Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta
Julkaistu: 29.10.2008 21:13
Marjukka Liiten
helsingin sanomat
Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jos opetusministeriön luonnos kansainvälistymisstrategiaksi toteutuu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita olisi vastedes 20 000, kun heitä nyt on noin 11 300.
Myös vaihto-opiskelijoitten – sekä lähtevien että saapuvien – joukkoja haluttaisiin kasvattaa tuhansilla.
Opettajaliikkuvuuttakin kaivataan lisää. Etenkin yliopistoissa se on jopa vähentynyt.
Muutenkaan suomalaiskorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole edennyt niin ripeästi kuin on toivottu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on EU-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia, kun Suomessa osuus on alle neljä prosenttia.
Suomi myös kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-maiden vähemmistöön. Suomalaiskorkeakoulutkaan eivät ole vielä päässeet nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
Kansainvälistymisestä haetaan laadunparannusta opetukseen ja tutkimukseen.
Luonnoksessa esitetään yhteensä 35 toimenpidettä, joiden avulla kansainvälistyminen saisi lisää vauhtia. Yksi niistä on kuuden vuoden määräaikainen liikkuvuuden rahoitusohjelma, jonka kustannukset olisivat yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Korkeakoulujen tulisi sisällyttää kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukeva osio, joka suoritettaisiin joko ulkomailla tai vaikka virtuaaliopetusta hyödyntämällä.
Opintolainan valtiontakauksen määrääkin korotettaisiin 40 eurolla kuukaudessa, jotta ulkomaille olisi varaa lähteä.
Korkeakoulujen vetovoimaa on tarkoitus kohentaa vahvistamalla niiden tutkimusympäristöjä ja parantamalla tiedotusta ulkomaalaisopiskelijoille.
Korkeakoulujen tulisi perustaa yksi tai useampi markkinointi- ja vientiorganisaatio tehostamaan koulutusosaamisen vientiä.
Itä-Suomen yliopiston (nykyiset Kuopion ja Joensuun yliopistot) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisvoimin on aikomus perustaa Cross-Border University.
Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennettaisiin muun muassa niin, että maahanmuuttajaperheitten lapsille kerrottaisiin jo peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös heille.
Opiskelijavalintojakin pitäisi rukata niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
Korkeakoulut voisivat hakea opintoseteliavustusta tukemaan vieraskielisten suomen ja ruotsin opiskelua.
Opetusministeriö aikoo selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mahdollisuutta pidentää Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pituutta nykyisestä kuudesta kuukaudesta.
Myös kehitysmaiden kansalaisten opiskelumahdollisuuksia halutaan parantaa.
Juuri valmistuneeseen kansainvälistymisstrategian luonnokseen pyydetään nyt konkreettisia parannusehdotuksia korkeakouluilta, ministeriöiltä ja järjestöiltä marraskuun puoliväliin mennes
Julkaistu: 29.10.2008 21:13
Marjukka Liiten
helsingin sanomat
Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jos opetusministeriön luonnos kansainvälistymisstrategiaksi toteutuu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita olisi vastedes 20 000, kun heitä nyt on noin 11 300.
Myös vaihto-opiskelijoitten – sekä lähtevien että saapuvien – joukkoja haluttaisiin kasvattaa tuhansilla.
Opettajaliikkuvuuttakin kaivataan lisää. Etenkin yliopistoissa se on jopa vähentynyt.
Muutenkaan suomalaiskorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole edennyt niin ripeästi kuin on toivottu.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on EU-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia, kun Suomessa osuus on alle neljä prosenttia.
Suomi myös kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-maiden vähemmistöön. Suomalaiskorkeakoulutkaan eivät ole vielä päässeet nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
Kansainvälistymisestä haetaan laadunparannusta opetukseen ja tutkimukseen.
Luonnoksessa esitetään yhteensä 35 toimenpidettä, joiden avulla kansainvälistyminen saisi lisää vauhtia. Yksi niistä on kuuden vuoden määräaikainen liikkuvuuden rahoitusohjelma, jonka kustannukset olisivat yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Korkeakoulujen tulisi sisällyttää kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukeva osio, joka suoritettaisiin joko ulkomailla tai vaikka virtuaaliopetusta hyödyntämällä.
Opintolainan valtiontakauksen määrääkin korotettaisiin 40 eurolla kuukaudessa, jotta ulkomaille olisi varaa lähteä.
Korkeakoulujen vetovoimaa on tarkoitus kohentaa vahvistamalla niiden tutkimusympäristöjä ja parantamalla tiedotusta ulkomaalaisopiskelijoille.
Korkeakoulujen tulisi perustaa yksi tai useampi markkinointi- ja vientiorganisaatio tehostamaan koulutusosaamisen vientiä.
Itä-Suomen yliopiston (nykyiset Kuopion ja Joensuun yliopistot) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisvoimin on aikomus perustaa Cross-Border University.
Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennettaisiin muun muassa niin, että maahanmuuttajaperheitten lapsille kerrottaisiin jo peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös heille.
Opiskelijavalintojakin pitäisi rukata niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
Korkeakoulut voisivat hakea opintoseteliavustusta tukemaan vieraskielisten suomen ja ruotsin opiskelua.
Opetusministeriö aikoo selvittää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa mahdollisuutta pidentää Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pituutta nykyisestä kuudesta kuukaudesta.
Myös kehitysmaiden kansalaisten opiskelumahdollisuuksia halutaan parantaa.
Juuri valmistuneeseen kansainvälistymisstrategian luonnokseen pyydetään nyt konkreettisia parannusehdotuksia korkeakouluilta, ministeriöiltä ja järjestöiltä marraskuun puoliväliin mennes
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.