, ei yhtään ongelmakoiraa. Eikä mitään tarvetta mennä Vilanderille. Ei mitään tarvetta luunapille. Ei mitään tarvetta nykiä hihnaa. Ei mitään tarvetta karjua koiralle. Ei koskaan yhtään hajotettua huonekalua tai rikki purtua tekstiiliä. Ei yhtään räyhäävää koiraa. Pienestä suureen, rodusta toiseen, nuoresta vanhaan.

Mutta jessus, että aikaa on mennyt, ja hyvä niin! On juostu jos missä kuuntelemassa ties ketä, on luettu sitä ja tätä, on menty itse oppimaan ensin, ja jätetty koira kotiin, koska KOIRAHAN KYLLÄ OSAA JOS IHMINEN OSAA.

Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän paskanjauhantaan ja koirien kaltoin kohteluun. Teen mieliksi kaikille koiranpieksijöille ja jätän tän palstan rauhaan. Pahoitan ainoastaan mieleni. Ja näille jääkausia harrastaville koiranpieksijöille nyt on kuitenkin ihan sama, vaikka kuinka yrittää sanoa että valkoinen on valkoinen ja musta on musta. He nyt joka tapauksessa näkevät ihan mitä haluavat. JA HEILLÄ NIITÄ ONGELMAKOIRIA ENITEN ON, JA HE JUURI EIVÄT KOIRIAAN SAA RAUHALLISIN KEINOIN HANSKAANSA. Eivät osaa kuin alistaa, saada siten koiran "kunnioituksen", ja sitten rinta rossilla kukkoilevat kun iso piski laahautuu apaattisena perässä. Just. KUN EIVÄT MUULLA KEINOIN OSAA. Sanon vielä kerran, kun tuntuu niin hiton hyvältä: e i v ä t o s a a.

Pitäkää kivaa. Aion keskittyä nauttimaan kaikista loistavista koirakansalaisistani. Karjukaa te omillenne.

Lue lisää

Hyvä Pikkusipuli!!! Hyvää tekstiä!!! Juuri noin!!!

Pikkusipuli kirjoitti:

Lukekaa Barry Eatonin "dominanssi - tarua vai totta", ei ole kuin 34 sivua, ei siis mitenkään ylivoimainen, ja sitten puhutaan uudelleen johtajuudesta. En ala tässä referoida niin pientä sivumäärää.

Vankeudessa ja vapaudessa elävien susitutkimusten tulokset ovat kovasti erilaisia. Se, mitä tämä paljastaa koirien laumadynamiikasta, pistää todella miettimään, mitä ihminen pahimmillaan ja tietämättömimmillään pystyy koiralle aiheuttamaan.

Joo, tiedän. "En viitti lukea, osaan nää jutut koska olen syntymästäni tosi pro, mulla on laiskan miehen konsti valmiina." En tarkoita tätä teille. Tarkoitan tämän vinkin niille, joita koirat ja koirien hyvinvointi oikeasti kiinnostaa. Kaikki paskantärkeät tosipomot voivat jättää kommentoimatta. He voivat yhdessä miettiä, miksi heidän koiransa ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat Vilanderin aivan käsittämättömiä konsteja koiransa nujertamiseen.

Kysymys kun loppupeleissä ei ole siitä, että millä keinoin ongelmia pursuva koira saadaan ruotuun, vaan siitä, miksi hitossa niitä pääsee syntymään? Ne ovat osaamattomissa käsissä, ja muuta vaihtoehtoa ei ole kuin saada ne "tottelemaan" viemällä niiltä täysin henkinen kantti.

Ei koiraihmiseksi tulla lukemalla yhtään sen paremmin kuin pelkästään "syntymällä". Tarvitaan ihan aitoa kiinnostusta. On ihan täyttä paskaa väittää, että joku hanskaa nämä hommat luonnostaan (kuten Vilander väittää) vaikka sattuu olemaan TÄYSIN ERI LAJIN EDUSTAJA. Ihminen on onneksi (ja välillä kauhuksi) sellainen elukka, ettei elä pelkästään hetkessä kuten koira, vaan pystyy miettimään syitä ja seurauksia ihan eri tasolla. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että voisi ehkä "alentua" ottamaan selvää niiltä, jotka ovat käyttäneet lähes koko elämänsä jonkun asian tutkimiseen? Ehkä ihan pikkuisen lukea asiasta? Miten kukaan kehtaa asiaan lainkaan perehtymättä väittää, että hanskaa hommat paljon hienommin kuin yksikään vuosia ja taas vuosia koiraeläimiä työkseen tuijotellut?

Nämä samat ihmiset nauravat niille, jotka oikeasti haluavat ymmärtää koiraa lajina, jotka lukevat, ottavat asioista selvää. Se on tällä palstalla jonkinlainen synti. Täällä pitää olla tosi kova jätkä, haistattaa pitkät kaikelle tutkimalla hankitulle tiedolle, ja väittää tietävänsä tasan tarkkaan, että koira suorastaan pyytää jääkautta tai luunappia. Ne eivät ole, eikä niistä koskaan tule koirien keinoja.

Kirjoitan tätä lukevana, uteliaana, kiinnostuneena, ja koiraa syvästi lajina rakastavana ihmisenä. Alusta asti tajusin, etten pelkällä tykkäämisellä ja touhuamisella pääse puusta pitkään, ja hankin apua ja tietämystä roppakaupalla osaavilta ihmisiltä. Ja kas, ei yhtään ongelmakoiraa. Eikä mitään tarvetta mennä Vilanderille. Ei mitään tarvetta luunapille. Ei mitään tarvetta nykiä hihnaa. Ei mitään tarvetta karjua koiralle. Ei koskaan yhtään hajotettua huonekalua tai rikki purtua tekstiiliä. Ei yhtään räyhäävää koiraa. Pienestä suureen, rodusta toiseen, nuoresta vanhaan.

Mutta jessus, että aikaa on mennyt, ja hyvä niin! On juostu jos missä kuuntelemassa ties ketä, on luettu sitä ja tätä, on menty itse oppimaan ensin, ja jätetty koira kotiin, koska KOIRAHAN KYLLÄ OSAA JOS IHMINEN OSAA.

Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän paskanjauhantaan ja koirien kaltoin kohteluun. Teen mieliksi kaikille koiranpieksijöille ja jätän tän palstan rauhaan. Pahoitan ainoastaan mieleni. Ja näille jääkausia harrastaville koiranpieksijöille nyt on kuitenkin ihan sama, vaikka kuinka yrittää sanoa että valkoinen on valkoinen ja musta on musta. He nyt joka tapauksessa näkevät ihan mitä haluavat. JA HEILLÄ NIITÄ ONGELMAKOIRIA ENITEN ON, JA HE JUURI EIVÄT KOIRIAAN SAA RAUHALLISIN KEINOIN HANSKAANSA. Eivät osaa kuin alistaa, saada siten koiran "kunnioituksen", ja sitten rinta rossilla kukkoilevat kun iso piski laahautuu apaattisena perässä. Just. KUN EIVÄT MUULLA KEINOIN OSAA. Sanon vielä kerran, kun tuntuu niin hiton hyvältä: e i v ä t o s a a.

Pitäkää kivaa. Aion keskittyä nauttimaan kaikista loistavista koirakansalaisistani. Karjukaa te omillenne.

Lue lisää

Pitkähkö puheenvuoro, pitäköön nyt ihmiset jääkautensa koirillensa, pääasia ettei ole ollut tarvetta lähipiirissä käyttää näitä Vilander metodeita. Puollustajia kyllä tälle tyylille näkyy riittävän...ja osaamisesta on juuri kyse. Miksiköhän koira pitää päästää tällaiseksi "riivatuksi", niin että ainoa autuus on alistaminen nöyräksi? Apua voi hakea aikaisemminkin, aloittaa jo pentukoulutuksilla. Pentua ei tarvitse alistella vaan ohjailla, ja myöhemmin kun kasvaa aloittaa koulutus. Minkälaisista piireistä nämä reilusti alle vuoden ikäiset "ongelmariiviöt" sikiää? Vaikea sanoa; kun ei tiedä....ja osaamisesta on juuri kyse kun ei tarvitse kovistella koiraa joka mutkassa? Voi helvetti miten yksinkertaista loppujen lopuksi....jatkakoon ken haluaa ketjua.

koirastani kirjoitti:

Miten makupalat oikeasta käytöksestä kasvattavat luottamusta?? Tota kohtaa en ymmärtänyt.

Makupala on siis koiralla kuin koiralla ensin yhdsitetty sanaan hyvä, siis kehuun. Eli makupala on positiivinen juttu koiralle. Silloin kun se saa makupalan se tietää tekevänsä oikein.

Oikein tekemisen palkitseminen ja vahvistaminen lisäävät koiran luottamusta tekemiseensä. Koira joka on epävarma miettii pitäisikö minun tehdä tätä vai tätä ja se testailee erilaisia tekemisiä. Kun se palkitaan jonkun tekemisestä, sen luottamuskasvaa: Ahaa minun pitää/minun odotetaan tekevän juuri tätä...

Ihmisen ja koiran välistä luottamusta taas muutenkin lisää se, että koira tuntee perustarpeitaan tyydytettävän. Lisäähän sinunkin luottamustasi työnantajaasi se, että hän maksaa palkan sovittuina päivinä tai edes maksaa jos päivän päälle ei ole (koiralle siis, että ihminen ruokkii). Jos ei maksaisi, et varmaan pitäisi työnantajaasi luotettavana?

koirastani kirjoitti:

... ja sitäkin jäin miettimään... siis tätä makupalat luottamus (kun kirjoitit, että palkitsen, kun koira on nätisti toisessa huoneessa, missä minä en ole, jne)...
Mitä tehdä siinä vaiheessa, jos jonkun idiootin hermoraunio koira on irti ja juoksee meitä kohti? Itsellä on siis sellainen koira, joka puskisi sitä koiraa päin... MAKUPALOILLA VAI?
Jos ymmärsin Janituksen muiden nakki&makkarakoulutuksesta, niin siinä keskitytään vain YHTEEN ongelmaan kerralla, eikä niiden KAIKKIEN ongelmien takana piilevään ongelmaan: johtajuus luotto.
Idioottikin tajuaa, että koko piski ei muhun luota eikä kyllä ala millään makupaloilla luottamaan!

Enkä tosiaan ala mitään siedätyshoitoa koirani kanssa. IKINÄ! Miksi tässä tilanteessa hoitaisin koirani pelkoa pelolla:
KÄvellessä pidetään kerta kerralta lyhyemmät välimatkat toisiin koiriin, syötetään sitä makupalaa -> siedätystä johon menee koirakohtaisesti viikko - vuosi. Siinähän koirani kärsii enemmän! Ja tämä auttaa vain siihen, että remmissä rähjää... Miten se sisälle paskomiseen auttaa?
Mutta jos taas pistän johtajuuden kerralla kuntoon, häviää kaikki muutkin ongelmat kuin tuo remmissä rähjäämisen. KERRALLA ilman, että minun pitää viedä koiraani sen pelon luokse! Idioottimaista edes ajatella tuollaista siedätyshoitoa. Mitäs pienestä viikon-pari jääkaudesta, joka pistää koiran luottamuksen ruotuun ja KAIKKI ongelmat häviää?... Mitäs "pienestä" siedätyshoidosta, jossa saattaa mennä monta kuukautta. KOira kärsii siitä, että vien sen sen pelon luokse kerta kerralta ja saadaan vain yksin ongelma häviämään. Täysin älytöntä ja aivotonta.

Lue lisää

Ihan perujuttu luyottamustanne ajatellen on tuo :mitä teeet jos jonkun idiootin hermoraunio koira on irti. Yksinkertaisesti sinä astutu koirasi ja sen hermoraunion väliin. Ukso,e ttä suhteellenne tekee vain hyvää, että sinä otat ne hampaat sääreesi, kun että koirasi ottaa pureman. Eli oma koira jalkojesi taakse turvaan ja sinä karjut niin pirusti, polet jakaa ja uhittelet potkivasi sen vieraan koiran pois. Koiran pitää olla ihan pirun tyhmäkin, jos se käy raivoissaan olevan ihmisen päälle.

Sä palvot Vilanderia, eli luottosi guruihin ons uuri. Otapa sellainen guru haltuusi kuin Barry Eaton. Vilanderista kukaan ei ole kuullut edes naapurimaistamme seuraaviin mentäessä, mutta Eaton on kuitenkin yksi maailmanlaajuisesti arvostetuimpia koirankasvatuksen ihmisiä. Mieeti uudelleen tuota johtajuus asetlmaa.

On totta, että koiralähtöisessä koulutustavassa aina lähdetään korjaamaan yksittäisiä ongelmia, joita sinulla on paljon. Sinä vielä Vilanderiin vedoten oletat kaikki olevan kerralla kunnossa, kun parannat johtajuuttasi. Maailmalla ei enää näin uksota, sillä johtjuuteen ei enää uskota ja koirien koulutuksessa on päästy aivan uusille tasoille.

Itsekin parivuotta sitten vielä johtjuuteen uskoin, mutta meillä aina on kaikkea harjoiteltu kovasti koirien kanssa. Eli mitään tuollaisia ongelmia meillä ei ollut edes aikana jolloin uskoin johtjuuteen. Eli kaikki meni silloinkin hienosti ja koirien kanssa oli hyvä olla. Sitten aloin erään kokemuksen kautta miettimään,e ttä tässä johtjuusopissa ei taida olla kaikki kohdallaan ja aloin tutustua enemmän aj laajemmin asiaan.

Jos silloin kaikki omien koirien kanssa oli hyvin, nyt voin sanoa, että koirien kanssa eläminen on kuin taivas. Kun eteen tulee ongelma, me keskitytään ongelmaan. Minun ei tarvitse sen ongelman takia lakaa pilaamaan suhdettani koiraan missään muussa asiassa ja räpeltää jotain asiaankuulumatonta "johtjuusharjoittelua". Lisäksi minun ei tarvitse olla huolissani oisoittaessani lempeä koirilleni, että nyt saattaa hierarkia statukseni murentua.

"Enkä tosiaan ala mitään siedätyshoitoa koirani kanssa. IKINÄ! Miksi tässä tilanteessa hoitaisin koirani pelkoa pelolla:"

Niin sitä moni muukin ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset lähtevät Vilanderin oppeihin mukaan, koska luulisi jo asiaan perehtymättömienkin järjen sanovan, että pelkoja ei peloilla hoideta...

"Mitäs pienestä viikon-pari jääkaudesta, joka pistää koiran luottamuksen ruotuun ja KAIKKI ongelmat häviää?... "

Niin juuri. Tässä on lempeän ja pelolla kasvatuksen ero. Mitäs ihmettä todellakaan välittämään mitään sen oman koiran hyvinvoinnista!

... kirjoitti:

Ihan perujuttu luyottamustanne ajatellen on tuo :mitä teeet jos jonkun idiootin hermoraunio koira on irti. Yksinkertaisesti sinä astutu koirasi ja sen hermoraunion väliin. Ukso,e ttä suhteellenne tekee vain hyvää, että sinä otat ne hampaat sääreesi, kun että koirasi ottaa pureman. Eli oma koira jalkojesi taakse turvaan ja sinä karjut niin pirusti, polet jakaa ja uhittelet potkivasi sen vieraan koiran pois. Koiran pitää olla ihan pirun tyhmäkin, jos se käy raivoissaan olevan ihmisen päälle.

Sä palvot Vilanderia, eli luottosi guruihin ons uuri. Otapa sellainen guru haltuusi kuin Barry Eaton. Vilanderista kukaan ei ole kuullut edes naapurimaistamme seuraaviin mentäessä, mutta Eaton on kuitenkin yksi maailmanlaajuisesti arvostetuimpia koirankasvatuksen ihmisiä. Mieeti uudelleen tuota johtajuus asetlmaa.

On totta, että koiralähtöisessä koulutustavassa aina lähdetään korjaamaan yksittäisiä ongelmia, joita sinulla on paljon. Sinä vielä Vilanderiin vedoten oletat kaikki olevan kerralla kunnossa, kun parannat johtajuuttasi. Maailmalla ei enää näin uksota, sillä johtjuuteen ei enää uskota ja koirien koulutuksessa on päästy aivan uusille tasoille.

Itsekin parivuotta sitten vielä johtjuuteen uskoin, mutta meillä aina on kaikkea harjoiteltu kovasti koirien kanssa. Eli mitään tuollaisia ongelmia meillä ei ollut edes aikana jolloin uskoin johtjuuteen. Eli kaikki meni silloinkin hienosti ja koirien kanssa oli hyvä olla. Sitten aloin erään kokemuksen kautta miettimään,e ttä tässä johtjuusopissa ei taida olla kaikki kohdallaan ja aloin tutustua enemmän aj laajemmin asiaan.

Jos silloin kaikki omien koirien kanssa oli hyvin, nyt voin sanoa, että koirien kanssa eläminen on kuin taivas. Kun eteen tulee ongelma, me keskitytään ongelmaan. Minun ei tarvitse sen ongelman takia lakaa pilaamaan suhdettani koiraan missään muussa asiassa ja räpeltää jotain asiaankuulumatonta "johtjuusharjoittelua". Lisäksi minun ei tarvitse olla huolissani oisoittaessani lempeä koirilleni, että nyt saattaa hierarkia statukseni murentua.

"Enkä tosiaan ala mitään siedätyshoitoa koirani kanssa. IKINÄ! Miksi tässä tilanteessa hoitaisin koirani pelkoa pelolla:"

Niin sitä moni muukin ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset lähtevät Vilanderin oppeihin mukaan, koska luulisi jo asiaan perehtymättömienkin järjen sanovan, että pelkoja ei peloilla hoideta...

"Mitäs pienestä viikon-pari jääkaudesta, joka pistää koiran luottamuksen ruotuun ja KAIKKI ongelmat häviää?... "

Niin juuri. Tässä on lempeän ja pelolla kasvatuksen ero. Mitäs ihmettä todellakaan välittämään mitään sen oman koiran hyvinvoinnista!

Lue lisää

Onpas snobin kuuloista tekstiä.
Minä ainakin valitsen ketä tai mitä uskon sen perusteella, kenen puheissa suurin järki on.
En ole koskaan kuullutkaan kenestäkään barry etonista.
Mulle on yksi ja sama kuka uskoo johtajuus "oppiin"
kun se ei ooe mikään uskonlahkoasia kuten teille muille, vaan lähden koirasta liikkeelle mitä se tarvitsee.
Tunkekaa ne eeettonit takaisin mistä olette löytäneetkin. kääntykää vaikka katolislutereiksi, nyt puhutaan koirista eikä uskon asioista.

koirastani kirjoitti:

Morjens! Minulla on koira (sekaroituinen), jonka kanssa on kamala ongelmia. Koira on 10kuukautta ja olen pulassa sen kanssa. En haluaisi antaa pois tai piikille viedä.
Ongelmani näin lyhyesti (klo on paljon, joten en jaksaisi pitkästi kirjoittaa):
- repii tapetit yksin ollessa
- puree sähköjohdot yksin ollessa
- hyppii luvatta sänkyyn
- ei tule luokse
- kuseksii ja paskoo sisälle
- raapii betoniseinään reiän
- repii mattoa
- ei usko ei-sanaa millään
- haukkuu kaikille ulkona
- haukkuu sisällä minulle

Annan sille huomiota ihan yllin kyllin ja olen palkannut sitä aika paljon, kun se on tehnyt jotain oikein. Kieltänyt sitä huonosta käytöksestä. Mikään ei kuitenkaan tepsi.

Ajattelin mennä koirakouluttajalle, mutta koiran ollessa pentu, yksi kouluttaja sanoi, että käytös menee ohi aikanaan. Ei ole mennyt ja nyt hermoja raastaa.

Janitus, olet tällä palstalla paljon pyörinyt ja luin jotain juttujasi. Sanoit, että Pertti Vilanderin luokse ei kannata mennä, koska se olisi eläinrääkkäystä. Onko minulla muita mahdollisuuksia kuin Pertti vs. Namit (jotka eivät tehoa)? Nameilla menty eteenpäin jo viisi kuukautta, mutta tulosta ei näy. Pentukouluttaja katseli hommiani ja sanoi, että oikeassa kohtaa palkkaan -eli menee sillä ohi aikanaan.
Haluaisin useita näkemyksiä tähän asiaan. Kertoisitko, mikä koiraani oikeasti vaivaa ja mikä tähän asiaan oikeasti auttaisi?

Lue lisää

koiran itsellesi! Miksi ihmeessä ihmiset ottavat itselleen koiria jotka on jalostettu vaativaan työhön, esim. sakemannit ja muut palveluskoirat sekä metsästyskoirat? Sitten porataan täällä kun koira tuhoaa kaiken eikä "usko" mitään! Miettikää itse viihtyisittekö jos teillä olisi kova hinku työtehtäviin mutta tiedän pitäisi maata suurin osa päivästä tylsässä kämpässä???? Ja sitten ainoa virike olisi lenkki olemattoman lyhyessä hihnassa korttelin ympäri!!! Suurin osa koiraongelmista johtuu siitä että on otettu liian vaativa rotu/seropi liian tylsiin oloihin.

koirastani kirjoitti:

Muistan yläasteelta pari videota, jossa koiralaumaa verrattiin susilaumaan. Onhan ne jotain kaukasta sukua toisilleen... Jostainhan niiden koirien on täytynyt tulla. Uskon ainakin siihen, että koira on lauma eläin ja pystyn muodostamaan lauman koirani kanssa ja koirani pystyy minun kanssani.
Mutta eikö se ole niin, että koiralaumassa on aina johtaja, joka käskee mitä tehdä, suojelee laumaa, jossa laumanjäsenet luottaa johtajaan. Eikö koiralaumassakin johtaja käyttäydy niin, että jos joku idiootti ei siinä lauman lähellä halua pysyä, niin se pistetään matkoihinsa (huomioimattomuus, jääkausi, häädöt)...

Lue lisää

Mielenkiintoista...

Miten tuo mainitsemasi esim.jääkausi,häädöt tapahtuu koiralaumassa?Onko sinulla useampi kuin yksi koira?Miten tuo toteutuu?
Kiinnostuu tietää,kun en ole vielä törmännyt vastaavaan.

molossi kirjoitti:

Mielenkiintoista...

Miten tuo mainitsemasi esim.jääkausi,häädöt tapahtuu koiralaumassa?Onko sinulla useampi kuin yksi koira?Miten tuo toteutuu?
Kiinnostuu tietää,kun en ole vielä törmännyt vastaavaan.

Lue lisää

tapahtuu näin jos olet koskaan huomannut,
että usen koiran laumassa jos tunkeilija tulee,
niin 1.koirahaukkkuu eka muut hiljaiseksi ja lähtee vasta kun muut ovat hiljaa, itse YKSIN haukkumaan ja puolustamaan pihaa.
Eli ei koiralaumassa kukaan alempi koira osallistu vieraiden häätämiseen taikka hyväksymiseen.
Jääkausi tapahtuu siten että pentukoira tai uhitteleva nuorikoira, sen toimiin ei ensin reagoida ollenkaan, kunnes eräänä päivänä kun kolli on ottanut liikaa vapauksia tapetaan sen tahto ja sätitään porukalla ruotuun.
Mutta ihminenhän ei tähän kykene vaan säälii koiraa kuin se olis "ystävä" vaikka ei koira tee samoin ihmiselle vaan puree ja haukkuu ja tekee kuten koira koiralle jos pääsee johtajaksi.

Mutta näille selättäjille ja ovista ensin kulkijoille vinkkinä: Ihan turha luulla että sillä olisi vaikutusta johtajuuteen.

puudelin-äiti kirjoitti:

tapahtuu näin jos olet koskaan huomannut,
että usen koiran laumassa jos tunkeilija tulee,
niin 1.koirahaukkkuu eka muut hiljaiseksi ja lähtee vasta kun muut ovat hiljaa, itse YKSIN haukkumaan ja puolustamaan pihaa.
Eli ei koiralaumassa kukaan alempi koira osallistu vieraiden häätämiseen taikka hyväksymiseen.
Jääkausi tapahtuu siten että pentukoira tai uhitteleva nuorikoira, sen toimiin ei ensin reagoida ollenkaan, kunnes eräänä päivänä kun kolli on ottanut liikaa vapauksia tapetaan sen tahto ja sätitään porukalla ruotuun.
Mutta ihminenhän ei tähän kykene vaan säälii koiraa kuin se olis "ystävä" vaikka ei koira tee samoin ihmiselle vaan puree ja haukkuu ja tekee kuten koira koiralle jos pääsee johtajaksi.

Mutta näille selättäjille ja ovista ensin kulkijoille vinkkinä: Ihan turha luulla että sillä olisi vaikutusta johtajuuteen.

Lue lisää

Ei ole koiralaumaa mulla, mutta kaksi koiraa on. Niistä ei vielä näy koiralauman käyttäytyminen kunnolla, mutta jotakin näkyy.
Ennen jääkausia, häätöjä, yms. Vanhempi koira haukkui aina nuoremmalle koiralle, jos se lähti liian kauas. Minä en saanut sitä tulemaan lähemmäksi vaan se pinkoi menemään. Kun vanhempi tajusi minun olevan sittenkin se johtaja, nuorempi tajusi myös. Nykyään se hauku nuoremmalle, jos se lähtee liian kauas meistä vapaana ollessaan, vaan minä sanon: "Ei mene" ja "tule" ja matka tyssää siihen ja lähemmäksi tulee.
Ennen johtajuuttani vanhempi koira haukkui vieressäni, kun tein ruokaa niille. Käskyhaukkui:" Anna nainen sitä ruokaa meille jo! Nopeemmin!" ja nuorempi koira taka-alalla katsoi touhua. Nyt ei tapahdu tätäkään.
Jos ajatuksissani annan ruokakupin nuoremmalle ensin koiralle, vanhempi katsoo:"Perkele minkä teit!" ja säntää nuoremman kupille. Siirrän vanhemman koiran kupin nuoremman eteen ja syövät rauhassa. Tässä kyse on siitä, että vanhempi koira on KOIRALAUMAN pomo, joka käskyttää nuorempaa koiraa. Jos annan kupin ensin nuoremmalle, niin järjestys osoitan nuoremman olevan koiralauman pomo. Molemmat koirat taas ymmärtävät, että minä olen lauman pomo. Vanhempi "pomottaa" (tai mikskä sitä nyt sanotaan) nuorempaa ja minä "pomotan" molempia.

Kun irtokoira meitä päin juoksee, laitan omat koirat selkäni taakse ja häädän irtokoiran ennen kuin se kerkee iholle. Tämä on koirille SE juttu, jota ei voisi tarpeeksi paljon korostaa. Minä koko lauman pomona puolustan laumaani, ja muut lauman jäsenet tyytyväisenä elelevät turvassa.

Puudelin äiti kirjoitti:

Onpas snobin kuuloista tekstiä.
Minä ainakin valitsen ketä tai mitä uskon sen perusteella, kenen puheissa suurin järki on.
En ole koskaan kuullutkaan kenestäkään barry etonista.
Mulle on yksi ja sama kuka uskoo johtajuus "oppiin"
kun se ei ooe mikään uskonlahkoasia kuten teille muille, vaan lähden koirasta liikkeelle mitä se tarvitsee.
Tunkekaa ne eeettonit takaisin mistä olette löytäneetkin. kääntykää vaikka katolislutereiksi, nyt puhutaan koirista eikä uskon asioista.

Lue lisää

Vilander on jumala... En ole koskaan kuullutkaan mistään barry eatonista... Ja jonkun pitäisi koirien kouluttamisessa pitää tällaista ihmistä jonain sanomaan jotain koirien koulutuksesta?

Koiran laumakäyttäyminen nyt ei satu olemaan kuitenkaan mikään uskon asia. Myöskään se ei ole uskosta kiinni, että koira ei ymmärrä mitään moraalisia juttuja, kuten toisten korkeampaa arvoasemaa. Sekään ei ole uskosta kiinni, että susilla ei ole johtajia. Vain koirilla on johtajia (sääli), sillä niiden johtajat määrittelevät ulkopuoliset, niiden koko asiasta ymmärtämättä yhtään mitään, eli ihmiset, joilla uskoa vain riittää...

... kirjoitti:

Ihan perujuttu luyottamustanne ajatellen on tuo :mitä teeet jos jonkun idiootin hermoraunio koira on irti. Yksinkertaisesti sinä astutu koirasi ja sen hermoraunion väliin. Ukso,e ttä suhteellenne tekee vain hyvää, että sinä otat ne hampaat sääreesi, kun että koirasi ottaa pureman. Eli oma koira jalkojesi taakse turvaan ja sinä karjut niin pirusti, polet jakaa ja uhittelet potkivasi sen vieraan koiran pois. Koiran pitää olla ihan pirun tyhmäkin, jos se käy raivoissaan olevan ihmisen päälle.

Sä palvot Vilanderia, eli luottosi guruihin ons uuri. Otapa sellainen guru haltuusi kuin Barry Eaton. Vilanderista kukaan ei ole kuullut edes naapurimaistamme seuraaviin mentäessä, mutta Eaton on kuitenkin yksi maailmanlaajuisesti arvostetuimpia koirankasvatuksen ihmisiä. Mieeti uudelleen tuota johtajuus asetlmaa.

On totta, että koiralähtöisessä koulutustavassa aina lähdetään korjaamaan yksittäisiä ongelmia, joita sinulla on paljon. Sinä vielä Vilanderiin vedoten oletat kaikki olevan kerralla kunnossa, kun parannat johtajuuttasi. Maailmalla ei enää näin uksota, sillä johtjuuteen ei enää uskota ja koirien koulutuksessa on päästy aivan uusille tasoille.

Itsekin parivuotta sitten vielä johtjuuteen uskoin, mutta meillä aina on kaikkea harjoiteltu kovasti koirien kanssa. Eli mitään tuollaisia ongelmia meillä ei ollut edes aikana jolloin uskoin johtjuuteen. Eli kaikki meni silloinkin hienosti ja koirien kanssa oli hyvä olla. Sitten aloin erään kokemuksen kautta miettimään,e ttä tässä johtjuusopissa ei taida olla kaikki kohdallaan ja aloin tutustua enemmän aj laajemmin asiaan.

Jos silloin kaikki omien koirien kanssa oli hyvin, nyt voin sanoa, että koirien kanssa eläminen on kuin taivas. Kun eteen tulee ongelma, me keskitytään ongelmaan. Minun ei tarvitse sen ongelman takia lakaa pilaamaan suhdettani koiraan missään muussa asiassa ja räpeltää jotain asiaankuulumatonta "johtjuusharjoittelua". Lisäksi minun ei tarvitse olla huolissani oisoittaessani lempeä koirilleni, että nyt saattaa hierarkia statukseni murentua.

"Enkä tosiaan ala mitään siedätyshoitoa koirani kanssa. IKINÄ! Miksi tässä tilanteessa hoitaisin koirani pelkoa pelolla:"

Niin sitä moni muukin ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset lähtevät Vilanderin oppeihin mukaan, koska luulisi jo asiaan perehtymättömienkin järjen sanovan, että pelkoja ei peloilla hoideta...

"Mitäs pienestä viikon-pari jääkaudesta, joka pistää koiran luottamuksen ruotuun ja KAIKKI ongelmat häviää?... "

Niin juuri. Tässä on lempeän ja pelolla kasvatuksen ero. Mitäs ihmettä todellakaan välittämään mitään sen oman koiran hyvinvoinnista!

Lue lisää

"Maailmalla ei enää näin uksota, sillä johtjuuteen ei enää uskota ja koirien koulutuksessa on päästy aivan uusille tasoille."

Minä en ole maailma.


"Lisäksi minun ei tarvitse olla huolissani oisoittaessani lempeä koirilleni, että nyt saattaa hierarkia statukseni murentua. "

Hah, ei minunkaan :D Voin lellitellä koiriani niin paljon kuin haluan, ilman, että johtajuus valuu läpi sormien. Kunhan se tapahtuu minun ehdoillani. Jos huomaan koiran metrin päässä haluavan rapsutuksia, kutsun sen luokse ja rapsutan. Kutsun itse koiran aina luokse. Joskus kuitenkin annan rapsutuksia, vaikka koira sitä itse pyytää. Juttelen koirilleni, katsomme tv:tä, siivoamme (tai minä siivoan ja koirat katsoo vierestä), teen aamutoimet koirien kanssa, leikimme ulkona, leikimme sisällä. Ei maailma ole ainaista jääkautta! En ymmärrä, miksi ihmiset Peetsan opeista on saaneet kuvan, että ikinä koiria ei lellitellä, vaan jääkausi jatkuu koko koiran loppuelämän... Ei se niin toimi! Jos jääkausi jatkuu enemmän kuin sen kolme viikkoa (3vko on maksimi, oli koira kuinka kova tahansa, ja tämänkin aikana koira saa huomioita ja rapsutuksia, kai sen tiesit??), tekee se vain hallaa koko suhteelle. Ja jääkautta EI IKINÄ lähdetä pitämään, eikä kolinapurkkia käyttämään, JOS SUHDE KOIRAAN EI OLE KUNNOSSA.

"Tässä on lempeän ja pelolla kasvatuksen ero."
Ja tätä kommenttia mietin eniten. Minkä pelon? Mikä tekee Peetsan kasvatuksesta pelkoa? Tietenkin se, että koira pelkää sitä, että se häädetään laumasta pois... Mutta eikö tämä todista sen, että koira on laumaeläin ja jokaisessa laumassa on johtaja? Ihminenkin on laumaeläin (joitain yksilöitä lukuunottamatta) ja se tarvitsee johtajan. Ei herran jumala tää maailma pyöris, jos ei olis ihmisiä päättämässä meidän kaikkien puolesta. Mitä varten on eduskunta???
Ja tuosta pelosta vielä... eikö koiran pitäisi tulla luokseni häntä koipien välissä, kun sen luokseni pyydän, jos se jotain pelkäisi? Miksi se ei lähde ulkona vaan juoksemaan karkuun ja ettimään uutta laumaa? Miksi se ei ulkona tai sisällä kulje ohitseni korvat luimistellen tai häntä koipien välissä/arkana joka kerta kun menen ohi? Miksi sen häntä ei mene koipien väliin joka kerta kun sitä kiellän (silloin häntä laskee, mutta ei se koipien väliin mene... tajusi, että tää juttu onki kiellettyä, mutta ei mikään maailman loppu!)

... kirjoitti:

Makupala on siis koiralla kuin koiralla ensin yhdsitetty sanaan hyvä, siis kehuun. Eli makupala on positiivinen juttu koiralle. Silloin kun se saa makupalan se tietää tekevänsä oikein.

Oikein tekemisen palkitseminen ja vahvistaminen lisäävät koiran luottamusta tekemiseensä. Koira joka on epävarma miettii pitäisikö minun tehdä tätä vai tätä ja se testailee erilaisia tekemisiä. Kun se palkitaan jonkun tekemisestä, sen luottamuskasvaa: Ahaa minun pitää/minun odotetaan tekevän juuri tätä...

Ihmisen ja koiran välistä luottamusta taas muutenkin lisää se, että koira tuntee perustarpeitaan tyydytettävän. Lisäähän sinunkin luottamustasi työnantajaasi se, että hän maksaa palkan sovittuina päivinä tai edes maksaa jos päivän päälle ei ole (koiralle siis, että ihminen ruokkii). Jos ei maksaisi, et varmaan pitäisi työnantajaasi luotettavana?

Lue lisää

Hah. Minä uskon siihen, että koirani tekevät asioita (odottavat nätisti, tulevat kutsusta luokse, yms.) ainoastaan minun takiani. Haluan niiden ajattelevan: "VOI JEE! MAMMA KUTSU MUT SEN LUOKSE!! NYT SE RAPSUTTAA JA MÄ OON HYVÄHYVÄHYVÄ POIKA!" Jollain tavalla rapsuttaminenkin on palkitsemista, mutta loppujen lopuksi eri asia kuin namit. Meillä ne eivät ajattele "VOI JEE! MÄ TEEN NYT NÄIN NIIN MÄ SAAN NAMIN, ELI TÄÄ ON HYVÄ JUTTU KUN MÄ TEEN NÄIN, KUN MÄ SAAN SEN NAMIN." Ymmärrätkö eron?
Ilman nameja teen ITSESTÄNI koiralle mielenkiintoisen, en namista, joka kädessäni on.

Koulutuksessa käytän nameja. Kasvatus ja koulutus eri asioita. Jos haluan opettaa jonkun tempun koiralleni, haluan sitä motivoida namilla. Jos haluan sen hyppäävän renkaan läpi, joka ei kuulu kasvatukseen millään tavalla, palkkaan sen namilla.

taas jälleen :D kirjoitti:

Mitä enemän teidän pomoudenvastustajien juttuja lukee, sitä selvemmäksi käy että omakaan pinnanne ei tahdo riittää hitaisiin menetelmiinne :D
Minua naurattaa kun toiset väittää toista ja toiset toista, en tiedä kumpi tässä on oikeassa mutta teiltä tulee ne pisimmät kirjeet ja suututte nopeampaa. Toivottavasti ette ole yhtä kiivaita koirillenne kun ne eivät tottele. LOL LOL LOL

Lue lisää

Tiedätkö mistä johtuu se, että pinna ei tahdo kestää?

Tämä on tämä eläimen oikeuksien puolustajan perussynti, että itseen ottaa niin pirun tiukille ja kipeää, kun lukee eläimiä kohdeltavan kaltoin. Eli halu auttaa on hirveä, mutta kun tässä on niin täysin tunteet (eläinrakkaus) pelissä, niin myös tuska jokaisen pieksyn tai jääkaudella olevan eläimen puolesta on sanoinkuvaamaton.

Kipu usein purkautuu vihana. Yksinkertaisesti se näissä jutuissa purkautuu vihana, koska on selvä kohde jota voi vihata, joku siis on syypää, että eläintä kohdellaan kaltoin. Monet asiat, kuten maanjärjistykset, ne aiheuttavat vain surua, sillä ei ole ketään jota vihata sen aiheuttamisesta.

Eli sä voit yhdistää ihan suoraan: tämä viha, turhautuminen ja kaikki vastaava on vain pelkästään surua eläinten olojen puolesta. Sitä se eläinrakkaus teettää, loputonta tuskaa teidän kaltoin kohdeltujenne eläinten takia. Anteeksi.

... kirjoitti:

Makupala on siis koiralla kuin koiralla ensin yhdsitetty sanaan hyvä, siis kehuun. Eli makupala on positiivinen juttu koiralle. Silloin kun se saa makupalan se tietää tekevänsä oikein.

Oikein tekemisen palkitseminen ja vahvistaminen lisäävät koiran luottamusta tekemiseensä. Koira joka on epävarma miettii pitäisikö minun tehdä tätä vai tätä ja se testailee erilaisia tekemisiä. Kun se palkitaan jonkun tekemisestä, sen luottamuskasvaa: Ahaa minun pitää/minun odotetaan tekevän juuri tätä...

Ihmisen ja koiran välistä luottamusta taas muutenkin lisää se, että koira tuntee perustarpeitaan tyydytettävän. Lisäähän sinunkin luottamustasi työnantajaasi se, että hän maksaa palkan sovittuina päivinä tai edes maksaa jos päivän päälle ei ole (koiralle siis, että ihminen ruokkii). Jos ei maksaisi, et varmaan pitäisi työnantajaasi luotettavana?

Lue lisää

"Oikein tekemisen palkitseminen ja vahvistaminen lisäävät koiran luottamusta tekemiseensä"

Tämä taas laittaa minut enemmän sekaisin... Miten tämä taas vaikuttaa siihen minun ja koiran väliseen luottamukseen?

koirastani kirjoitti:

Muistan yläasteelta pari videota, jossa koiralaumaa verrattiin susilaumaan. Onhan ne jotain kaukasta sukua toisilleen... Jostainhan niiden koirien on täytynyt tulla. Uskon ainakin siihen, että koira on lauma eläin ja pystyn muodostamaan lauman koirani kanssa ja koirani pystyy minun kanssani.
Mutta eikö se ole niin, että koiralaumassa on aina johtaja, joka käskee mitä tehdä, suojelee laumaa, jossa laumanjäsenet luottaa johtajaan. Eikö koiralaumassakin johtaja käyttäydy niin, että jos joku idiootti ei siinä lauman lähellä halua pysyä, niin se pistetään matkoihinsa (huomioimattomuus, jääkausi, häädöt)...

Lue lisää

Hienoa! Olet edennyt asian ytimeen!

Koira on todellakin sukua sudelle.

Susia tutkittiin 1900-luvun alussa ja tehtiin käistys siitä,e ttä susilaumassa on johtavat yksilöt. Tästä pääteltiin, että myös koirat tarvitsevat johtajan.

1950-luvulla taas tehtiin mullistavia tutkimuksia laumakäyttäymisestä ja nyt niitä elettiin tekemään vapaiden eläinten kohdalla. Eli nyt on kumottu tutkimukset joiden mukaan susilaumassa olisi johtaja. Tästä on vedetty suora linja, että myöskään koiralla ei tarvitse olla johtjaa, vaan on roolit ja jos joku porukkaa joskus johtaa, se on vaihtuva rooli, eli jsokus alfat johtavat laumaa, joskus jotkut vanhemmat yksilöt, joskus väsyneet määräävät mitä tehdään, joskus pennut jne. Eli susilaumaa pidetään nykyisin vähän kuin perheenä, jossa tärkeimmät yhdessä pitävät asiat ovat yhteenkuuluvuus, kumppanuus ja rakkaus. Jokaisella on omat roolinsa ja ne ovat yhtätärkeitä, määräysvalta siirtyy yksilöltä toiselle lauman sen hetkisen tarpeen mukaan, aivan kuten ihmnisperheessä, jossa lapsi saa välillä päättää mihin mennään, välillä äiti, välillä isä...

Nyt sitten suomessa vielä palvotaan jotain Vilanderin ikäisiä koirankouluttajia, jotka ovat tavallaan jo uraa uurtavia, mutta yksinkertaisesti jumahtaneet vielä ajalle, jolloin koirilla kuviteltiin olevan dominanssia, sillä tarhattujen susien tutkimukset niin osoittivat. Meillä on kuitenkin koko ajan nousemassa uusi sukupolvi. Sukupolvi, jolle Meckin ja muiden susitutkimukset ovat ne lähtökohta, ei enää tarhjattujen susien tutkimuksesta tulleet virheelliset oletukset.

Ja jääkaudesta. olkaa edes reiluja koirianne kohtaan. jos laitatte ne jääkaudelle pitäkää ovi avoinna koiralle, että se saa lähteä. Niin luonnossakin lauman epäluottamuksen saavuttanut hylkiö, hylätään. Se lähtee omille teilleen, etsii uuden lauman tai kuolee. Jos halautte tätä luonnon valintaa harrastaa, niin älkää missään nimessä estäkö ovilla, hihnoilla tai aidoilla koiraanne lähtemästä, vaan antakaa mennä, se etsii uuden lauman tai kuolee, mutta koska kyseessä on koira, se selviää, sillä se etsii itselleen uuden ihmisyhteisön jonka kanssa elää (ellei koiraa ole jo hakattu ihmisiä pelkääväksi).

piipaakoira kirjoitti:

Hah. Minä uskon siihen, että koirani tekevät asioita (odottavat nätisti, tulevat kutsusta luokse, yms.) ainoastaan minun takiani. Haluan niiden ajattelevan: "VOI JEE! MAMMA KUTSU MUT SEN LUOKSE!! NYT SE RAPSUTTAA JA MÄ OON HYVÄHYVÄHYVÄ POIKA!" Jollain tavalla rapsuttaminenkin on palkitsemista, mutta loppujen lopuksi eri asia kuin namit. Meillä ne eivät ajattele "VOI JEE! MÄ TEEN NYT NÄIN NIIN MÄ SAAN NAMIN, ELI TÄÄ ON HYVÄ JUTTU KUN MÄ TEEN NÄIN, KUN MÄ SAAN SEN NAMIN." Ymmärrätkö eron?
Ilman nameja teen ITSESTÄNI koiralle mielenkiintoisen, en namista, joka kädessäni on.

Koulutuksessa käytän nameja. Kasvatus ja koulutus eri asioita. Jos haluan opettaa jonkun tempun koiralleni, haluan sitä motivoida namilla. Jos haluan sen hyppäävän renkaan läpi, joka ei kuulu kasvatukseen millään tavalla, palkkaan sen namilla.

Lue lisää

Ymmärsinkö? En...

Makupala tekee siis ihan saman säväyksen kun rapsutus joillekin koirille, se on syy tulla tuon luokse, syy olla sen lähellä, syy miksi tottelisin sitä. Kun sen saa se lisää luottamusta.

"Ilman nameja teen ITSESTÄNI koiralle mielenkiintoisen, en namista, joka kädessäni on. "

Vai teetkö kuitenkin niistä rangaistuksista vain koiralle huomion arvoisen? Koirasi oli jääkaudella opetettu, eikös? On hyvin oeltettavaa, että se syy miksi koirasi tulee luoksesi, ei ole ne rapsutukset, namit tai leikit, vaan pelko. Se rapsutus osoittaa ehkä koiralle, että nyt pelko oli turhaa ja voi hengittää vapaasti. Mutta motivaattorina koiran tottelemiseen toimii silloin pelko, ei makupala kädessä tai rapsutuksen odotus.

Meillä kun ei ole kasvatusta ja koulutusta erikseen. Meillä koiran kanssa harrastaminen vaikka tokossa tai agilityssa kuuluu koiran kasvattamiseen. Meillä tavoite on, että koirat on kasvatettu hyvin, eikä tottelevaisuuttakaan odoteta pelkästään koulussa.

Meillä tosin ei nameja käytetä oikeastaan missään tilanteessa, vaan koirien motivaattorina toimii pääasiassa leikki.

piipaakoira kirjoitti:

"Oikein tekemisen palkitseminen ja vahvistaminen lisäävät koiran luottamusta tekemiseensä"

Tämä taas laittaa minut enemmän sekaisin... Miten tämä taas vaikuttaa siihen minun ja koiran väliseen luottamukseen?

Lue lisää

Kun koiralla on mielekästä tekemistä paranee teidän välinen suhteenne. Sinun ollessasi läsnä, koiran ei tarvitse miettiä mitähän minun odotetaan tekevän. Kun esimerkiksi annat sille käskyn rengas hyppää, sen ei tarvitse epävarmana haahuilla mitähän tekisin, vaan se tietää mitä siltä odotetaan, kun renkaan hyppääminen on konkreettisesti sille palkitsemalla oikeaksi tekemiseksi osoitettu. Koira kokee siis varmuutta siitä mitä sinä siltä odotat milloinkin.

piipaakoira kirjoitti:

"Maailmalla ei enää näin uksota, sillä johtjuuteen ei enää uskota ja koirien koulutuksessa on päästy aivan uusille tasoille."

Minä en ole maailma.


"Lisäksi minun ei tarvitse olla huolissani oisoittaessani lempeä koirilleni, että nyt saattaa hierarkia statukseni murentua. "

Hah, ei minunkaan :D Voin lellitellä koiriani niin paljon kuin haluan, ilman, että johtajuus valuu läpi sormien. Kunhan se tapahtuu minun ehdoillani. Jos huomaan koiran metrin päässä haluavan rapsutuksia, kutsun sen luokse ja rapsutan. Kutsun itse koiran aina luokse. Joskus kuitenkin annan rapsutuksia, vaikka koira sitä itse pyytää. Juttelen koirilleni, katsomme tv:tä, siivoamme (tai minä siivoan ja koirat katsoo vierestä), teen aamutoimet koirien kanssa, leikimme ulkona, leikimme sisällä. Ei maailma ole ainaista jääkautta! En ymmärrä, miksi ihmiset Peetsan opeista on saaneet kuvan, että ikinä koiria ei lellitellä, vaan jääkausi jatkuu koko koiran loppuelämän... Ei se niin toimi! Jos jääkausi jatkuu enemmän kuin sen kolme viikkoa (3vko on maksimi, oli koira kuinka kova tahansa, ja tämänkin aikana koira saa huomioita ja rapsutuksia, kai sen tiesit??), tekee se vain hallaa koko suhteelle. Ja jääkautta EI IKINÄ lähdetä pitämään, eikä kolinapurkkia käyttämään, JOS SUHDE KOIRAAN EI OLE KUNNOSSA.

"Tässä on lempeän ja pelolla kasvatuksen ero."
Ja tätä kommenttia mietin eniten. Minkä pelon? Mikä tekee Peetsan kasvatuksesta pelkoa? Tietenkin se, että koira pelkää sitä, että se häädetään laumasta pois... Mutta eikö tämä todista sen, että koira on laumaeläin ja jokaisessa laumassa on johtaja? Ihminenkin on laumaeläin (joitain yksilöitä lukuunottamatta) ja se tarvitsee johtajan. Ei herran jumala tää maailma pyöris, jos ei olis ihmisiä päättämässä meidän kaikkien puolesta. Mitä varten on eduskunta???
Ja tuosta pelosta vielä... eikö koiran pitäisi tulla luokseni häntä koipien välissä, kun sen luokseni pyydän, jos se jotain pelkäisi? Miksi se ei lähde ulkona vaan juoksemaan karkuun ja ettimään uutta laumaa? Miksi se ei ulkona tai sisällä kulje ohitseni korvat luimistellen tai häntä koipien välissä/arkana joka kerta kun menen ohi? Miksi sen häntä ei mene koipien väliin joka kerta kun sitä kiellän (silloin häntä laskee, mutta ei se koipien väliin mene... tajusi, että tää juttu onki kiellettyä, mutta ei mikään maailman loppu!)

Lue lisää

Kappas kun en tajunnut,e ttet ole koko maailma. Siksihän minä varmaan kirjoitinkin, sinun olevan eri linjoilla kun loppu maailma nykyisin on...

"Ja jääkautta EI IKINÄ lähdetä pitämään, eikä kolinapurkkia käyttämään, JOS SUHDE KOIRAAN EI OLE KUNNOSSA. "

Ahaa... Kyse ei olekaan siis siitä, että sjääkaudella pyritään korjaamaan koiran ja omistajan huonoa suhdetta, eli tilaneettaa jossa koira on noussut pomottamaan omistjaansa. Vaan jääkausi aloitetaankin juuri silloin, kun kaikki menee todella hyvin koiran kanssa. Jeeees. Kerro tämä nyt muillekin, sillä ne pirulaiset aloittelevat jääkautta saadakseen suhteen koiraansa kuntoon, kun koira on alkanut töllästellä jotain...

"Mikä tekee Peetsan kasvatuksesta pelkoa?"

On hyvä että mietit. kolinapurkki -> aiheutetaan epämiellyttävä ärsyke koiralle, jota uskotaan koiran säikähtävän niin että oppii, ettei toiste tee sitä mistä tämä epämiellyttävä ärsyke tuli. Eli koira pyrkii välttämään tilannetta, jossa se saa epämiellyttävyyttä. Jonkin välttäminen on siis jonkin asian pelkäämistä. Pelko siis syntyy siitä, että menetetään oman elämän hallinta mahdollisuudet.Jokin säikäyttää koiran, koira ei pysty halklitsemaan tilannetta, sillä säikäytys tulee niin nopeasti, ei kerkeä reakoida. Säikäytys taas jää pelottamaan, kun tietää,e ttä elämässä voi tulla tilanteita, joissa tulee tällaisia nopeita ärsykkeitä, joihin ei kerkeä reakoimaan, tilanne ei ole hallinnassa.
Jääkausi-> Aivan sama. koira ei hallitse itse sitä milloin se saatetaan tuuppasta laumasta ulkopuoliseksi, mikä on laumaeläimelle pahin mahdollinen kohtalo. Jääkausi riistää alumaeläimeltä sen perustarpeen, eli laumanhuomion. Epämiellyttävä (laimea sana) tilanne jota tulee välttää.

"Mutta eikö tämä todista sen, että koira on laumaeläin ja jokaisessa laumassa on johtaja?"

Miten niin? Miksi tarvitaan jokin ylempi arvostatus, että voi häätää jonkun pois?

Laumaeläinten luonnollisesta käyttäymisestä saat hyvän kuvan tutustumalla esimerkiksi Meckin tutkimuksiin susien parissa. Vaikkei siellä ole mitään johtajaa, niin silti joskus harvakseltaan joku lauman jäsen saavuttaa lauman epäluottamuksen. Sitä ei ajeta mitenkään pois, mutta se osaa lähteä omia aikojaan, sillä jää vaille lauman sosiaalista ja fyysistä turvaa.

"Ihminenkin on laumaeläin (joitain yksilöitä lukuunottamatta) ja se tarvitsee johtajan."

Häh? Niin töissä. Koira on kuitenkin osa perhettäsi, vai käykö se teillä vain työpäivien ajan? Olettehean tehneet työsopimuksen sen kanssa. Sopimukseen kuuluu aina, että jos joku on johtja, niin se on molempien tiedostama ja valitsema asetelma. Jos ei tykkää esimerkiksi suomen presidentistä, niin aina on vapaa lähtemään tai äänestämään muita. Jos taas ei halua yhteiskunnalta mitään itsensä yläpuolella olevaa, aina voi ilmoittautua omaksi autonomiseksi yksikökseen, ei vaadi yhteikunnlata ja toisilta ihmisiltä mitään, niin ei joudu niiltä saamaankaan.

Tämä maailma on,btw, pyörinyt muutamia miljoonia vuosia ilman eduskuntia...

"eikö koiran pitäisi tulla luokseni häntä koipien välissä, kun sen luokseni pyydän, jos se jotain pelkäisi?"

Ei. Se voi tulla myös miellistellen, häntä heiluen ja yrittäen saada sinut leikkiiin... Toisin sanoen nöyränä, kuten jääkaudella on ihan tarkoituskin.

"Miksi se ei lähde ulkona vaan juoksemaan karkuun ja ettimään uutta laumaa? "

Kokeile jääkauden kolmannella viikolla. Eli takana kaksi viikkoa huomioimattomuutta ja anna mennä. Kyllä menee.

puudelin-äiti kirjoitti:

tapahtuu näin jos olet koskaan huomannut,
että usen koiran laumassa jos tunkeilija tulee,
niin 1.koirahaukkkuu eka muut hiljaiseksi ja lähtee vasta kun muut ovat hiljaa, itse YKSIN haukkumaan ja puolustamaan pihaa.
Eli ei koiralaumassa kukaan alempi koira osallistu vieraiden häätämiseen taikka hyväksymiseen.
Jääkausi tapahtuu siten että pentukoira tai uhitteleva nuorikoira, sen toimiin ei ensin reagoida ollenkaan, kunnes eräänä päivänä kun kolli on ottanut liikaa vapauksia tapetaan sen tahto ja sätitään porukalla ruotuun.
Mutta ihminenhän ei tähän kykene vaan säälii koiraa kuin se olis "ystävä" vaikka ei koira tee samoin ihmiselle vaan puree ja haukkuu ja tekee kuten koira koiralle jos pääsee johtajaksi.

Mutta näille selättäjille ja ovista ensin kulkijoille vinkkinä: Ihan turha luulla että sillä olisi vaikutusta johtajuuteen.

Lue lisää

No enpä ole nähnyt.Niillä useallakin tutullani,joilla useampia koiria on,ja koirat saa louskuttaa,niin kyllä se sen lajin ryhmärämä on ollut,ja louskutus ja rymistely,etten kyllä niillä tähän päivään mennessä ole moista systeemiä nähnyt.
Omistani en myöskään voi sanoa,mutta eipähän ole mahdollistakaan,koska meillä ei koirilla ole lupa pihalla louskuttaa,saati ketään komennella...

Ja tuota pentukoira/jääkautta en kyllä ymmärrä mitenkään samalla lailla.Tai sitten puhumme ihan eri asiasta.Jääkausi merkityksen olen vasta kuullut erään ongelmakoirakouluttajan nimeämänä metodina.Jos sen yrittää suoraan muodostaa vastaavasti koirien kesken,niin enpä näe mitään yhteistä mainitsemaasi tapaukseen.Ensinnäkin,jääkausihan (tuo keksitty metodi)on tietääkseni totaalinen,yhtään pentua en ole nähnyt suljettavan totaalisesti ulkopuolelle laumaa.
Tuo tapetaan sen tahto,ja sätitään se porukalla ruotuun,on myös mielenkiintoinen.Tuota tahdon tappaminen on aika kova ilmaisu,enkä ainakaan sitä ymmärrä.Myöskin tuosta ruotuunlaittamisesta.Tuo mainitsemasi ei ole mikään absoluuttinen tapa,vaikka kirjoituksestasi saa kuvan .Jos otan vaikka oman remmini/remmit,niin meillä on hoidettu nuoret "ruotuun" pelaamalla rauhoittavilla signaaleilla,joskus korkeintaan välimatkaa lisäävillä vahvemmilla eleillä.Yhtään EI siis ole ketään sätitty (mitä se nyt sanallasi tarkoittaakin),ja minkäännäköistä porukan hivutusta ei ole nähty.Eikä edes sallittaisi.
Mutta joku kerran sanoi,mistä ne mallit sitten koirillekkin lähtee...

piipaakoira kirjoitti:

Hah. Minä uskon siihen, että koirani tekevät asioita (odottavat nätisti, tulevat kutsusta luokse, yms.) ainoastaan minun takiani. Haluan niiden ajattelevan: "VOI JEE! MAMMA KUTSU MUT SEN LUOKSE!! NYT SE RAPSUTTAA JA MÄ OON HYVÄHYVÄHYVÄ POIKA!" Jollain tavalla rapsuttaminenkin on palkitsemista, mutta loppujen lopuksi eri asia kuin namit. Meillä ne eivät ajattele "VOI JEE! MÄ TEEN NYT NÄIN NIIN MÄ SAAN NAMIN, ELI TÄÄ ON HYVÄ JUTTU KUN MÄ TEEN NÄIN, KUN MÄ SAAN SEN NAMIN." Ymmärrätkö eron?
Ilman nameja teen ITSESTÄNI koiralle mielenkiintoisen, en namista, joka kädessäni on.

Koulutuksessa käytän nameja. Kasvatus ja koulutus eri asioita. Jos haluan opettaa jonkun tempun koiralleni, haluan sitä motivoida namilla. Jos haluan sen hyppäävän renkaan läpi, joka ei kuulu kasvatukseen millään tavalla, palkkaan sen namilla.

Lue lisää

Toisen koiran ohittaminen lenkillä on normaalia kotikasvatusta,eikö?
Miten opetat sen EI-vahvan laumavietin omaavalle pennulle/nuorelle koiralle?

Jos koira on kiinnostunut vain kädessä olevista nameista/taskussa olevista,ja namit jätetään pois,niin mitä tapahtuu sen logiikan mukaan,että koiran kasvatuksessa on vahvisteena toivotusta tuloksesta käytetty namia?

Paras apu kirjoitti:

on ollut Pertti Vilanderin koirankorjausopas. Ihan uskomattomat tulokset näkyi jo viikossa! Koira lopetti vetämisen ja muun hillumisen ihan tyystin!

Pakko kysyä että kai se on kuitenkin elossa vielä? Tekeekö se enää mitään?

molossi kirjoitti:

No enpä ole nähnyt.Niillä useallakin tutullani,joilla useampia koiria on,ja koirat saa louskuttaa,niin kyllä se sen lajin ryhmärämä on ollut,ja louskutus ja rymistely,etten kyllä niillä tähän päivään mennessä ole moista systeemiä nähnyt.
Omistani en myöskään voi sanoa,mutta eipähän ole mahdollistakaan,koska meillä ei koirilla ole lupa pihalla louskuttaa,saati ketään komennella...

Ja tuota pentukoira/jääkautta en kyllä ymmärrä mitenkään samalla lailla.Tai sitten puhumme ihan eri asiasta.Jääkausi merkityksen olen vasta kuullut erään ongelmakoirakouluttajan nimeämänä metodina.Jos sen yrittää suoraan muodostaa vastaavasti koirien kesken,niin enpä näe mitään yhteistä mainitsemaasi tapaukseen.Ensinnäkin,jääkausihan (tuo keksitty metodi)on tietääkseni totaalinen,yhtään pentua en ole nähnyt suljettavan totaalisesti ulkopuolelle laumaa.
Tuo tapetaan sen tahto,ja sätitään se porukalla ruotuun,on myös mielenkiintoinen.Tuota tahdon tappaminen on aika kova ilmaisu,enkä ainakaan sitä ymmärrä.Myöskin tuosta ruotuunlaittamisesta.Tuo mainitsemasi ei ole mikään absoluuttinen tapa,vaikka kirjoituksestasi saa kuvan .Jos otan vaikka oman remmini/remmit,niin meillä on hoidettu nuoret "ruotuun" pelaamalla rauhoittavilla signaaleilla,joskus korkeintaan välimatkaa lisäävillä vahvemmilla eleillä.Yhtään EI siis ole ketään sätitty (mitä se nyt sanallasi tarkoittaakin),ja minkäännäköistä porukan hivutusta ei ole nähty.Eikä edes sallittaisi.
Mutta joku kerran sanoi,mistä ne mallit sitten koirillekkin lähtee...

Lue lisää

En ole ikinä kuullutkaan siitä, että osaava kouluttaja olisi edes maininnut sanaa "jääkausi" pennun kasvatuksessa! Nyt on jollakin mennyt pasmat sekasin.

... kirjoitti:

Kappas kun en tajunnut,e ttet ole koko maailma. Siksihän minä varmaan kirjoitinkin, sinun olevan eri linjoilla kun loppu maailma nykyisin on...

"Ja jääkautta EI IKINÄ lähdetä pitämään, eikä kolinapurkkia käyttämään, JOS SUHDE KOIRAAN EI OLE KUNNOSSA. "

Ahaa... Kyse ei olekaan siis siitä, että sjääkaudella pyritään korjaamaan koiran ja omistajan huonoa suhdetta, eli tilaneettaa jossa koira on noussut pomottamaan omistjaansa. Vaan jääkausi aloitetaankin juuri silloin, kun kaikki menee todella hyvin koiran kanssa. Jeeees. Kerro tämä nyt muillekin, sillä ne pirulaiset aloittelevat jääkautta saadakseen suhteen koiraansa kuntoon, kun koira on alkanut töllästellä jotain...

"Mikä tekee Peetsan kasvatuksesta pelkoa?"

On hyvä että mietit. kolinapurkki -> aiheutetaan epämiellyttävä ärsyke koiralle, jota uskotaan koiran säikähtävän niin että oppii, ettei toiste tee sitä mistä tämä epämiellyttävä ärsyke tuli. Eli koira pyrkii välttämään tilannetta, jossa se saa epämiellyttävyyttä. Jonkin välttäminen on siis jonkin asian pelkäämistä. Pelko siis syntyy siitä, että menetetään oman elämän hallinta mahdollisuudet.Jokin säikäyttää koiran, koira ei pysty halklitsemaan tilannetta, sillä säikäytys tulee niin nopeasti, ei kerkeä reakoida. Säikäytys taas jää pelottamaan, kun tietää,e ttä elämässä voi tulla tilanteita, joissa tulee tällaisia nopeita ärsykkeitä, joihin ei kerkeä reakoimaan, tilanne ei ole hallinnassa.
Jääkausi-> Aivan sama. koira ei hallitse itse sitä milloin se saatetaan tuuppasta laumasta ulkopuoliseksi, mikä on laumaeläimelle pahin mahdollinen kohtalo. Jääkausi riistää alumaeläimeltä sen perustarpeen, eli laumanhuomion. Epämiellyttävä (laimea sana) tilanne jota tulee välttää.

"Mutta eikö tämä todista sen, että koira on laumaeläin ja jokaisessa laumassa on johtaja?"

Miten niin? Miksi tarvitaan jokin ylempi arvostatus, että voi häätää jonkun pois?

Laumaeläinten luonnollisesta käyttäymisestä saat hyvän kuvan tutustumalla esimerkiksi Meckin tutkimuksiin susien parissa. Vaikkei siellä ole mitään johtajaa, niin silti joskus harvakseltaan joku lauman jäsen saavuttaa lauman epäluottamuksen. Sitä ei ajeta mitenkään pois, mutta se osaa lähteä omia aikojaan, sillä jää vaille lauman sosiaalista ja fyysistä turvaa.

"Ihminenkin on laumaeläin (joitain yksilöitä lukuunottamatta) ja se tarvitsee johtajan."

Häh? Niin töissä. Koira on kuitenkin osa perhettäsi, vai käykö se teillä vain työpäivien ajan? Olettehean tehneet työsopimuksen sen kanssa. Sopimukseen kuuluu aina, että jos joku on johtja, niin se on molempien tiedostama ja valitsema asetelma. Jos ei tykkää esimerkiksi suomen presidentistä, niin aina on vapaa lähtemään tai äänestämään muita. Jos taas ei halua yhteiskunnalta mitään itsensä yläpuolella olevaa, aina voi ilmoittautua omaksi autonomiseksi yksikökseen, ei vaadi yhteikunnlata ja toisilta ihmisiltä mitään, niin ei joudu niiltä saamaankaan.

Tämä maailma on,btw, pyörinyt muutamia miljoonia vuosia ilman eduskuntia...

"eikö koiran pitäisi tulla luokseni häntä koipien välissä, kun sen luokseni pyydän, jos se jotain pelkäisi?"

Ei. Se voi tulla myös miellistellen, häntä heiluen ja yrittäen saada sinut leikkiiin... Toisin sanoen nöyränä, kuten jääkaudella on ihan tarkoituskin.

"Miksi se ei lähde ulkona vaan juoksemaan karkuun ja ettimään uutta laumaa? "

Kokeile jääkauden kolmannella viikolla. Eli takana kaksi viikkoa huomioimattomuutta ja anna mennä. Kyllä menee.

Lue lisää

... häätö tehtiinkin ja koira ei mihkää lähteny.

... kirjoitti:

Kun koiralla on mielekästä tekemistä paranee teidän välinen suhteenne. Sinun ollessasi läsnä, koiran ei tarvitse miettiä mitähän minun odotetaan tekevän. Kun esimerkiksi annat sille käskyn rengas hyppää, sen ei tarvitse epävarmana haahuilla mitähän tekisin, vaan se tietää mitä siltä odotetaan, kun renkaan hyppääminen on konkreettisesti sille palkitsemalla oikeaksi tekemiseksi osoitettu. Koira kokee siis varmuutta siitä mitä sinä siltä odotat milloinkin.

Lue lisää

Millä tavalla epävarmuutta?
Hah. Jos käsken sen hyppäämään renkaan läpi niin kyllä se on koulutusta eikä kasvatusta. Miellän noihin kahteen toimintoon täydellisen eron.
Ei koirani ajattele "voi ei voi ei...nyt se mamma tuli kotiin, mut se ei sano mitään... mitähän mun pitäis nyt tehdä?? nyt se kävelee tonne...mitä mun pitäis tehdä?" En halua tällaisessäkään tilanteessa aiheuttaa sille stressiä, jonka aiheuttaisin, jos lähtisin yhtä ongelmaa setvimään kerrallaan. Tossa tilanteessa meillä koira menee omalle paikalle ja uinuu siellä. Totta kai pää nousee, jos jotain "outoja ääniä" kuuluu, mutta muuten se makoilee omissa oloissaan hyvinkin tyytyväisenä tai sitten hääräilee omiaan. Kutsun sen sitten leikkiin tai rapsutettavaksi ja kehun, kun on tulossa luokse ja kun on tullut :D Ei siinä mitään helvetin namia tarvita. Minun luoksehan se tulee ja kehuni osoittaa sille, että luoksetulo on hyvä juttu. Kehut, minun iloisuus, rapsutuksilla/leikillä palkitseminen tekee MINUSTA sellaisen, että se tietää, että mun luokse on hyvä tulla ja mun luona on hyvä olla. Se, että opettaisin sille luoksetuloa, tms. nameilla, se taas ajattelee, että "jes! luoksetulo on hyvä juttu, mä saan siitä namin"... Vai voitko väittää vastaan? Totta kai koira pitää namia/lelua hyvänä juttuna, mutta pitääkö se sinua? Sä olet sille vaan namin antaja.

piipaakoira kirjoitti:

En ole ikinä kuullutkaan siitä, että osaava kouluttaja olisi edes maininnut sanaa "jääkausi" pennun kasvatuksessa! Nyt on jollakin mennyt pasmat sekasin.

Jos viestisi oli tarkoitettu minulle,niin meni hiukka väärään kohtaan.Tai riippuu mitä sillä tarkoitat.
Minua,saati koiriani ;=))),ei nuo jääkaudet kiinnosta lainkaan.Saati ois tarvetta.
Ja koirien välisistä tai keskenään puhuttaessa se ei ole minulle muuta kuin lähinnä vitsi.Tosin nyt kiinnosti,mikä sen vitsin pointti oli.

piipaakoira kirjoitti:

... häätö tehtiinkin ja koira ei mihkää lähteny.

Yleensähän lauman sosiaalisesta kontaktista häätäminen tehdään sinä päivänä kun jääkausi aloitetaan...

piipaakoira kirjoitti:

Millä tavalla epävarmuutta?
Hah. Jos käsken sen hyppäämään renkaan läpi niin kyllä se on koulutusta eikä kasvatusta. Miellän noihin kahteen toimintoon täydellisen eron.
Ei koirani ajattele "voi ei voi ei...nyt se mamma tuli kotiin, mut se ei sano mitään... mitähän mun pitäis nyt tehdä?? nyt se kävelee tonne...mitä mun pitäis tehdä?" En halua tällaisessäkään tilanteessa aiheuttaa sille stressiä, jonka aiheuttaisin, jos lähtisin yhtä ongelmaa setvimään kerrallaan. Tossa tilanteessa meillä koira menee omalle paikalle ja uinuu siellä. Totta kai pää nousee, jos jotain "outoja ääniä" kuuluu, mutta muuten se makoilee omissa oloissaan hyvinkin tyytyväisenä tai sitten hääräilee omiaan. Kutsun sen sitten leikkiin tai rapsutettavaksi ja kehun, kun on tulossa luokse ja kun on tullut :D Ei siinä mitään helvetin namia tarvita. Minun luoksehan se tulee ja kehuni osoittaa sille, että luoksetulo on hyvä juttu. Kehut, minun iloisuus, rapsutuksilla/leikillä palkitseminen tekee MINUSTA sellaisen, että se tietää, että mun luokse on hyvä tulla ja mun luona on hyvä olla. Se, että opettaisin sille luoksetuloa, tms. nameilla, se taas ajattelee, että "jes! luoksetulo on hyvä juttu, mä saan siitä namin"... Vai voitko väittää vastaan? Totta kai koira pitää namia/lelua hyvänä juttuna, mutta pitääkö se sinua? Sä olet sille vaan namin antaja.

Lue lisää

Sitä se ihmisen rooli koiralle teettää, että olet jonkun koiralle mielihyvää tai mielipahaa tuottavan antaja.

Rapsuttamatta, sinä et sitä rapsuttamistakaan koiralle suo, eli suotta erottelet rapsuttamista tai silisttelyä makupaloista tai nameista, ne kaikki ovat kuitenkin palkkio jonka ihminen antaa koiralleen. Ihmisen rooli on olla niiden antaja.

... kirjoitti:

Yleensähän lauman sosiaalisesta kontaktista häätäminen tehdään sinä päivänä kun jääkausi aloitetaan...

Hah :D On se kumma, että ollaan niiiiiin Peetsan metodia vastaan, mutta loppujen lopuksi ei tiedetä siitä hevon helvettiä!

... kirjoitti:

Sitä se ihmisen rooli koiralle teettää, että olet jonkun koiralle mielihyvää tai mielipahaa tuottavan antaja.

Rapsuttamatta, sinä et sitä rapsuttamistakaan koiralle suo, eli suotta erottelet rapsuttamista tai silisttelyä makupaloista tai nameista, ne kaikki ovat kuitenkin palkkio jonka ihminen antaa koiralleen. Ihmisen rooli on olla niiden antaja.

Lue lisää

... olis koiralle vaan joku helvetin mielihyvän antaja, niin olis kyllä meillä paikka niin helvetin sekasin että.
Jos mun rooli olis vaan toi, niin miksi ihmeessä mulla olis oikeus sanoa koiralle "ei" jos se puree 100 euron kenkää paskaks???

Pikkusipuli kirjoitti:

Lukekaa Barry Eatonin "dominanssi - tarua vai totta", ei ole kuin 34 sivua, ei siis mitenkään ylivoimainen, ja sitten puhutaan uudelleen johtajuudesta. En ala tässä referoida niin pientä sivumäärää.

Vankeudessa ja vapaudessa elävien susitutkimusten tulokset ovat kovasti erilaisia. Se, mitä tämä paljastaa koirien laumadynamiikasta, pistää todella miettimään, mitä ihminen pahimmillaan ja tietämättömimmillään pystyy koiralle aiheuttamaan.

Joo, tiedän. "En viitti lukea, osaan nää jutut koska olen syntymästäni tosi pro, mulla on laiskan miehen konsti valmiina." En tarkoita tätä teille. Tarkoitan tämän vinkin niille, joita koirat ja koirien hyvinvointi oikeasti kiinnostaa. Kaikki paskantärkeät tosipomot voivat jättää kommentoimatta. He voivat yhdessä miettiä, miksi heidän koiransa ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat Vilanderin aivan käsittämättömiä konsteja koiransa nujertamiseen.

Kysymys kun loppupeleissä ei ole siitä, että millä keinoin ongelmia pursuva koira saadaan ruotuun, vaan siitä, miksi hitossa niitä pääsee syntymään? Ne ovat osaamattomissa käsissä, ja muuta vaihtoehtoa ei ole kuin saada ne "tottelemaan" viemällä niiltä täysin henkinen kantti.

Ei koiraihmiseksi tulla lukemalla yhtään sen paremmin kuin pelkästään "syntymällä". Tarvitaan ihan aitoa kiinnostusta. On ihan täyttä paskaa väittää, että joku hanskaa nämä hommat luonnostaan (kuten Vilander väittää) vaikka sattuu olemaan TÄYSIN ERI LAJIN EDUSTAJA. Ihminen on onneksi (ja välillä kauhuksi) sellainen elukka, ettei elä pelkästään hetkessä kuten koira, vaan pystyy miettimään syitä ja seurauksia ihan eri tasolla. Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että voisi ehkä "alentua" ottamaan selvää niiltä, jotka ovat käyttäneet lähes koko elämänsä jonkun asian tutkimiseen? Ehkä ihan pikkuisen lukea asiasta? Miten kukaan kehtaa asiaan lainkaan perehtymättä väittää, että hanskaa hommat paljon hienommin kuin yksikään vuosia ja taas vuosia koiraeläimiä työkseen tuijotellut?

Nämä samat ihmiset nauravat niille, jotka oikeasti haluavat ymmärtää koiraa lajina, jotka lukevat, ottavat asioista selvää. Se on tällä palstalla jonkinlainen synti. Täällä pitää olla tosi kova jätkä, haistattaa pitkät kaikelle tutkimalla hankitulle tiedolle, ja väittää tietävänsä tasan tarkkaan, että koira suorastaan pyytää jääkautta tai luunappia. Ne eivät ole, eikä niistä koskaan tule koirien keinoja.

Kirjoitan tätä lukevana, uteliaana, kiinnostuneena, ja koiraa syvästi lajina rakastavana ihmisenä. Alusta asti tajusin, etten pelkällä tykkäämisellä ja touhuamisella pääse puusta pitkään, ja hankin apua ja tietämystä roppakaupalla osaavilta ihmisiltä. Ja kas, ei yhtään ongelmakoiraa. Eikä mitään tarvetta mennä Vilanderille. Ei mitään tarvetta luunapille. Ei mitään tarvetta nykiä hihnaa. Ei mitään tarvetta karjua koiralle. Ei koskaan yhtään hajotettua huonekalua tai rikki purtua tekstiiliä. Ei yhtään räyhäävää koiraa. Pienestä suureen, rodusta toiseen, nuoresta vanhaan.

Mutta jessus, että aikaa on mennyt, ja hyvä niin! On juostu jos missä kuuntelemassa ties ketä, on luettu sitä ja tätä, on menty itse oppimaan ensin, ja jätetty koira kotiin, koska KOIRAHAN KYLLÄ OSAA JOS IHMINEN OSAA.

Olen niin totaalisen kyllästynyt tähän paskanjauhantaan ja koirien kaltoin kohteluun. Teen mieliksi kaikille koiranpieksijöille ja jätän tän palstan rauhaan. Pahoitan ainoastaan mieleni. Ja näille jääkausia harrastaville koiranpieksijöille nyt on kuitenkin ihan sama, vaikka kuinka yrittää sanoa että valkoinen on valkoinen ja musta on musta. He nyt joka tapauksessa näkevät ihan mitä haluavat. JA HEILLÄ NIITÄ ONGELMAKOIRIA ENITEN ON, JA HE JUURI EIVÄT KOIRIAAN SAA RAUHALLISIN KEINOIN HANSKAANSA. Eivät osaa kuin alistaa, saada siten koiran "kunnioituksen", ja sitten rinta rossilla kukkoilevat kun iso piski laahautuu apaattisena perässä. Just. KUN EIVÄT MUULLA KEINOIN OSAA. Sanon vielä kerran, kun tuntuu niin hiton hyvältä: e i v ä t o s a a.

Pitäkää kivaa. Aion keskittyä nauttimaan kaikista loistavista koirakansalaisistani. Karjukaa te omillenne.

Lue lisää

tuollahan tuota alempana vielä sönkötät.

Älä ota kaikkea täällä sanottua niin vakavasti!

Varmasti puolella näistä kirjoittelijoista ei todellisuudessa edes OLE koiraa ollenkaan!

Tuo metalliketju-nykäisy juttu ja muutenkin johtajuuden kuntoon laitto auttoi meillä. Kesti tasan viikon, vetäminen loppui siihen. Turid Rugaasin ohjeet voi sopia jollekin, meille ei ollenkaan. Kyseessä 4 belgianpaimenkoiraa.

meilläkin kirjoitti:

Tuo metalliketju-nykäisy juttu ja muutenkin johtajuuden kuntoon laitto auttoi meillä. Kesti tasan viikon, vetäminen loppui siihen. Turid Rugaasin ohjeet voi sopia jollekin, meille ei ollenkaan. Kyseessä 4 belgianpaimenkoiraa.

Lue lisää

Juu, ei tosiaan koskaan tulla moista soveltamaan. Itseäni siinä kirjassa kauhistutti kaikkein eniten kolinapurkin käyttö eroahdistukseen. Eroahdistuksesta kärsivä koira aina pelkää, joko yksin oloa, tai sitten sitä, että kuinka tuo ihminen pärjää kun en ole puolustamassa sitä. Riippuu kuinka pahasti pielessä omistajan ja koiran suhde on. No, sitten pitäisi mennä ulos, odottaa että koira alkaa ulista, ja viskata sitä kolinapurkilla. Että pelkoa hoitamaan pelolla??? Tosi järkevää, huh huh. Mietin omaa pimeän pelkoani kakarana, ja sissus jos silloin olisi joku vielä säikäyttänyt....

Meitä on moneksi. Omat koirani tottelevat koska itse haluavat, eivät pelosta. Ovat huomanneet, että tottelu kannattaa, on sillai pennusta asti kasvatettu. Ja on toiminut laidasta laitaan monen sorttisiin, peruspuudelista sakemanniin, irlanninsusikoirasekoitukseen, rottis-mastiffiin ja moneen muuhun.

Koira rakastaa hajujen haistelua.
Miksi et kiellä sitä vetämisestä, mutta anna sen silti haistella hajuja?
Rankaiset koiraa sen ihanimmasta puuhasta pyytämällä sen sivulle..siinä on koiran mahtava palkintolenkki!
Käskyn ja kontaktin alla sinun naamaasi tuijottaa jotta pääsee edes kävelemään.
Itse kiellän vetämästä mutta annan sentään koirarukan haistella ja nuuhkia! remmi on löysällä ja koiran ihana kirsu on maassa, se on innoissaan ja nauttii elämästä vaikka onkin välillä kytkettynä. Miksi koiralta pitää Pikkusipuli kaikki hauska ottaa elämästä pois?
vain sen takia että et muuten saa koiraasi hallintaan kuin käskyttämällä ja kouluttamalla.-
Minä sanon koiralleni ei vedä, ja nykäisen,
se ei vedä mutta en ikinä ihanilla yhteisillä haistelulenkeillämme tuhlaa ihanaa haisteluaikaa koiraltani tyhjänpäiväiseen koulutuspelleilyyn.

miksi ihmeessä? kirjoitti:

Koira rakastaa hajujen haistelua.
Miksi et kiellä sitä vetämisestä, mutta anna sen silti haistella hajuja?
Rankaiset koiraa sen ihanimmasta puuhasta pyytämällä sen sivulle..siinä on koiran mahtava palkintolenkki!
Käskyn ja kontaktin alla sinun naamaasi tuijottaa jotta pääsee edes kävelemään.
Itse kiellän vetämästä mutta annan sentään koirarukan haistella ja nuuhkia! remmi on löysällä ja koiran ihana kirsu on maassa, se on innoissaan ja nauttii elämästä vaikka onkin välillä kytkettynä. Miksi koiralta pitää Pikkusipuli kaikki hauska ottaa elämästä pois?
vain sen takia että et muuten saa koiraasi hallintaan kuin käskyttämällä ja kouluttamalla.-
Minä sanon koiralleni ei vedä, ja nykäisen,
se ei vedä mutta en ikinä ihanilla yhteisillä haistelulenkeillämme tuhlaa ihanaa haisteluaikaa koiraltani tyhjänpäiväiseen koulutuspelleilyyn.

Lue lisää

Miksi se on aina saksan paimenkoira jota kielletään nuuhkimasta ja sen pitää kävelllä 20 senttimetrin remmissä!
Anna mulle sp osoite käyn ostamassa sulta sen sakemannin pois, pääsee koirarukka sentään haistelemaan!

miksi ihmeessä? kirjoitti:

Koira rakastaa hajujen haistelua.
Miksi et kiellä sitä vetämisestä, mutta anna sen silti haistella hajuja?
Rankaiset koiraa sen ihanimmasta puuhasta pyytämällä sen sivulle..siinä on koiran mahtava palkintolenkki!
Käskyn ja kontaktin alla sinun naamaasi tuijottaa jotta pääsee edes kävelemään.
Itse kiellän vetämästä mutta annan sentään koirarukan haistella ja nuuhkia! remmi on löysällä ja koiran ihana kirsu on maassa, se on innoissaan ja nauttii elämästä vaikka onkin välillä kytkettynä. Miksi koiralta pitää Pikkusipuli kaikki hauska ottaa elämästä pois?
vain sen takia että et muuten saa koiraasi hallintaan kuin käskyttämällä ja kouluttamalla.-
Minä sanon koiralleni ei vedä, ja nykäisen,
se ei vedä mutta en ikinä ihanilla yhteisillä haistelulenkeillämme tuhlaa ihanaa haisteluaikaa koiraltani tyhjänpäiväiseen koulutuspelleilyyn.

Lue lisää

Kysymys oli harjoittelutilanteesta siinä vaiheessa, kun koirien kanssa tuli veto-ongelma.

Haistelu on parasta mahdollista aivojumppaa kaikille koirille, ei sitä tavallisella lenkillä ikinä kielletä, ei sentään herranjestas :-)

Veto-ongelma lähti naapurin nartun juoksusta, eikä loppunut juoksun jälkeenkään. Jäi päälle, ja piti erikseen harjoitella pois.

ei ole totta! kirjoitti:

Miksi se on aina saksan paimenkoira jota kielletään nuuhkimasta ja sen pitää kävelllä 20 senttimetrin remmissä!
Anna mulle sp osoite käyn ostamassa sulta sen sakemannin pois, pääsee koirarukka sentään haistelemaan!

Lue lisää

Tapahtui 18-vuotta sitten, ei tarvitse hakea niitä koiria pois.

Kuten sanoin, kun ongelma oli hanskassa ja vetäminen loppu, koirat saivat kulkea remmi löysänä hajujen perässä. Viettivät muutenkin aika rattoisaa elämää, pääsivät päivittäin metsään juoksemaan irrallaan. Eikä tarvinnut sen jälkeen sanoa, että ei vedä, eikä tarvinnut nykiä, koira kun "kuunteli remmin mittaa" aika hienosti....

Juupajuu.

Pikkusipuli kirjoitti:

Kysymys oli harjoittelutilanteesta siinä vaiheessa, kun koirien kanssa tuli veto-ongelma.

Haistelu on parasta mahdollista aivojumppaa kaikille koirille, ei sitä tavallisella lenkillä ikinä kielletä, ei sentään herranjestas :-)

Veto-ongelma lähti naapurin nartun juoksusta, eikä loppunut juoksun jälkeenkään. Jäi päälle, ja piti erikseen harjoitella pois.

Lue lisää

No onpa lohdduttava kuulla!
Ettei tarvitse taas surra koirien puolesta.
Mutta silti mulla jotenkin hämää nuo sinun tarinat, meinaan olet välillä niin ihme maailmoissa ja
jotenkin nuo tarinatkin kuulostaa sellaisilta ettei ne voi olla tosia.
Siis joku joka sun neuvoillas kokeilee kotonaan voi pettyä pahastikin..voi mennä vuosi että koira lopettaa vetämisen, ja seki johtuu siitä että koira kuoli jo vanhuuteen niin ei vedä senkään puolesta.
Mutta otapa sellanen kovapäinen koira ja aloita sillä että pysähdyt tai käännät suuntaa...
en vaan jotenkin usko että tepsii. tai sit tepsii mut se koira tosiaan ehtii viimeiselle matkalle sitä ennen.

sentäs kuitenkin! kirjoitti:

No onpa lohdduttava kuulla!
Ettei tarvitse taas surra koirien puolesta.
Mutta silti mulla jotenkin hämää nuo sinun tarinat, meinaan olet välillä niin ihme maailmoissa ja
jotenkin nuo tarinatkin kuulostaa sellaisilta ettei ne voi olla tosia.
Siis joku joka sun neuvoillas kokeilee kotonaan voi pettyä pahastikin..voi mennä vuosi että koira lopettaa vetämisen, ja seki johtuu siitä että koira kuoli jo vanhuuteen niin ei vedä senkään puolesta.
Mutta otapa sellanen kovapäinen koira ja aloita sillä että pysähdyt tai käännät suuntaa...
en vaan jotenkin usko että tepsii. tai sit tepsii mut se koira tosiaan ehtii viimeiselle matkalle sitä ennen.

Lue lisää

Tämä Janituksen ja jonkun muunkin ehdottama kirja kannattaisi lukaista läpi: Turid Rugaas, KISKOMATTA PARAS.

Pikkusipuli kirjoitti:

Tämä Janituksen ja jonkun muunkin ehdottama kirja kannattaisi lukaista läpi: Turid Rugaas, KISKOMATTA PARAS.

Kun vilanderin opeilla päästiin jo tulokseen niin en jaksa enää lueskella mitään opuksia. Toki jos vastaan kävelee niin pitää lukea. Kiitos vinkistä.

sentäs kuitenkin! kirjoitti:

No onpa lohdduttava kuulla!
Ettei tarvitse taas surra koirien puolesta.
Mutta silti mulla jotenkin hämää nuo sinun tarinat, meinaan olet välillä niin ihme maailmoissa ja
jotenkin nuo tarinatkin kuulostaa sellaisilta ettei ne voi olla tosia.
Siis joku joka sun neuvoillas kokeilee kotonaan voi pettyä pahastikin..voi mennä vuosi että koira lopettaa vetämisen, ja seki johtuu siitä että koira kuoli jo vanhuuteen niin ei vedä senkään puolesta.
Mutta otapa sellanen kovapäinen koira ja aloita sillä että pysähdyt tai käännät suuntaa...
en vaan jotenkin usko että tepsii. tai sit tepsii mut se koira tosiaan ehtii viimeiselle matkalle sitä ennen.

Lue lisää

Huolestuisit ennemmin niistä neuvoista, joissa käsketään antaa koiralle luunappia ja turpaan! Niitä täältä saa ja kansa kokeilee ja kohta on ongelmakoira joka kadun kulmassa!

sentäs kuitenkin! kirjoitti:

No onpa lohdduttava kuulla!
Ettei tarvitse taas surra koirien puolesta.
Mutta silti mulla jotenkin hämää nuo sinun tarinat, meinaan olet välillä niin ihme maailmoissa ja
jotenkin nuo tarinatkin kuulostaa sellaisilta ettei ne voi olla tosia.
Siis joku joka sun neuvoillas kokeilee kotonaan voi pettyä pahastikin..voi mennä vuosi että koira lopettaa vetämisen, ja seki johtuu siitä että koira kuoli jo vanhuuteen niin ei vedä senkään puolesta.
Mutta otapa sellanen kovapäinen koira ja aloita sillä että pysähdyt tai käännät suuntaa...
en vaan jotenkin usko että tepsii. tai sit tepsii mut se koira tosiaan ehtii viimeiselle matkalle sitä ennen.

Lue lisää

"Ettei tarvitse taas surra koirien puolesta. "

Tää on sun kommentti kun haistelu kielletään koulutuksen ajaks.

"Siis joku joka sun neuvoillas kokeilee kotonaan voi pettyä pahastikin..voi mennä vuosi että koira lopettaa vetämisen, ja seki johtuu siitä että koira kuoli jo vanhuuteen niin ei vedä senkään puolesta.
Mutta otapa sellanen kovapäinen koira ja aloita sillä että pysähdyt tai käännät suuntaa...
en vaan jotenkin usko että tepsii. "

Ja tää on sun kommentti ku joku käyttää pakotteetonta koulutusta. Et kauheeta kun ei hetkeen pääse haistelee, mut okei kiskoo kuristuspantaa, kun muuhun ei kykene??

Pikkusipuli kirjoitti:

Juu, ei tosiaan koskaan tulla moista soveltamaan. Itseäni siinä kirjassa kauhistutti kaikkein eniten kolinapurkin käyttö eroahdistukseen. Eroahdistuksesta kärsivä koira aina pelkää, joko yksin oloa, tai sitten sitä, että kuinka tuo ihminen pärjää kun en ole puolustamassa sitä. Riippuu kuinka pahasti pielessä omistajan ja koiran suhde on. No, sitten pitäisi mennä ulos, odottaa että koira alkaa ulista, ja viskata sitä kolinapurkilla. Että pelkoa hoitamaan pelolla??? Tosi järkevää, huh huh. Mietin omaa pimeän pelkoani kakarana, ja sissus jos silloin olisi joku vielä säikäyttänyt....

Meitä on moneksi. Omat koirani tottelevat koska itse haluavat, eivät pelosta. Ovat huomanneet, että tottelu kannattaa, on sillai pennusta asti kasvatettu. Ja on toiminut laidasta laitaan monen sorttisiin, peruspuudelista sakemanniin, irlanninsusikoirasekoitukseen, rottis-mastiffiin ja moneen muuhun.

Lue lisää

Minä tein juuri noin, odotin oven takana että koira alkaa huutaa ja avasin oven ja pommitin vihaiseen purkeilla.
Ei ole koira sen jälkeen ulissut. No meinaatko pikkusipuli, että koirani pelkää.
Kannattaa erottaa sekin milloin koira oikeasti pelkää: jos ostat tai lainaat vaikkapa kanin tai toisen koiran viikoksi, jos "eroahdistus" loppuu niin silloin ei kannata purkittaa vain ostaa koiralle kaveri tai hoitaa eroahdistusta. Mutta kyllä tiedän tämän oman paskiaisen, miksi se haukkuu.

Pikkusipuli kirjoitti:

Juu, ei tosiaan koskaan tulla moista soveltamaan. Itseäni siinä kirjassa kauhistutti kaikkein eniten kolinapurkin käyttö eroahdistukseen. Eroahdistuksesta kärsivä koira aina pelkää, joko yksin oloa, tai sitten sitä, että kuinka tuo ihminen pärjää kun en ole puolustamassa sitä. Riippuu kuinka pahasti pielessä omistajan ja koiran suhde on. No, sitten pitäisi mennä ulos, odottaa että koira alkaa ulista, ja viskata sitä kolinapurkilla. Että pelkoa hoitamaan pelolla??? Tosi järkevää, huh huh. Mietin omaa pimeän pelkoani kakarana, ja sissus jos silloin olisi joku vielä säikäyttänyt....

Meitä on moneksi. Omat koirani tottelevat koska itse haluavat, eivät pelosta. Ovat huomanneet, että tottelu kannattaa, on sillai pennusta asti kasvatettu. Ja on toiminut laidasta laitaan monen sorttisiin, peruspuudelista sakemanniin, irlanninsusikoirasekoitukseen, rottis-mastiffiin ja moneen muuhun.

Lue lisää

Onhan AINAKIN varma, että te koirienrakastajat toki pieksette koirianne kun silmä välttää!
Se on aina vissi ja varma, että mitä moraalisempi ja kukkaishempeämpi rakkaus-naminami lässyttäjä joku teeskentelee olevansa, sitä varmemmin saa vastapainoksi helvetillisiä raivareita. Kaappiraivoajat, tulkaa esiin kaapeistanne jo. Kun levitätte väärää tietoa koirista, on siinä ihmetteleminen miten joku jaksaa. Mutta eipä jaksakaan, sitä ette vain kerro kenellekään :D
Pikkusipuli ja janitus, no janitus varsinkin olette tosielämässä varmaan suorastaan koiranpotkijoita, onhan se nähty että jos ei koirille ole kuria, ne eivät tottele, ja siinäkohtaa kun teillä menee se sormi suuhun niin varmaan KEtuttaa? Arvasinko oikein :D:D:DD
LOL LOL HAH HAH

Pikkusipuli kirjoitti:

Tämä Janituksen ja jonkun muunkin ehdottama kirja kannattaisi lukaista läpi: Turid Rugaas, KISKOMATTA PARAS.

Kävin kurkkaamassa "kuvasi" oman galleriasi sivuilla.

Miksi puhut täällä koirista, "jotka sinulla oli 18 vuotta sitten" kun kuvien perusteella olet korkeintaan 15 -vuotias teini, neiti tietäväinen, joka on lukenut yhden koiraKUVAkirjan, silitellyt vähän naapurin mummun silkkiterrieriä ja tulee sen jälkeen tänne tekoripsineen ripittämään muita, TODELLISIA koiranomistajia ja kouluttajia?

Minkä takia vedät herneet nenään miltei jokaisesta kommentista?

Etkö ole kykeneväinen aikuismaiseen, rakentavaan keskusteluun, missä jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen?

Etkö vielä 15 ikävuoteen mennessä ole saanut tietoosi sitä, että sinun mielipiteesi ei aina ole se ainut ja oikea?

Ajattele siis näitä.

Pyri ennemmin johonkin Suomen Huippumalli haussa -ohjelmaan, sinnehän ne kaikki muutkin omituiset konkeliteinit koikkelehtii...

Ja jätä koirankasvatus ja -koulutus niille, jotka sen parhaiten taitaa.

Pentuna "opetettu" vetämään, ja olen nyt ahkeralla harjoittelulla saanut sen vähenemään. Koira ei kylläkään koskaan ole kiskonut kovaa minua kumoon, lähinnä vaan kävellyt koko ajan hihna kireellä (onpas vaikee selittää tätä =D). Kontaktia ollaan nyt harjoiteltu viikko pari, ja vetäminen alkaa loppua kokonaan. Vielä on puolet lenkistä liian kireellä, mutta parin viikon päästä tuskin on. Kontakti on avainsana! Pidän nannaa kädessä, ja palkkaan kun katsoo minua. Nyt olen alkanut pidentää katseen aikaa ja harjoitella myös seuraamista. Lenkillä kun sanon koiralle KATSO, ja katsoo minua annan heti palkan. Hihna on tämän ansiosta löystynyt. Kun koira kävelee hihna löysällä ilman käskyä olen palkannut ja kehunut. Ehkäpä on sitten helppo koira (!) tai kontaktista on ihan oikeasti hyötyä! Kannattaa kokeilla! Jos koira kiskaisee hihnaa oikeen kunnolla, olen ärjäissyt, ja kun on hihna löysällä olen päästänyt sitten sinne mihin kiskoi, joten palkaksi hienosti olemisesta on päässyt mihin halusikin.

näitäkin ohjeita jos ensikertalainen lukee niin onpa vaikeaa tietää mikä on totuus. Suurin osa ohjeista on niin suurpiirteisiä, ettei niistä ole mihinkään.

Toinen on saanut koiransa toimimaan Vilanderin opilla ja toinen Fennelin opilla ja mikäs se yksi ja sata muuta menetelmää olikaan.

Itselläni on tämä yksi seurakoira sellainen, ettei sille kelpaa edes makkara kun tulee koiria vastaan. Se suorastaan sylkee makkaran suusta jos olen sen saanut sinne ujutettua.
Olisi niin kivaa leikkiä toisten koirien kanssa. Siinä lentää kontaktit huitima-akan suolle.
Palveluskoirien kanssa tätä ongelmaa ei ole ollut. Eli niin sanotut vaikeat rodut ovat mielestäni juuri monet pienet ja keskisuuret seurakoirat tai sitten itsenäiset koirat, jotka ei niin perusta ihmisen pyynnöistä.

Itse poimin kustakin metodista sen kullekin koiralle sopivimman tavan toimia. Lähinnä kuitenkin nykyään namupalkkaa, jota pikkuhiljaa vähennetään. En aio kulkea loppuelämääni namut taskun pohjalla.

Olen lukenut useita kirjoja, enkä ole yhdessäkään lukenut yllytettävän hakkaamiseen tai väkivaltaan. Jokaisessa kirjassa on jotain mitä en ymmärrä tai katso minulle sopivaksi. Jokaisessa on ollut joku asia, jota voin käyttää hyväkseni.

Aikamoista väkivaltaa on antaa koiran vetää kieli sinisenä ja silmät punaisena. Fleksi ei sitten vähennä vetämistä!
Tämä niinkuin moni muukin teksti on aika OT puhetta. Tee niin tai näin teet aina väärinpäin. Aina haukutaan ja pilkataan. Ei ihme, että aloittelevat koirakot rämpivät yksin kunnes tulee hätä ja elo on kurjaa. Sitten sitä kuraa vasta lentääkin.