Hallitusohjelman mukaan "perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjavero kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta."
Missään muualla maailmassa ei ole poistettu sekä varallisuusveroa että perintöveroa.
Yksikään yritys ei ole kaatunut perintöveron vuoksi. Kannattavat yritykset kyllä maksavat perintöveron, kun varallisuusvero on poistettu, pääomaverotus on nollilla tai erittäin pientä.
Nyt Suomeen on tulossa todella epäoikeudenmukainen verokohtelu. Pieni- ja keskituloiset maksavat korkeat verot. Kansaneläkkeet ovat yliverotettuja. Pienetkin sosiaalietuudet mm. vaatimattomat omaishoitajien palkat ovat verotettuja.
Perintöverokohtelu on jopa perustuslain vastaista. Siitä huolimatta siniviheä hallitus on toteuttamassa omien intressiryhmiensä 0-verotuksen.
Missään muualla maailmassa ei ole poistettu sekä varallisuusveroa että perintöveroa.
Yksikään yritys ei ole kaatunut perintöveron vuoksi. Kannattavat yritykset kyllä maksavat perintöveron, kun varallisuusvero on poistettu, pääomaverotus on nollilla tai erittäin pientä.
Nyt Suomeen on tulossa todella epäoikeudenmukainen verokohtelu. Pieni- ja keskituloiset maksavat korkeat verot. Kansaneläkkeet ovat yliverotettuja. Pienetkin sosiaalietuudet mm. vaatimattomat omaishoitajien palkat ovat verotettuja.
Perintöverokohtelu on jopa perustuslain vastaista. Siitä huolimatta siniviheä hallitus on toteuttamassa omien intressiryhmiensä 0-verotuksen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Äläpäs puhu PASKAA! Suomessa hyvätuloiset maksaa moninkertaisesti veroja keski- ja pienituloisiin nähden (jotka ei monasti maksa yhtään mitään, vaan saavat). Rikas maksaa helposti saman mitä 100 pienituloista veroja. Faktat kyllä löytyy, kaiva ne esiin ennekuin alat VALEHTELEMAAN!
tulee ruksea kieli ja henki haisee ihan sinulle.
Tässä sinulle faktatietoja, taidat olla ihan itse "paskatiedon haltija". Ehkä sinun ihan itsekin pitäisi ottaa asioista selvää - lue enemmän, luulet vähemmän.
***
Julkaistu: 28.3.2008 lehdessä osastolla Kotimaa
hanna kaarto
Monet asiantuntijat pitävät hallituksen kaavailemaa yritysten perintöverohuojennusta suuryrityksiä suosivana ja jopa perustuslain vastaisena.
Erityisen epäoikeudenmukaisena pidetään sitä, että yritysten sijoituksetkin ovat pääsemässä kevyen verotuksen piiriin.
Hallituksen tavoittelemaan työllistämisvaikutukseen tai esimerkiksi teollisuuden puunsaannin helpottumiseen lausunnoissa ei juuri uskota.
Hallitus antoi 8. helmikuuta periaatepäätöksen, jonka mukaan 80 prosenttia yritysvarallisuudesta vapautetaan perintöverosta yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Lakiesitys tuotaneen valtioneuvoston hyväksyttäväksi lähiaikoina.
Huojennus koskisi myös maa- ja metsätiloja.
Todellisuudessa huojennus olisi suurempi kuin 80 prosenttia. Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että esimerkiksi metsän verotettava arvo on vain 2,5 prosenttia sen käyvästä arvosta.
Hallitusohjelmassa luvattiin poistaa "aitoon tuotannolliseen toimintaan liittyvän yritysomaisuuden" perintövero.
Mallia muutettiin elinkeinoelämän toiveesta, koska veron poisto olisi vaatinut yritysten "taseiden avaamista" eli yritysten kaikki omaisuus olisi tullut eritellysti näkyviin.
***
Matti Vanhasen hallitus poisti varallisuusveron, mikä vähensi valtion verokertymää 130 milj. euroa.
***
Kirjallinen kysymys 1071
Mikko Elo /sd: Pääomatulojen, suuryritysten voittojen ja osinkojen verotuksesta
Eduskunnan Puhemiehelle
Viime vuosina Suomen valtiontaloutta on tervehdytetty merkittävästi ja valtion velkaantuminen ollaan saamassa kuriin. Kuitenkin haittapuolena on pidettävä sitä, että valtiontaloutta on tervehdytetty karsimalla erilaisia menoja. Sen sijaan uusia tuloja ei ole juurikaan vaivauduttu etsimään, vaikka pääoma- ja osinkotulojen sekä yritysten voittojen verottaminen on kiistatta maassamme Euroopan alhaisinta. Samanaikaisesti palkan- ja eläkkeensaajien verotus on jäänyt erääksi Euroopan kireimmistä. Esimerkiksi viime vuonna pörssiyhtiöt maksoivat osinkoja yhteensä noin 11 miljardia markkaa, josta osinkojen saajat eivät maksaneet ollenkaan veroja. Puolet näistä osinkotuloista meni ulkomaille. Tänä vuonna osinkojen määrän ennustetaan edelleen nousevan ja ensi vuonna osinkoja arvellaan maksettavan noin 16 miljardia markkaa.
Ruotsin osakesäästäjien selvityksen mukaan Suomen osinkotulot ovat vähiten verotettuja. Tämä johtuu siitä, että maassamme toteutettiin osana kokonaisverouudistusta ns. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Näin ollen osingonsaajat eivät joudu ollenkaan maksamaan osingoistaan veroja, päinvastoin kuin useimmissa läntisissä teollisuusmaissa, joissa osinkotulojen verotus nousee varsin monessa tapauksessa osingonsaajan tulojen mukaan. EU-maissa yritykset maksavat keskimäärin 34 prosenttia veroa osingoistaan ja osingonsaajat 9 prosenttia. Suomessa siis vain yritykset maksavat veroa 28 prosenttia ja osingonsaajat eivät mitään. Näin ollen voidaan todeta, että Suomessa olisi suhteellisen helposti kerättävissä 1,5_2 miljardia markkaa lisää verotuloja käyttämällä OECD-maiden keskiarvoja osinkojen verotuksessa.
Myös pääomaverotuksessa ja yritysten voittojen verotuksessa Suomessa on käytössä hyvin alhainen vero muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Pääomavero on yhdessä Norjan kanssa tiettävästi maailman alhaisin, ja myös yritysten verotuksen osalta Suomessa käytössä oleva 28 prosentin verokanta on hyvin alhainen. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että Suomessa olisi helposti kerättävissä 5_8 miljardia markkaa lisää verotuloja korottamalla maamme osinkojen, pääomien ja yritysten voittojen verotus kohtuulliselle kansainväliselle tasolle.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä pääomatulojen, suuryritysten voittojen sekä osinkojen verotuksen korottamiseksi kohtuulliselle kansainväliselle tasolle?
Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
Mikko Elo /sd
***
Suomen 100 isotuloisinta 2006 (Iltasanomat/verotiedot)
Nimi Tulot yht. Vero%
1. Morelius Henrik Martin dödsbo 26 762 746 € 29
2. Soini Heikki Juhani 18 385 481 € 29
3. Erkko Aatos Juho Michel 17 633 068 € 29
4. Nurminen Hanna Kirsti 15 080 578 € 29
5. Siilasmaa Risto Kalevi 14 037 483 € 29
6. Witham Anita Irmeli 11 764 041 € 29
7. Lilius Percy Henrik Mikael 11 750 192 € 49
8. Mikkonen Juha Taneli 11 708 834 € 30
9. Etola Erkki Olavi 11 568 054 € 30
10. Eräjää Leo Pekka 11 407 188 € 29
11. Sjöblom Harry Markku 11 274 048 € 29
12. Korppi Lasse Juhani 11 010 558 € 37
13. Seppälä Rafaela Violet Maria 10 250 389 € 28
14. Fagernäs Thor Peter 9 644 517 € 30
15. Langenskiöld Lars Robin Eljas 9 328 364 € 28
16. Ruuska Timo Tapani 8 954 520 € 29
17. Ahonen Asko Johannes 8 562 402 € 29
18. Sairanen Seppo Juhani 8 554 172 € 33
19. Tukiainen Juha Antero 8 358 515 € 37
20. Hyvönen Kari Kalervo 8 311 867 € 37
21. Soini Jaakko Juhani 8 309 061 € 29
22. Kalmi Petri Mikael 8 306 546 € 37
23. Heino Pauli Kalevi 8 299 540 € 37
24. Härmä Juhani 7 926 751 € 29
25. Björklund Felix 7 456 513 € 29
26. Kyöstilä Karl Heikki 7 340 273 € 29
27. Räsänen Tuomo Ensio 7 310 306 € 29
28. Eskelinen Mikko Petteri 7 234 533 € 29
29. Laakkonen Hannu Markus 7 176 925 € 29
30. Wahlroos Björn Arne Christer 7 176 509 € 39
31. Engblom Kaj Johan Vilhelm 7 107 626 € 29
32. Pajulampi Pentti Ilmari 7 105 866 € 29
33. Engblom Lisbet Daisy Margareta 7 103 362 € 29
34. Engblom Anita Maria 7 095 777 € 29
35. Engblom Bengt Leo Johannes 7 082 980 € 29
36. Kaarlela Kari Aarne 7 073 004 € 29
37. Heikkinen Esa Lassi Vihtori 6 956 050 € 29
38. Willström Markku Juhani 6 950 108 € 30
39. Paatero Ilkka Arto Tapani 6 538 928 € 29
40. Niemistö Kari Pertti Henrik 6 448 763 € 29
41. Ollila Jorma Jaakko 6 284 648 € 50
42. Tenho Pasi Kalervo 6 271 394 € 29
43. Kuula Tapio Teuvo 5 949 714 € 52
44. Turunen Unto Kalervo 5 945 561 € 29
45. Kaloniemi Markku Petteri 5 913 204 € 32
46. Jokisuu Pekka Tapio 5 882 086 € 29
47. Mangström Greta Elisabeth dödsbo 5 871 526 € 29
48. Laakkonen Mikko Kalervo 5 832 469 € 29
49. Hartwall Per Gösta Viktor sterbhus 5 658 388 € 29
50. Gärkman Joel Gustav dödsbo 5 363 388 € 29
51. Vidgren Kalle Einari 5 227 850 € 30
52. Laaksonen Juha Olavi 5 105 476 € 53
53. Kiviluoto Heikki Olavi 5 101 854 € 29
54. Frisk Jarl Mikael 4 740 863 € 52
55. Vehniäinen Jukka Matti 4 738 165 € 29
56. Roiha Inki Maria 4 732 596 € 29
57. Vainio Mika Petteri 4 732 089 € 29
58. Niemi Hannu Kalevi 4 720 598 € 29
59. Stadigh Kari Henrik 4 714 043 € 50
60. Luoto Matti Tapani 4 649 044 € 29
61. Vainio Antero Mikael kuolinpesä 4 619 758 € 30
62. Jyrkkä Hannu Tapani 4 612 650 € 29
63. Puolimatka Rauno Tapani 4 576 804 € 30
64. Hanhirova Antti Petter 4 565 512 € 29
65. Karttinen Timo Tapani 4 520 043 € 52
66. Heliövaara Eero Juhani 4 495 362 € 51
67. Pasma Risto Antero 4 465 017 € 44
68. Puolimatka Riitta Tellervo 4 354 130 € 29
69. Sinkkonen Raija Irmeli 4 345 956 € 29
70. Nieminen Niina Maria 4 020 410 € 29
71. Nieminen Jukka Tapani 3 996 359 € 29
72. Lifländer Aarne Olavi 3 953 071 € 29
73. Piippo Antti Olavi 3 922 879 € 32
74. Aimonen Erkki Olavi 3 844 474 € 29
75. Salmela Marko Tapani 3 832 658 € 29
76. Viinonen Arvo Aukusti 3 819 878 € 29
77. Salo Aila Helena 3 805 923 € 29
78. Salmela Kari Juhani 3 789 710 € 29
79. Roukala Osmo Matti 3 751 812 € 29
80. Penttilä Hannu Erkki Olavi 3 723 987 € 52
81. Kinnunen Jarmo Antero 3 721 845 € 29
82. Lesonen Veikko Juhani 3 721 131 € 30
83. Blåberg Meeri Anna 3 688 089 € 29
84. Kärkkäinen Seppo Antti 3 660 904 € 29
85. Teir-Lehtinen Carola Margareta 3 638 589 € 53
86. Myllylä Marianne Helena 3 607 642 € 29
87. Lindevall Kai Harald Eugen 3 588 121 € 30
88. Isoniemi Juhani Antero 3 542 026 € 29
89. Pentti Kaarle Olavi 3 505 855 € 29
90. Pihlajamaa Vesa Oskari 3 500 735 € 30
91. Pihlajamaa Jouko Ensio 3 484 687 € 29
92. Timmerbacka Jouko Hannu 3 472 401 € 29
93. Tamminen Veikko Sakari 3 455 903 € 53
94. Sundholm Göran Wilhelm 3 432 497 € 29
95. Moilanen Antti Pietari 3 420 582 € 49
96. Kaivola Petri Juho 3 354 981 € 30
97. Vanhanen Jorma Kalevi 3 351 086 € 31
98. Lapveteläinen John Patrick Sture 3 350 809 € 52
99. Kaivola Vesa Aleksanteri 3 344 898 € 30
100. Herlin Antti Juhani 3 304 001 € 35
Eipä ole kovin suuret veroprosentit 100 suurituloisimmalla suomalaisella. Pienituloisen elkeläisen tai omaishoitajan vero-% on helposti suurempi kuin sadan rikkaimman suomalaisen.
***
Muut "paskatietona" pitämäsi faktat ovat Tilastokeskuksen julkaisuista. Tilastokeskus on mielestäni erittäin luotettava erilaisten tilastojen, katsausten ja tiedotteiden julkaisija.
Maksaako joku prosentteja niitä veroja? Saatko sinä prosentteja palkkaa ja maksatko prosenteissa kaupassa? LASKE vähän mitä nuokin 100 suurituloisinta maksaa EUROINA! Niiden omaa rahaa se kuitenkin on, vai eikö sinusta. Hitto nehän maksaa miljoonan vähintään joka sorkka valtiolle veroina, monet useita miljoonia! Paljos itse maksat, ihanko tuhansissa vaiko satasissa lasketaan?
Millään ei ole niin helppo johtaa tyhmiä harhaan kuin prosenteilla.
Ikävä kyllä palkankorotuksetkin maksetaan prosentteina - ei euroina. Katainen mainosti solidaarisia tuloveron kevennyksiä, kun verovähennykset olivat prosenteissa.
Politiikka ei ole oman asian hoitoa!
Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa!
Niinpä en näillä politiikkapalstoilla kirjoita omista asioista.
Tässä sinulle tietoa - miten eriarvoistuminen on Suomessa tapahtunut vuosien saatossa.
Jaksatkos lukea? Voit myös laskea!
***
Raija Julkunen, akatemiantutkija:
Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121.90 %.
"Voittaja ottaa kaiken" dynamiikka näkyy monilla markkinoilla. Niin yrityksissä, viihteessä kuin urheilussa voi ansaita käsittämättömiä tuloja. Uusi kilpailuun, vertailuun, ranking-listoihin sekä huippujen seulontaan perustuva menestyskulttuuri ja sen palvelukseen valjastettu eriarvoisuuden viettelevyys ottavat mittaa vertaisuuden eetoksesta.
Yritysjohtajien tuloja ei errata kotimaahan vaan amerikkalaiseen normiin. Suhde suuriin tuloihin etenkin niihin, joista maksetaan palkkaveroa (kuten optiotuloista), on usein pragmaattista. Vuoden 1993 veroreformin vaikutus huipun irtaantumiseen oli ratkaiseva. Tuolloin pääomatulojen verotuksessa siirryttiin ensin 25 %:n, sitten28 %:n tasaveroon. Huipputulojen irtiotto perustuu nimenomaan pääomatuloihin (osingot, myyntivoitot). Pääomaverotusta keventämällä kansantaloudet ovat pyrkineet vastaamaan pääomien liikkuvuuteen ja verokilpailuun. Tuloksena oli sietämätön ristiriita suhteessa palkka- ja sosiaalitulojen kovempaan verotukseen. Pääomatulojen kevyellä verotuksella voi olla myös investointitavoitteen vastaisia vaikutuksia. Ainakin osinkojen jako yltyi, kun niiden vastaanottaminen tuli kannattavammaksi.
Tulonjakoon perustuva köyhyys ei paradoksaalisesti yleistynyt laman aikana, vaan laman jälkeisen voimakkaan kasvun aikana.