Taantuma ja finanssikriisi, kissan kokoiset otsikot. Aseina sadasosaprosentit, iltapäivälehdet ja ajankohtaisohjelmat.
Täysin vailla mitään analyyttista ajattelua media paiskoo huonoja uutisia urakalla kansan silmille.
Hyvät uutiset sen sijaan kuitataan hyvin pienin tekstein.
MEDIA HERKUTTELEE LAMAUUTISOINNILLA.
Sen suuremmin ajattelematta muuta kuin omaa napaansa ja sen hetkistä myyvän lööpin aikaansaamista toimittaja suoltaa painettua tekstiä saadakseen aikaiseksi erottuvan lööpin.
Mihin se johtaa?
Sanan miekka sivaltaa taloudelta kaulan poikki.
Kansalta pelotellaan kukkaronnyörit tiukalle.
Saadaan sisämarkkinat pysähtymään, ja kestokulutus ja kertakulutushyödykkeiden kauppa supistumaan, joiltakin osin jopa pysähtymään.
Ymmärtämätön kansa nöyränä kumartaa MEDIAJUMALAA
huomaamatta, että samalla näivertää omaa tulevaisuuttaan pidättäytymällä ostamasta.
Oma työpaikka on se sitten tuotannon palvelujen tai kuljetuksen alalla, se tarvitsee juuri meitä jokaista ostamassa ja kuluttamassa, samalla tuotamme veroja yhteiskunnan tarpeisiin.
Jo muutaman kuukauden pidättyminen sisämarkkinoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä alkaa näkyä työpaikkojen supistamisina ja lomautuksina, joka sitten jo todellisen tarpeen sanelemana alkaa edelleen pudottaa tuotteiden kysyntää.
Ajatellaan nyt vaikka jotakin uskalikkoa älypäätä, joka suureen ääneen mediassa toitottaa, että mutu tuntumalla, että asuntojen hinnat tulevat laskeman.
Tuo suuri ennustaja kristallipalloineen heittää ilmaan jopa prosentteja, jotka toimittaja noukkii factoina.
Seuraavan päivän lööpeissä komeilee tuo hurja uutinen, vielä mukavilla uhkakuvilla vauhditettuna.
Mitä se saa aikaan kansassa, jäädään tietenkin odottavalle kannalle.
Mitä se saa aikaan rakennustyömaalla, ei mene kaupaksi, lomautetaan.
Rakennustarvikekauppa alkaa hiipua, käytetyt asunnot eivät vaihda omistajaa, remonttitarvikkeet, putket ja parketit jäävät kaupan hyllylle.
Ei tule muuttoliikettä, huonekalut eivät käy kaupaksi.
Mitä se tekee noille teollisuuden aloille, ja kuljetuksille, kun ei raaka-aineita tarvita, eikä uudistuotteita valmisteta.
Kansa uskoessaan median suuria lööppejä siis sahasi omaa oksaansa, ei auttanut vaikka yhteiskunta riensi apuun tarjoten matalakorkoisia asuntolainoja euriborin pudottamalla.
Rahan vaihdon pienentyessä pankin piti saada 0,5% sijasta 0,5% turvatakseen vakavaraisen toimintansa, eikä se nostanut asiakkaalle tulevan lainan todellista korkomäärää.
Mutta median suuressa viisaudessaan piti lööpittää:"asuntolaina tulee ottajalleen yhä kalliimmaksi" ja kissan kokoisilla kirjaimilla taas.
Todellisuus olisi kuitenkin ollut, että viimekeväisen 5,75% korkoisen euribor lainan saakin nyt halvemmalla kuin viime keväänä euriborin ollessa alle viiden.
Jos media tekisi, ja olisi tehnyt asiat toisin, uutisoinut hyvät uutiset suurella, ja huonommat pienellä, sisämarkkinat toimisivat tälläkin hetkellä, eikä 95% kansasta taantuma olisi koskettanut millään tavalla.
Mikäli uutisointi jatkuu edelleen tuon tyyppisenä
niin kohta koskettaa, tottakait sananvapaus on hyvästä, mutta asialla on kaksi pulta.
Sanan säilän käyttäjilläkin pitäisi olla moraalia ja loogista ajattelukykyä, heidän tulisi olla hyvää tahtovia rakentavia persoonia, mutta valitettavasti näin ei aina ole. Olisikohan journalistikoulutus pistettävä uusiksi.
Tuolle säilälle tarvittaisiin ilmeisesti psykologisten testien kautta suoritettava soveltuvuustesti, ikään kuin aseenkantolupa.
Se millainen on yksityisyyden suoja median hampaissa, siihen en tässä yhteydessä viitsi edes puuttua.
Täysin vailla mitään analyyttista ajattelua media paiskoo huonoja uutisia urakalla kansan silmille.
Hyvät uutiset sen sijaan kuitataan hyvin pienin tekstein.
MEDIA HERKUTTELEE LAMAUUTISOINNILLA.
Sen suuremmin ajattelematta muuta kuin omaa napaansa ja sen hetkistä myyvän lööpin aikaansaamista toimittaja suoltaa painettua tekstiä saadakseen aikaiseksi erottuvan lööpin.
Mihin se johtaa?
Sanan miekka sivaltaa taloudelta kaulan poikki.
Kansalta pelotellaan kukkaronnyörit tiukalle.
Saadaan sisämarkkinat pysähtymään, ja kestokulutus ja kertakulutushyödykkeiden kauppa supistumaan, joiltakin osin jopa pysähtymään.
Ymmärtämätön kansa nöyränä kumartaa MEDIAJUMALAA
huomaamatta, että samalla näivertää omaa tulevaisuuttaan pidättäytymällä ostamasta.
Oma työpaikka on se sitten tuotannon palvelujen tai kuljetuksen alalla, se tarvitsee juuri meitä jokaista ostamassa ja kuluttamassa, samalla tuotamme veroja yhteiskunnan tarpeisiin.
Jo muutaman kuukauden pidättyminen sisämarkkinoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä alkaa näkyä työpaikkojen supistamisina ja lomautuksina, joka sitten jo todellisen tarpeen sanelemana alkaa edelleen pudottaa tuotteiden kysyntää.
Ajatellaan nyt vaikka jotakin uskalikkoa älypäätä, joka suureen ääneen mediassa toitottaa, että mutu tuntumalla, että asuntojen hinnat tulevat laskeman.
Tuo suuri ennustaja kristallipalloineen heittää ilmaan jopa prosentteja, jotka toimittaja noukkii factoina.
Seuraavan päivän lööpeissä komeilee tuo hurja uutinen, vielä mukavilla uhkakuvilla vauhditettuna.
Mitä se saa aikaan kansassa, jäädään tietenkin odottavalle kannalle.
Mitä se saa aikaan rakennustyömaalla, ei mene kaupaksi, lomautetaan.
Rakennustarvikekauppa alkaa hiipua, käytetyt asunnot eivät vaihda omistajaa, remonttitarvikkeet, putket ja parketit jäävät kaupan hyllylle.
Ei tule muuttoliikettä, huonekalut eivät käy kaupaksi.
Mitä se tekee noille teollisuuden aloille, ja kuljetuksille, kun ei raaka-aineita tarvita, eikä uudistuotteita valmisteta.
Kansa uskoessaan median suuria lööppejä siis sahasi omaa oksaansa, ei auttanut vaikka yhteiskunta riensi apuun tarjoten matalakorkoisia asuntolainoja euriborin pudottamalla.
Rahan vaihdon pienentyessä pankin piti saada 0,5% sijasta 0,5% turvatakseen vakavaraisen toimintansa, eikä se nostanut asiakkaalle tulevan lainan todellista korkomäärää.
Mutta median suuressa viisaudessaan piti lööpittää:"asuntolaina tulee ottajalleen yhä kalliimmaksi" ja kissan kokoisilla kirjaimilla taas.
Todellisuus olisi kuitenkin ollut, että viimekeväisen 5,75% korkoisen euribor lainan saakin nyt halvemmalla kuin viime keväänä euriborin ollessa alle viiden.
Jos media tekisi, ja olisi tehnyt asiat toisin, uutisoinut hyvät uutiset suurella, ja huonommat pienellä, sisämarkkinat toimisivat tälläkin hetkellä, eikä 95% kansasta taantuma olisi koskettanut millään tavalla.
Mikäli uutisointi jatkuu edelleen tuon tyyppisenä
niin kohta koskettaa, tottakait sananvapaus on hyvästä, mutta asialla on kaksi pulta.
Sanan säilän käyttäjilläkin pitäisi olla moraalia ja loogista ajattelukykyä, heidän tulisi olla hyvää tahtovia rakentavia persoonia, mutta valitettavasti näin ei aina ole. Olisikohan journalistikoulutus pistettävä uusiksi.
Tuolle säilälle tarvittaisiin ilmeisesti psykologisten testien kautta suoritettava soveltuvuustesti, ikään kuin aseenkantolupa.
Se millainen on yksityisyyden suoja median hampaissa, siihen en tässä yhteydessä viitsi edes puuttua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"pankin piti saada O,5% sijasta 0,75".....jne
Suomen vientiteollisuudesta. Slovenian vaunukauppa on siitä hyvä esimerkki. Kun ei ymmärretä, että suurin osa maailmankaupasta toimii korruption välityksellä. Siinä meni tulevat kaupat vilauksessa ohi suun. Miksi ei hyökätä Venäjän kauppaa vastaan, sekin toimii korruption varassa.