Tämä ei ole mikään paniikkiviesti (-: Olisi vain kiva kuulla kokemuksia ekasta kerrasta, varsinkin jos se ei tapahtunut Sen Suuren Rakkauden kanssa tai muutenkaan vakavassa suhteessa.
Itse olen 19, enkä tunnu tapaavan sellaista ihmistä, jonka kanssa voisi muodostaa oikeen syvällisen ihmissuhteen. Mutta kaverina on yksi pelimies, joka on luvannut auttaa, jos haluan neitsyydestäni eroon.
Mitä mieltä arvon keskustelijat olette, kannattaako kaveria panna?
Itse olen 19, enkä tunnu tapaavan sellaista ihmistä, jonka kanssa voisi muodostaa oikeen syvällisen ihmissuhteen. Mutta kaverina on yksi pelimies, joka on luvannut auttaa, jos haluan neitsyydestäni eroon.
Mitä mieltä arvon keskustelijat olette, kannattaako kaveria panna?
Vastaukset 1
Vanhimmat
täysin tuntemattoman!
Olen nyt jo 22-vuotias nainen, mutta olin juuri sun ikänen tyttö sillon kun omani menetin ja kuuluu juuri tähän kategoriaan "ei tapahtunut suuren rakkauden kanssa eikä vakavassa suhteessa." 18-vuotiaana alkoi muuten olla jo sietämättömät paineet neitsyydestä mutta silloinkin vielä tuntui että säästän sitten sille josta sillä hetkellä eniten pidän.
Olin kaivannut vietävästi yhtä miestä ja olinkin jo melkein 19 kunnes vasta päädyin tämän ko herran kanssa punkkaan. Mikä tosin johtui täysin kaipuustani, sillä siihen aikaan ajatusmaailmaani ei olisi kuulunut lainkaan muiden kuin mahdollisen poikaystävän tai sellaisen tyypin joka olisi sillä hetkellä muuten ollut kiikarissa, kanssa paneminen.
Homma ei kuitenkaan ottanut sujuakseen, sillä vaikka mies olikin 21-vuotias, sekin oli sattumoisin ensikertalainen (tosin sen saattoi jo arvatakin siitä ettei sillä ollut muutoin ollenkaan vientiä/ menestystä yrittäessään iskeä muita naisia ja se oli suurosan nuoruuttaan elellyt sinkkuna). Se sitten painoi vain jalkoväliin, mitä en tyhmänä vielä silloin tajunnut, vaikka ihmettelinkin miksen tuntenut yhtään mitään toisen ähkiessä täysillä.
Luulin siis hoitaneeni homman ko ihmisen kanssa, ja vaikka tuosta ei muuta tullutkaan, en katunut tuota juttua silloinkaan kun vielä luulin hoidattaneeni neitsyyteni pois sen kanssa - sillä olihan kyseessä tuttu, jonkinsortin kaipuuta herättänyt tyyppi.
No, koska kuitenkin olin tuolloin epävarma siitä oliko hommaa kuitenkaan vielä hoidettu kun ei ollut tuntunut missään päätin etsiä jostain panon, joka olisi varmistanut asian. En olisi koskaan päätynyt etsimään tuntematonta ihmistä hoitamaan asiaa, ellei tuota mut epävarmaksi tehnyttä juttua kaipaamani miehen kanssa olisi sattunut ensin.
Alkoi nimittäin myös ärsyttää se etten tiennyt olinko nyt neitsyt vai en - ja erityisesti se, miten loukkaavasti tuo ko 21-vuotias oli haukkunut huonouttani sängyssä (vaikka olin kyllä kertonut olleeni neitsyt ja olisi nyt luullut että ainakin kun itse oli myös neitsyt olisi ymmärtänyt...) sillon kun puuhailut olivat ohi, ekakertalaisena se oli kolhaissut itsetuntoani erittäin rankasti.
Oli siis vitunmoisten epäonnisten sattumusten aikaansaamaa että lähdin hakemaan sitä täysin vierasta ihmistä "varmistamaan" homman. Kotomaan baareissa ei kuitenkaan ilmaantunut minkäänmoista ehdottelijaa ja näin kului kolmisen kuukautta.
Satuin sitten 19-vuotiaana olemaan lomareissulla etelässä ja siellä tarjoutui muutama tilaisuus. En kuitenkaan halunnut ensimmäistä vastaantulijaa, vaan tällä kertaa koska kyse oli munkin osalta pelkästä seksistä minkäänlaisia tunteita siihen sekoittamatta, asetin rajat iän lisäksi myös ulkonäölle (edes hitusen komea) - ulkonäöllähän ei ollut mulle mitään merkitystä jos olisi ollut seurustelusuhteesta kyse.
Yleensä nuo vastaantulijat ko lomakohteessa sattuivatkin olemaan papparaisia eivätkä juuri hyvännäköisiä. Kunnes sitten lopulta toiseksi viimeisenä iltana vastaan käveli tavallisen näköinen/ ehkä hitusen keskitasoa paremman näköinen mies joka vaikutti suht nuorelta (olikin sitten 22-vuotias). Miinusta kyllä oli se että tyyppi oli mua lyhempi, mutta koska olin päättänyt ettei homman pitäisi enää pitkittyä lähdin matkaan.
Se yö oli sitten lähinnä tuskaa ja huonoa esileikkiä (valehtelematta kaksi - kolme kielaria ja siitä suoraan itse asiaan). Huomasin heti alussa tuntevani suurta kipua, mutta ensin päätin yrittää kestää sen. Pian kipu kävi kuitenkin niin sietämättömäksi että oli pakko pyytää miestä lopettamaan. Vuodin runsaasti ja ei todellakaan ollut tuon jälkeen epäselvää että aiempi tyyppi olisi edes käynyt minussa. Kaiken huipuksi huomasin tyypin pian olleen muslimi eikä paikallinen.
En ole rasisti ja kavereina voi olla minkämaalaisia tahansa, mutta omasta puolestani voin sanoa että en kovin mielelläni seksiä yms harrastaisi muiden kuin toisten länsimaisten kanssa. Ja se on vain yksi omista henkkohtaisista kriteereistäni, mutta ei mulla muuten mitään ole eri kansoja vastaan. Tuollapäinhän vielä on tapana lukea heti huoriksi naiset, jotka harrastavat esiaviollista seksiä, joten ei siinäkään mielessä kovin mairitteleva ajatus...
Tuon jälkeen opin kuitenkin että mulla ei ollut mihinkään kiire ja että parempi odottaa sitä joka osaa rakastaa ja varsinkin ymmärtää toisen kokemattomuutta (ensimmäinenhän noista todellakin suuttui 'huonoista taidoista'). Vieläkin odottelen, mutta se johtuu siitä että olen pysynyt päätöksessäni ja noiden jälkeen en ole enää antanut yhden illan mankujille. Sen ensimmäisen kunnon kerran todellakin siis säästän jollekin erityiselle.
Tuo toinenkaan kun ei onnistunut kun mies oli hädin tuskin saanut peliä sisään kun jo piti heti huutaa lopettamaan. Kalvo kyllä meni, mutta tavallaan edelleenkin on jäänyt seksi harrastamatta kun ei aktiin edetty. Mutta tosiaan parempi niin...
Oma tyhmyys ja paineidenkeruu on näin jälkeenpäin lähinnä kaduttanut. Vaikka tavallaan olenkin vielä "osin neitsyt" niin kyllä noiden jälkeen on paineet tipotiessään eikä yhtään harmita vaikka on se itse akti vielä kokematta.
Sulle sanoisin vinkiksi että jos ko mies on hyvä kaveri, niin tuskin siitä mitään traumoja jää. Nämä ennalta tuntemattomat tapaukset taas ovat niitä paljon riskialttiimpia tapauksia ja niistä voi jäädä herkemmin paska maku suuhun. Lisäksi et voi koskaan tietää jonkun baarista poimitun kohdalla suostuuko se esim. lopettamaan jos sattuu niin paljon ettei pystykään jatkamaan loppuun asti tai muutenkaan mitä fantasioita se saattaisi yrittää väkisin sängyssä (ja varsinkin ollessaan kännissä) toteuttaa.
Ja toisaalta, monihan meinaa että kaveruus voisi loppua tuollaisen jälkeen... No siitä en tiedä, mutta jos on oikea kaveri kyseessä niin enpä usko että kerrasta kaveruus siihen loppuu. Jos sulla oisi tapana antaa sille usein, niin ehkä sitten voisi alkaa haitata kaveruutta.
Mutta todellakin omien kokemusten perusteella sanoisin että ehkä se kaikkein paras olisi odottaa omaa kultaa. Tietty riippuu hirveästi ihmisestäkin, toisille sopii räväkämpi ja estottomampi meno, toisia se taas voi helpostikin vahingoittaa.
T: Nyt 22-vuotias nainen