Sillä millaisena itseämme ja muita pidämme on suuri vaikutus elämäämme. "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" on suurin käsky. Mutta jos emme rakasta itseämme oikein eli emme pidä itseämme sellaisina kuin olemme, emme pysty rakastamaan lähimmäistämmekään.
Jos ymmärrämme, että olemme kaikki Jumalan hekilapsia, antaa se perustan aidolle lähimmäisemme rakastamiselle.
Jos ymmärrämme, että olemme kaikki Jumalan hekilapsia, antaa se perustan aidolle lähimmäisemme rakastamiselle.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sinusta siis toinen ihminen sellaisenaan ei ole rakkauden arvoinen? Rakkaus olisi johonkin ominaisuuteen kohdentuvaa. Rakastaa toisia, koska nämä ovat veljiä ja sisaria?
Jos lähimmäistään vain koska olettaa tämän olevan samaa henkilapsien katrasta, rakkaudessa ei ole sen enempää aitoutta kuin jos rakastaisi jotain tuon kauneuden takia.
rajoitettua? Kaikki ihmiset ovat Jumalan henkilapsia. Sinäkin olet minun veljeni tai sisareni. Minun tulisi kohdella sinua tai ketä muuta tapaamaani ihmistä niin kuin todella olisit minun veljeni tai sisareni. Minusta se on hyvin kaunis ja tärkeä asia tämän maailman aikana. Olemme liian välinpitämättömiä toisten ihmisten ns. arkipäivän lähimmäistemme hyvinvoinnista.
Perheenjäseniämmehän yleensä rakastamme eniten maailmassa. Maailman ihmiset muodostavat ison perheen. Suku on pienempi yksikkö perheestä, samoin seurakunta, ydinperhe on kaikista pienin yksikkö, mutta meille itsekullekin kaikkein tärkein.
" Sinusta siis toinen ihminen sellaisenaan ei ole rakkauden arvoinen? Rakkaus olisi johonkin ominaisuuteen kohdentuvaa. Rakastaa toisia, koska nämä ovat veljiä ja sisaria?"
Ellet tunnista, niin MAP-kirkon vastustamisessa olet menettänyt arviointikykyäsi.
"Jos ymmärrämme, että olemme kaikki Jumalan hekilapsia, antaa se perustan aidolle lähimmäisemme rakastamiselle."
Tosin itse annat ymmärtää, että vasta toisen ihmisen nimeäminen joksikin, roolittaminen, antaa pohjaa aidolle lähimmäisenrakkaudelle. Tästä taas on helposti johdettavissa jatko.
Ymmärrän kyllä, että haluat nimetä tuon olkinukeksi. Itse olisin nimennyt ennemmin siinä vaiheessa, jos olisin kirjoittanut jotain 'mielestäsi siis vain mormoneilla voi olla aitoa lähimmäisenrakkautta'.
Argumentaatiovirheeseen vetoaminen on aina hauskaa ihmiseltä, joka ei suinkaan kylvä niitä.
Sinähän kieltäydyt pyytämästä omalta tyttäreltäsi piikitystä anteeksi, ellei HÄN käänny mormoniksi ja "unohda" menneitä...
että on ihmisiä, jotka yrittävät kaiken vääntää muuksi kuin mitä sanotaan. Lähimmäisen rakkaus on asia, joka on luonnostaan jokaisella syntyvällä ihmisellä. Mitä sitten tapahtuu, on liian filosofista (minulle tässä) selitettäväksi, mutta oletan, että kaikki tällä palstalla kävijät ovat sen verran perillä elämästä ja elämänkohtaloista. Siis lähimmäisen rakkaus voi myös kadota, jos olosuhteet ovat vastaiset. Onneksi on kuitenkin monia ihmisiä, joilla se kyky on. Uskoisin, että jokaisella on ainakin muutamia ystäviä tai perheenjäseniä, joilla lähimmäisen rakkaus on ihan toimivaa. Minulle lähimmäisen rakkaus on ihmisrakkautta. Täytyy myöntää, että vielä on paljon varaa kehittyä, ei vielä täydellisyys edes häämötä. Mutta se ei siis todellakaan ole ainoastaan mormonien ominaisuus ja hyvä niin. Tosin on todella ihanaa, että kirkossamme on niinkin paljon lähimmäisen rakkautta.
"hengellisistä Jumalan lapsista", ei "henkilapsista, joita me kaikki olemme".
---> "Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että eläisimme Hänen kauttansa". 1. Joh. 4:9
Elämä Jumalassa on perusta jumalalliselle lähimmäisenrakkaudelle.
Kristus opetti rukoilemaan: "Isä meidän, joka olet taivaassa..." Silloin tarkoitamme henkemme Isää. Hengellisesti syntyminen tarkoitaa uudestisyntymistä, joka tapahtuu kun uskomme, teemme parannuksen ja teemme kasteen liiton syntien anteeksisaamiseksi.
Rakastaminen... Tapani, opetapa meille, miten rakastaa lähimmäistään...! Ja miten sitä rakkautta pitäisi osoittaa...!
Älä tapa. Älä varasta. Älä valehtele. Älä tee huorin. Älä himoitse toisen omaa. Älä kadehdi. Älä kerskaa. Älä tee toiselle vääryyttä, mitä et itsellesikään halua muiden tekevän.
Ja kaikki muu ihan tavallinen lain noudattaminen.
Tapani voi kertoa opillisesti hienomman vastauksen, tulin nyt vain vilkaisseeksi tänne.
Aina välillä sitä hämmästyy. Rakastaa lähimmäistään on yhtä kuin lain noudattaminen? Käskyjä.
"Älä tee toiselle vääryyttä, mitä et itsellesikään halua muiden tekevän."
Kokonaisuutta heijastaen laitoit tämänkin kieltomuodossa. ÄLÄ!
Ei voi rakastaa ja samalla valehdella, varastaa, tappaa ja tehdä kaikenlaista pahaa.
Auttaminen silloin, kun joku sitä pyytää, on hyvä.
Mutta periaatteessa lähimmäisen rakastaminen on vain lakien ja käskyjen mukaan elämistä.
Teoreettinen kysymys. Joku sinulle rakas ihminen tarvitsee lääkettä X hyvin nopeasti. Ainoa vaihtoehtosi saada lääkettä, on naapurin apteekkari, mutta sinulla ei ole tarpeeksi rahaa lääkkeen ostamiseen. Apteekkari taas suostuu myymään lääkkeen heti vain täydestä hinnastaan.
Tässä teoreettisessa tilanteessa ei olisi mahdollista soittaa tai hakea mistään mitään muuta ajoissa ehtivää apua. Näin ollen ainoa mahdollisuutesi ko. ihmisen pelastamiseen on lääkkeen varastaminen. Mitä tekisit? Olisitko rakastava lähimmäinen vai sortuisitko pahuuden teille?
niin et ole vastuullinen ihminen.
Jos kuitenkin ymmärrät, niin kysymyksesi on esimerkki siitä, mitä lähimmäisen rakastaminen ei ole.
Eipä paljon auttaisi se, että joutuisin itse lain valvojien kynsiin.
Lakeja pitää noudattaa. Tietysti sitten on voimia, jotka toimivat lain suojassa, mutta tekevät rikollisia tekoja lain sallimana. En tälläiseen itse ryhtyisi, mutta Herran haltuun on jätettävä niin paljon.
Lähimmäisen rakastaminen on yksinkertaista.
Kiitos tuosta vastauksesta...!
Sinusta siis lain noudattaminen on tärkempää kuin läheisen henki. Ja koska et näköjään jätä mitään joustovaraa, olisit 40-luvun Saksassa ollut myös ilmiantaja - ollut toimittamassa ihmisiä keskitysleirille.
Lähimmäisen rakastaminen on yksinkertaista...
Sodat ovat joskus väistämättömiä. Vapaus on säilytettävä joskus kalliillakin hinnalla.
Sanotaan näin, että lähimmäisen rakastamisen ja pahuuden tekojen noudattaminen ovat ääripäitä ja valintani olisi ollut 40-luvun Saksassa kenties toimia maanalaisessa liikkeessä.
Mutta asioita ei saa päästää niin pitkälle. Mormoonikirkko opettaa olemaan aktiivinen politiikassa.
Oliko se lain noudattaminen sittenkään niin tärkeää? Aiemmin siti piti noudattaa ja nyt ei. Vai olisiko sittenkin niin, että noudatat valmista normistoa? Et kykene itsenäisesti ratkaisemaan moraalifilosofisia ongelmia?
Mitä taas tulee 40-luvun Saksaan, niin tuo oli niin sanotusti väistämätön tapahtuma. Osaltaan syynä oli nationalismi, jonka lujittamiseksi juutalaiset leimattiin kaiken pahan aiheuttajaksi.
Mutta ei Euroopan historiaa. Minua kiinnostaa seuraava lausahdus...
"Mutta periaatteessa lähimmäisen rakastaminen on vain lakien ja käskyjen mukaan elämistä."
Missä tilanteissa periaatteesta voi luopua?
Ero oikean ja väärän välillä on selkeä. Ihmisyydellä on ratkaisu vallassaan. Jos tieto katoaa propagandan ja sensuurin taakse, voi tietysti käydä hullusti ja natsit pääsivät näin valtaan.
Pääsihän kommunismikin valtaan ja melkein suomalaisetkin siihen retkahtivat, vaikka kävivät itse katsomassa, missä vääryydessä ja puutteessa ihmiset siellä elivät. Nl ei ollut suinkaan mikään suljettu maa.
Mutta tietysti silloin, jos otetaan aseet kouraan ja muut keinot ja aletaan ihmisiä tappamaan miten sattuu, silloin on vastustettava tälläistä esivaltaa laittomin keinoin.
Siksi asioihin on puututtava paljon ennen kuin tähän joudutaan. Vapaan maailman olisi tämä tehtävä otettava. Aivopesulle on pistettävä loppu.
Yksinkertaistat historiaa. Mieti juutalaisten asemaa Euroopassa ja lisäksi kannattaa hieman tutkia Itävallan historiaa. Viikon vihje: Hitleristä tuli antisemiitti Wienissä.
Oletko moraaliton? Koko tekstisi viittaa johonkin yhteisölliseen. Lisäksi silläkin tasolla teksti muistuttaa jotain poliittista broileria. "Vapaan maailman olisi tämä tehtävä otettava."
"Aivopesulle on pistettävä loppu."
Mitähän mahdat tuolla tarkoittaa...
Minä en ole poliitikko, jos olen jotain, niin yhteiskuntakriitikko.
Juutalaisten asemasta Euroopassa tiedän sen verran, että elivät rauhallista elämää, kehittivät tieteitä ja taiteita. Rikastuivat.
Vapaalla maailmalla tarkoitan sitä osaa maailman maista, joissa on sananvapaus. Aivopesu taasen on valtiovallan taholta tulevaa propagandaa, mikä saa sijaa silloin, kun päämediat ovat vallan tukena ja kritiikittömiä. Esittävät kaikkea muuta kuin varsinaista tietoa vallankäytöstä. Vaikka valtapuolue vaihtuukin, ei ikäviä asioita oteta puheeksi, kun ne olikin jo edellistenkin tekoja.
Usein tälläinen yhteisymmärryksen tila tulee, kun asiat ovat liian hyvin vahdeilla. Etiikka saa mennä ja huolettomuus ja vapaa-aika vie suuren osan myös työajasta. Suurissa yrityksissä tälläinen on yleistä, samoin yhteiskunnan virossa.
USA:ssa on mormooni poliitikkoja molemmissa pääpuolueissa, mm. kongressissa ja senaatissakin kai.
Juutalaisten aseman lähihistoriaa tiiviinä.
Keskiajalla juutalaisia vainottiin, juutalaisyhteisöjä tuhottiin ja myös orjakauppaa harrastettu. Kansalaisoikeuksia ei ollut...
1780-1880 oli kausi, jolloin juutalaiset saivat kansalaisoikeuksien myötä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen elämään, mutta sitten olikin vainojen aika. Yksi tärkeä vuosi on 1903, jolloin julkaistiin Napoleonin vastaisen pamfletin mukaelma "Siionin viisaiden pöytäkirjat". Kyseinen väärennös on tehty Venäjällä, jossa 1881 yksi juutalainen oli osallistunut Aleksanteri II:n murhaamiseen (seurauksena mm. karkotuksia).
Itävallassa Karl Lueger voitti kunnallisvaalit 1895, mutta keisari Franz Josef mitätöi tulokset. Lueger voitti myös uusintavaalit, mutta vasta kolmannen voiton jälkeen nousi Wienin pormestariksi 1897. Lueger oli antisemitisti ja hyvin todennäköisesti Adolf Hitlerin esikuva.
Yhteiskuntakriitikon luulisi tietävän jotain...
Miksi aivopesun yhteydessä pitäydyt pelkässä valtiovallassa? Onhan aivopesua myös uskonnollisissa yhteisöissä.
Mutta et siis vastannut kysymykseen. Oletko moraaliton? Edelleen käsittelet vain yhteisöllistä puolta. Viittaa kovasti siihen, että et kykene muodostamaan omia moraalisia valintoja, vaan turvaudut lakiin. Tosin varauksilla...
Et ole vastannut aiempaankaan kysymykseen. Missä tilanteissa yksityinen ihminen voi rikkoa lakia?
Asian helpottmiseksi saat valmiin asetelman ja vieläpä Euroopan historiasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Tandey
"Jospa olisin vain tiennyt mikä hänestä tulee. Kun näin kaikki hänen tappamansa ihmiset, naiset ja lapset, olin pahoillani, että päästin hänet menemään."
Olisiko ampuminen ollut mielestäsi moraalisesti oikeutettu vaihtoehto? Teko olisi ollut vielä täysin laillinen...
PS. Kannattaa harkita poliitikon uraa.