Asutus levisi nykyisen Seinäjoen alueelle 1500-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1550-luvun puolivälissä Seinäjoella mainitaan olleen kolme taloa – todennäköisesti Marttilan, Joupin ja Upan talot. Vielä saman vuosisadan aikana perustettiin Joupin talosta eronnut Jouppila. Kaikki talot sijaitsivat joen rannalla.
Aluksi Seinäjoki kuului Ilmajoen kirkkopitäjään Kurikan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden tavoin. Yhteydet Seinäjoelta Ilmajoen kirkolle olivat 1700-luvulla huonot ja pidemmät kuin Ylinurmon eli Nurmon kylään. Nurmolaiset rakensivat yhdessä seinäjokelaisten kanssa saarnahuoneen 1725, mikä johti Nurmon saarnahuonekunnan muodostamiseen 1765. Seinäjoki, jota oli isonvihan jälkeen alettu kutsua Alaseinäjoen kyläksi, tuli osaksi saarnahuonekuntaa. Kunnallisesti Alaseinäjoen kylä kuului yhä Ilmajoen kirkko- ja hallintopitäjään. Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798, jolloin Alaseinäjokea alettiin uudelleen kutsumaan Seinäjoeksi. Samana vuonna perustettiin Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukki.
1850-luvulla aloitettiin toimet Seinäjoen erottamiseksi Nurmon kappelista. Syyksi mainittiin etenkin sairaille ja vanhuksille pitkä ja hankala kirkkomatka. Myös Ilmajoki halusi liittää Seinäjoen takaisin entiseen emäseurakuntaan. Nurmolaisten kovasta vastuksesta huolimatta senaatti hyväksyi seinäjokelaisten anomuksen perustaa oma kappeliseurakunta vuonna 1863. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai 1868. Vuonna 1900 Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.
Vuonna 1883 vihittiin käyttöön Tampere–Vaasa-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu Kokkolan rata sekä 1913 valmistunut Kristiinankaupungin rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään.
Aluksi Seinäjoki kuului Ilmajoen kirkkopitäjään Kurikan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden tavoin. Yhteydet Seinäjoelta Ilmajoen kirkolle olivat 1700-luvulla huonot ja pidemmät kuin Ylinurmon eli Nurmon kylään. Nurmolaiset rakensivat yhdessä seinäjokelaisten kanssa saarnahuoneen 1725, mikä johti Nurmon saarnahuonekunnan muodostamiseen 1765. Seinäjoki, jota oli isonvihan jälkeen alettu kutsua Alaseinäjoen kyläksi, tuli osaksi saarnahuonekuntaa. Kunnallisesti Alaseinäjoen kylä kuului yhä Ilmajoen kirkko- ja hallintopitäjään. Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798, jolloin Alaseinäjokea alettiin uudelleen kutsumaan Seinäjoeksi. Samana vuonna perustettiin Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukki.
1850-luvulla aloitettiin toimet Seinäjoen erottamiseksi Nurmon kappelista. Syyksi mainittiin etenkin sairaille ja vanhuksille pitkä ja hankala kirkkomatka. Myös Ilmajoki halusi liittää Seinäjoen takaisin entiseen emäseurakuntaan. Nurmolaisten kovasta vastuksesta huolimatta senaatti hyväksyi seinäjokelaisten anomuksen perustaa oma kappeliseurakunta vuonna 1863. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai 1868. Vuonna 1900 Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.
Vuonna 1883 vihittiin käyttöön Tampere–Vaasa-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu Kokkolan rata sekä 1913 valmistunut Kristiinankaupungin rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
historian kertauksesta. Pyhäinpäivän aamu alkaa pikkuhiljaa valjeta muistorikkaaseen päivään.