Historian merkittävimmät käsiaseet

"Gladius oli hyvä varuste, mutta legioonalaisen ensimmäinen ase oli pilum. Myöskin ballista ja ennen kaikkea erinomaisen tehokas organisaatio olivat tärkeitä roomalaisten etuja. "

Pilum oli tärkeä, mutta vaikka sitä käytettiin ensimäisenä ei se suinkaan ollut pääase. Toki hyvin tehonnut heittokeihäsryöppy saattoi parhaimmillaan aiheuttaa vastustajan linjan romahtamisen. Yleensä kuitenkin miekkaa jouduttiin käyttämään. Siksi mielestäni gladius puoltaa asemaansa listassa.

Ballista ei ole käsiase joista aloittaja kai puhuu. Organisaatio ei taas kuulu aloittajan viestin sisältöön. Jos siihen puoleen mentäisiin niin väittäisin että tärkein yksittäinen tekijä esim. Caesarin menestykseen Gallian sodassa oli hyvin järjestetty huolto.

Assyrialaisten supervalta oli varhaisempi kuin Rooman. Mielipidekysymys siitä mikä on maailmanhistorian kannalta ensimmäinen merkittävä supervalta.
Mongoleilla oli pinta-alaan nähden enemmän hallittavaa.

Vaikea on sanoa myös siitä mikä jousityyppi olisi ollut merkittävin ihmiskunnan historiassa. Mongolit ja monet muut aron nomadikansat ovat valloittaneet alueita pa. yhdistelmäjousien avulla. Walesilaisten t. englatilaisten pitkäjousien erinomaisuus on pitkälti brittien hehkutusta.

Pääosa jalkaväki armeijoista aseistautui noihin aikoihin työntökeihäillä. Erityisesti Kreikkalaisilla oli falangi. Roomalaisne asesistus osoittautui kuitenkin paljon paremmaksi. Taistelussa falangi tavallisesti pääsi niskanpäälle suorassa rintamassa. Falangi oli kuitenkin jäykkä ja hidas liikkeinen. Se meni helposti sekaisin. Roomalaiset legioonat löivät falangit helposti iskemällä niiden sivustoihin.

Sulla, Marius saivat jalansijaa balkkanilla. Lopullisen iskun antoi Lucius Lucullus jonka tiedätään lyoneen kolmin kertaisen ylivoiman hajalle. Lucullus muuten piti niin kovaa sotakuria retkellään että voittoisat legioonat kävivät lakkoon. Hänen tilalleen määrättiin komeetta nimeltä pompeius. Lucullus olikin katkera: " Hän kylvi voiton, Pompeius niitti voiton hedelmät"

"päätyi lyhyeen miekkaan kokemuksen ja käytännöm valmistettavuuden takia. Aina tuliaseen keksimiseen asto lyhyt miekka gladius oli tehokkain armeijoiden väluinen kaksintaistelu ase."

Jos näin, niin miten selität sen että Rooman armeija vaihtoi myöhäisantiikkiin mennessä gladiukset spathoihin?

"Monet suuret sotapäälliköt aseistivat joukkonsa roomalaisten aseiden mukaan, kuten Hannibal, suurten voittojensa jälkeen. "

Jos luit ne Goldsworthyn kirjat kunnolla jotka sinulla kaikesta päätellen ovat olleet lähteinäsi, niin et voinut olla huomaamatta että roomalaiset omaksuivat gladiuksen puunilaissodissa taistelleilta hispanialaisilta joukoilta. Eli homma meni kyllä miekan suhteen toisin päin. Roomalaiset omaksuivat sen vastustajiltaan. Asia jonka pitäisi sinulle olla selvä jo aseen nimen johdosta: Gladius hispaniensis.

gladiukseen kirjoitti:

Pääosa jalkaväki armeijoista aseistautui noihin aikoihin työntökeihäillä. Erityisesti Kreikkalaisilla oli falangi. Roomalaisne asesistus osoittautui kuitenkin paljon paremmaksi. Taistelussa falangi tavallisesti pääsi niskanpäälle suorassa rintamassa. Falangi oli kuitenkin jäykkä ja hidas liikkeinen. Se meni helposti sekaisin. Roomalaiset legioonat löivät falangit helposti iskemällä niiden sivustoihin.

Sulla, Marius saivat jalansijaa balkkanilla. Lopullisen iskun antoi Lucius Lucullus jonka tiedätään lyoneen kolmin kertaisen ylivoiman hajalle. Lucullus muuten piti niin kovaa sotakuria retkellään että voittoisat legioonat kävivät lakkoon. Hänen tilalleen määrättiin komeetta nimeltä pompeius. Lucullus olikin katkera: " Hän kylvi voiton, Pompeius niitti voiton hedelmät"

"Pääosa jalkaväki armeijoista aseistautui noihin aikoihin työntökeihäillä."

Lähinnä itäisten valtioiden, eli hellenistisen maailman, armeijat käyttivät pitkiä työntökeihäitä pääaseinaan. Parthialaisilla oli ratsuväkensä, karthagolaisilla omat taistelutapansa, galleilla avohärdellinsä jossa toki oli työntökeihäitäkin jne. Lisäksi kun sano että "noihin aikoihin" ei se kerro juuri mitään. Voisit määritellä ajan vähän tarkemmin.

"Roomalaiset legioonat löivät falangit helposti iskemällä niiden sivustoihin. "

Roomalaisten legioonat löivät falangit helposti silloin _jos_ pääsivät iskemään sivustoihin. Tekstistäsi voisi päätellä että falangit olivat pelkkä välipala roomalaisille, mutta unohdat että esim. Pyrhos käytti falangia.

Lopussa lainaat selvästi kirjaa. Oliskohan asiallista mainita lähde kun ottaa lähes suoran lainauksen jostain?

old_profile_8002 kirjoitti:

"päätyi lyhyeen miekkaan kokemuksen ja käytännöm valmistettavuuden takia. Aina tuliaseen keksimiseen asto lyhyt miekka gladius oli tehokkain armeijoiden väluinen kaksintaistelu ase."

Jos näin, niin miten selität sen että Rooman armeija vaihtoi myöhäisantiikkiin mennessä gladiukset spathoihin?

"Monet suuret sotapäälliköt aseistivat joukkonsa roomalaisten aseiden mukaan, kuten Hannibal, suurten voittojensa jälkeen. "

Jos luit ne Goldsworthyn kirjat kunnolla jotka sinulla kaikesta päätellen ovat olleet lähteinäsi, niin et voinut olla huomaamatta että roomalaiset omaksuivat gladiuksen puunilaissodissa taistelleilta hispanialaisilta joukoilta. Eli homma meni kyllä miekan suhteen toisin päin. Roomalaiset omaksuivat sen vastustajiltaan. Asia jonka pitäisi sinulle olla selvä jo aseen nimen johdosta: Gladius hispaniensis.

Rooman armeijan ehkä suurin etu oli siinä että se ei epäröinyt ottaa käyttöön taktiikoita tai varusteita jotka olivat parempia kuin heidän jo käyttämänsä.

UPDATE_6873425 kirjoitti:

Rooman armeijan ehkä suurin etu oli siinä että se ei epäröinyt ottaa käyttöön taktiikoita tai varusteita jotka olivat parempia kuin heidän jo käyttämänsä.

Näinhän se taisi olla.
Rooman armeija otti käyttöön rengaspanssarin gallialaisilta, kypärämallin samoin vaikka muitakin käytettiin. Miekka lainattiin ibereiltä, satulamalli joko germaaneilta taikka gallialaisilta jne. Roomalaiset eivät edes salanneet tätä, ja miksi olisivatkaan. Heillä kun oli tapana kehittää kaikki nämä paremmiksi kuin mitä alkuperäisomistajat olivat saanneet aikaan.

Taktiikat roomalaisilla taisivat olla pitkälti omia. Laivojen rakentaminen tosin opeteltiin saaliiksi saatujen puunilaisalusten avulla, mutta niihin kehitettiin korppi. Lorica segmentata oli ilmeisesti myös roomalaisten oma keksintö, samoin pilum. Yhä painottaisin sen huollon merkitystä Rooman armeijan iskukykyyn.

old_profile_8002 kirjoitti:

"Pääosa jalkaväki armeijoista aseistautui noihin aikoihin työntökeihäillä."

Lähinnä itäisten valtioiden, eli hellenistisen maailman, armeijat käyttivät pitkiä työntökeihäitä pääaseinaan. Parthialaisilla oli ratsuväkensä, karthagolaisilla omat taistelutapansa, galleilla avohärdellinsä jossa toki oli työntökeihäitäkin jne. Lisäksi kun sano että "noihin aikoihin" ei se kerro juuri mitään. Voisit määritellä ajan vähän tarkemmin.

"Roomalaiset legioonat löivät falangit helposti iskemällä niiden sivustoihin. "

Roomalaisten legioonat löivät falangit helposti silloin _jos_ pääsivät iskemään sivustoihin. Tekstistäsi voisi päätellä että falangit olivat pelkkä välipala roomalaisille, mutta unohdat että esim. Pyrhos käytti falangia.

Lopussa lainaat selvästi kirjaa. Oliskohan asiallista mainita lähde kun ottaa lähes suoran lainauksen jostain?

Tuo sanonta pitäisi löytyä ihan Grimbergistäkin jos nyt haluat tietää. Pyrhoss muuten kärsi Roomalaisia vastaan sangen kovia tappioita vaikkakin voitti. Roomalais osastojen etu oli liikkuvuus, sekä heittokeihäs. Niinpä falangi kärsi tappion mikäli roomalaisilla oli viettävä maasto etunaan ja mikäli legioonat pystyivät iskemään falangin kylkeen. Kyllä sangen pienillä joukoilla Roomalaiset heti toisen puunilaissodan jälkeen balkkanin vallaoituket tekivät, jotta mies ylivoima oli kreikkalaisilla.

En tiennytkään että miekan koko vaihtui, mutta jos miekan koko vaihtui. Miksi Rooman sotilasmahti sitten oli myöhemmin paljon pienempi eikä suuria voittoja enää tullut? Kannattiko miekkaa vaihtaa?

uylygbu kirjoitti:

Tuo sanonta pitäisi löytyä ihan Grimbergistäkin jos nyt haluat tietää. Pyrhoss muuten kärsi Roomalaisia vastaan sangen kovia tappioita vaikkakin voitti. Roomalais osastojen etu oli liikkuvuus, sekä heittokeihäs. Niinpä falangi kärsi tappion mikäli roomalaisilla oli viettävä maasto etunaan ja mikäli legioonat pystyivät iskemään falangin kylkeen. Kyllä sangen pienillä joukoilla Roomalaiset heti toisen puunilaissodan jälkeen balkkanin vallaoituket tekivät, jotta mies ylivoima oli kreikkalaisilla.

En tiennytkään että miekan koko vaihtui, mutta jos miekan koko vaihtui. Miksi Rooman sotilasmahti sitten oli myöhemmin paljon pienempi eikä suuria voittoja enää tullut? Kannattiko miekkaa vaihtaa?

miekan koon suurentaminen sidoksissa miehiseen kuntoon, kuten runossa

Kaislikossa sorsa sousi
perse laski perse nousi
alhaalla poltti kuuma hiekka
kyrpä seisoi niin kuin miekka
minne tuuli sorsan veikään
aina paistoi persereikään

uylygbu kirjoitti:

Tuo sanonta pitäisi löytyä ihan Grimbergistäkin jos nyt haluat tietää. Pyrhoss muuten kärsi Roomalaisia vastaan sangen kovia tappioita vaikkakin voitti. Roomalais osastojen etu oli liikkuvuus, sekä heittokeihäs. Niinpä falangi kärsi tappion mikäli roomalaisilla oli viettävä maasto etunaan ja mikäli legioonat pystyivät iskemään falangin kylkeen. Kyllä sangen pienillä joukoilla Roomalaiset heti toisen puunilaissodan jälkeen balkkanin vallaoituket tekivät, jotta mies ylivoima oli kreikkalaisilla.

En tiennytkään että miekan koko vaihtui, mutta jos miekan koko vaihtui. Miksi Rooman sotilasmahti sitten oli myöhemmin paljon pienempi eikä suuria voittoja enää tullut? Kannattiko miekkaa vaihtaa?

Olen lukenut Grimbergin sarjan kannesta kanteen. Mielenkiintoista luettavaa, mutta ei ihan enää ajan tasalla.

Pyrhos kärsi tappioita, mutta voitti silti pari taistelua ennen kuin hävisi. Ja roomalaisten tappiot kyseisissä taisteluissa olivat vielä suuremmat.

"Niinpä falangi kärsi tappion mikäli roomalaisilla oli viettävä maasto etunaan ja mikäli legioonat pystyivät iskemään falangin kylkeen."

Caesar vältti taisteluja Galliassa aina kun tilanne oli epäedullinen. Näin siitä huolimatta että hänen armeijallansa oli sekä gladiukset, pilumit, että yksi historian suurimmista komentajista. Antamillasi ehdoilla legioona tietysti voitti taistelun. Falangi oli suunniteltu aivan erityyppiseen sodankäyntiin. Samalla tavalla aikoinaan makedonialainen falangi oli ylivoimainen Thebalaisia vastaan ja thebalaisten vino rintama spartalaisia vastaan jne.

"En tiennytkään että miekan koko vaihtui, mutta jos miekan koko vaihtui. Miksi Rooman sotilasmahti sitten oli myöhemmin paljon pienempi eikä suuria voittoja enää tullut? Kannattiko miekkaa vaihtaa? "

Uskotko todella että roomalaisten sotilasmahdin romautti miekkatyypin vaihto? Kyllä siihen taisivat vaikuttaa suuremmat syyt, ja jos kyse oli pelkästään miekasta niin miksi Belisarius kuitenkin toi (itä)-Roomalle vielä suuria voittoja myöhäisantiikin aikana?

http://en.wikipedia.org/wiki/Spatha
siinä sinulle wikistä tietoa spathasta. En lukenut itse läpi, mutta tuolla pääset alkuun.

old_profile_8002 kirjoitti:

Näinhän se taisi olla.
Rooman armeija otti käyttöön rengaspanssarin gallialaisilta, kypärämallin samoin vaikka muitakin käytettiin. Miekka lainattiin ibereiltä, satulamalli joko germaaneilta taikka gallialaisilta jne. Roomalaiset eivät edes salanneet tätä, ja miksi olisivatkaan. Heillä kun oli tapana kehittää kaikki nämä paremmiksi kuin mitä alkuperäisomistajat olivat saanneet aikaan.

Taktiikat roomalaisilla taisivat olla pitkälti omia. Laivojen rakentaminen tosin opeteltiin saaliiksi saatujen puunilaisalusten avulla, mutta niihin kehitettiin korppi. Lorica segmentata oli ilmeisesti myös roomalaisten oma keksintö, samoin pilum. Yhä painottaisin sen huollon merkitystä Rooman armeijan iskukykyyn.

Ei pelkästään Rooman armeija ollut vahva juuri hyvin suunnitellun huoltonsa vuoksi. Moni myöhempikin armeija on kärsinyt tappion juurikin huollon epäonnistumisen vuoksi.

old_profile_8002 kirjoitti:

Olen lukenut Grimbergin sarjan kannesta kanteen. Mielenkiintoista luettavaa, mutta ei ihan enää ajan tasalla.

Pyrhos kärsi tappioita, mutta voitti silti pari taistelua ennen kuin hävisi. Ja roomalaisten tappiot kyseisissä taisteluissa olivat vielä suuremmat.

"Niinpä falangi kärsi tappion mikäli roomalaisilla oli viettävä maasto etunaan ja mikäli legioonat pystyivät iskemään falangin kylkeen."

Caesar vältti taisteluja Galliassa aina kun tilanne oli epäedullinen. Näin siitä huolimatta että hänen armeijallansa oli sekä gladiukset, pilumit, että yksi historian suurimmista komentajista. Antamillasi ehdoilla legioona tietysti voitti taistelun. Falangi oli suunniteltu aivan erityyppiseen sodankäyntiin. Samalla tavalla aikoinaan makedonialainen falangi oli ylivoimainen Thebalaisia vastaan ja thebalaisten vino rintama spartalaisia vastaan jne.

"En tiennytkään että miekan koko vaihtui, mutta jos miekan koko vaihtui. Miksi Rooman sotilasmahti sitten oli myöhemmin paljon pienempi eikä suuria voittoja enää tullut? Kannattiko miekkaa vaihtaa? "

Uskotko todella että roomalaisten sotilasmahdin romautti miekkatyypin vaihto? Kyllä siihen taisivat vaikuttaa suuremmat syyt, ja jos kyse oli pelkästään miekasta niin miksi Belisarius kuitenkin toi (itä)-Roomalle vielä suuria voittoja myöhäisantiikin aikana?

http://en.wikipedia.org/wiki/Spatha
siinä sinulle wikistä tietoa spathasta. En lukenut itse läpi, mutta tuolla pääset alkuun.

"Olen lukenut Grimbergin sarjan kannesta kanteen. Mielenkiintoista luettavaa, mutta ei ihan enää ajan tasalla."

Onkos historia muuttunut sitten tuon kirjasarjan
kirjoittamisen jälkeen vai mikä on?

Sanoit: " Aina tuliaseen keksimiseen asto lyhyt miekka gladius oli tehokkain armeijoiden väluinen kaksintaistelu ase."
Nyt kyllä annat vähän liikaa kunnioitusta roomalaisille ja heidän miekoilleen. Totuus on se, että esim. Caesarin joukot omivat suurella innolla kaatuneiden gallien miekkoja koska gallien teräksen valmistustaito oli huomattavasti roomalaisten vastaavaa edellä. Roomalaisten miekat oli ns. paskarautaa gallien miekkoihin verrattuna. Vääntyneellä tai katkenneella miekalla on vittumaista taistella.

Toisaalta jätät aika ansiokkaasti huomiotta miekoista parhaat, eli Japanilaiset samuraimiekat ja islamilaisen maailman keskiaikaiset luomukset.

oikea laitalinkki kirjoitti:

Sanoit: " Aina tuliaseen keksimiseen asto lyhyt miekka gladius oli tehokkain armeijoiden väluinen kaksintaistelu ase."
Nyt kyllä annat vähän liikaa kunnioitusta roomalaisille ja heidän miekoilleen. Totuus on se, että esim. Caesarin joukot omivat suurella innolla kaatuneiden gallien miekkoja koska gallien teräksen valmistustaito oli huomattavasti roomalaisten vastaavaa edellä. Roomalaisten miekat oli ns. paskarautaa gallien miekkoihin verrattuna. Vääntyneellä tai katkenneella miekalla on vittumaista taistella.

Toisaalta jätät aika ansiokkaasti huomiotta miekoista parhaat, eli Japanilaiset samuraimiekat ja islamilaisen maailman keskiaikaiset luomukset.

mikä tekee samurai miekasta maailman parhaan.. täysin yli hehkutettua skeidaa sitä paitsi sehän se oli ns paskarautaa koska japanista ei saanut tarpeeksi hyvää rautamalmia. sen takia keksivät tamahagane teräksen jossa on joka toinen kerros eri rautaa.. joka tapauksessa viihde teollisuuden myötä yli hehkutettu paska... siis samurai miekka kyllähän silläkin tekee mutta samaan aikaan esim kiinassa sekä euroopassa taottii huomattavasti parempia ja tasalaatuisempia miekkoja.. otapa asiosta selvää ennenku kommentoit..

oikea laitalinkki kirjoitti:

Sanoit: " Aina tuliaseen keksimiseen asto lyhyt miekka gladius oli tehokkain armeijoiden väluinen kaksintaistelu ase."
Nyt kyllä annat vähän liikaa kunnioitusta roomalaisille ja heidän miekoilleen. Totuus on se, että esim. Caesarin joukot omivat suurella innolla kaatuneiden gallien miekkoja koska gallien teräksen valmistustaito oli huomattavasti roomalaisten vastaavaa edellä. Roomalaisten miekat oli ns. paskarautaa gallien miekkoihin verrattuna. Vääntyneellä tai katkenneella miekalla on vittumaista taistella.

Toisaalta jätät aika ansiokkaasti huomiotta miekoista parhaat, eli Japanilaiset samuraimiekat ja islamilaisen maailman keskiaikaiset luomukset.

....ainakin miekkaa kantavat sellaiset varakkaitia miehiä joilla oli varaa teettää aseensa kunnon sepillä. Roomalaisten legioonalaisten aseet taas olivat pitkälti sarjatuotettua joskin vähän hinnasta riippuen välillä laadukastakin tavaraa. Mutta ei ole mikään ihme jos galliylimyksne kallis miekka on paremmin tehty kuin sarjatuotettu ase. Kyllähän nykyäänkin maksamalla saat hienon kustomoidun aseen, joka on taatusti tarkempi yms. kuin 500 euron kiinalainen Kalashnikov-klooni.

Mitä miekkoihin ja niiden paremmuuteen tulee niin sitä on oikeasti hyvin paha vertailla, samuraimiekat olivat hyvää tekoa kyllä ja käyttökelpoisia omassa ympäristössään, ja islamilaisten sapelit olivat mainiota kevyen ratsuväen aseita panssaroimatonta joukkoa vastaan, mutta jostain kumman itsehalveksunnasta johtuen täällä helposti ylenkatsotaan omaa aseperinnettä tuoltakin ajalta. Eurooppalaiset puolentoista ja kahdenkäden ritarimiekat olivat vähän valmistajasta taas riippuen hyvätasoisia ja tehokkaita aseita, ja pärjäsivät miltei kaikelle muulle paitsi levypanssarille, jonka valmistamisessa taas Euroopassa oltiin muita edellä. Teräksen laatu riippui valmistuspaikasta, jossain tehtiin paskaa, taas jossain täysin japanilaiseen verrattavaa laatua.