Suomi osallistuu Naton puolustusmateriaaliyhteistyöhön kriisinhallintavalmiuksien ja yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi. Yhteensopivuuden pohjana toimivat Naton standardointisopimukset. Sen etuja ovat lisääntyvä toimintavapaus hankinnoissa ja kriisinhallintatehtävissä sekä lisääntyvä huoltovarmuus. Lisäksi yhteistyön kautta voidaan säästää materiaalin elinkaarikustannuksissa ja parantaa puolustusteollisuuden kilpailukykyä. Tätä kautta on voitu kehittää yhteensopivuutta myös laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa.
Suomalainen viestikeskus KFOR-operaatiossa. Kuva: PuolustusvoimatSuomalainen viestikeskus KFOR-operaatiossa. Kuva: Puolustusvoimat
Materiaaliyhteistyötä koordinoi kansallisten puolustusmateriaalijohtajien kokous (Conference of National Armaments Directors, CNAD). Käytännön työ tapahtuu kumppanimaille avoimissa teknisissä työryhmissä ja Naton eri virastojen, kuten standardointivirasto NSA, huoltovirasto NAMSA ja räjähdeturvallisuuskeskus SMIAC, kanssa. Työryhmissä vaihdetaan tietoja kansallisista kehittämisohjelmista, kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia ja harmonisoidaan käyttäjän vaatimuksia. Huoltoon liittyviä asioita käsittelee erillinen komitea (Senior NATO Logisticians Conference, SNLC).
Johtamisjärjestelmäalalla yhteistyötä tehdään Naton johtamis- ja viestijärjestelmäkomiteassa (NATO Consultation Command and Control Board, NC3B), sen alakomiteoissa ja niiden alaisissa työryhmissä. Lisäksi Suomella on yhteistyötä Naton päämajan johtamisjärjestelmäesikunnan (NATO HQ C3 Staff) sekä Naton johtamisjärjestelmää kehittävien ja ylläpitävien laitosten kanssa.
Suomi on tällä alalla osoittautunut Naton näkökulmasta erityisen kiinnostavaksi kumppaniksi. Huomiota on saanut suomalainen tietotaito operaatioiden johtamisjärjestelmien ja verkostopuolustuksen kehittämisen alalla.
Naton rauhankumppanuuden puitteissa harjoitettavan siviilisektorin yhteistyö yhteiskuntien suojelemiseksi kriisitilanteissa sekä myös terrorismin seurausten lieventämiseksi on Natossa voimakkaasti kehittyvä yhteistoiminta-ala, jonka merkitys ja toiminta-aktiviteetti kasvaa jatkuvasti uusien uhkien myötä.
Siviilisektorin yhteistyö (Civil Emergency Planning, CEP) kattaa pelastuspalvelun ja väestönsuojelun suunnittelun, elintärkeiden hyödykkeiden ja palveluiden logistiikan sekä yhteiskuntien elintärkeän infrastruktuurin ja huoltovarmuuden valmiussuunnitteluun liittyvät toiminnot. Toiminnassa korostuu yhteistyö siviili- ja sotilasviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Suomi on ollut aktiivisesti mukana Naton siviilivalmiusyhteistyössä vuodesta 1997 lähtien osallistumalla Naton siviilivalmiuskomitean (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC) ja sen kahdeksan alakomitean työskentelyyn niiden kokoontuessa rauhankumppanuuskokoonpanossa.
Siviilivalmiuskomitean kokous. Kuva: NatoSiviilivalmiuskomitean kokous. Kuva: Nato
Osallistuminen Naton siviilivalmiusyhteistyöhön antaa tietoja rauhankumppanuusmaiden järjestelyistä sekä luo tilaisuuksia verkostoitua ja tuoda esiin suomalaista osaamista kriisitilanteisiin varautumisessa. Naton siviilisektorin yhteistyö suomalaisten viranomaistahojen kanssa on tiivistä, ja lähes viikoittain kokouksiin Naton päämajassa Brysselissä osallistuu edustajia Suomesta. Siviilivalmiuskomitean vähintään kerran kuukaudessa kokoontuvissa työkokouksissa Suomen pysyvänä edustajana toimii erityisasiantuntija edustustosta. Kahdesti vuodessa kokoontuvassa täysistunnossa Suomen edustaja on pelastusylijohtaja sisäasiainministeriöstä sekä hänen varamiehenään Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja.
Siviilivalmiuskomitean alaisissa komiteoissa Suomea edustavat asianomaiset viranomais- ja asiantuntijaorganisaatiot:
* Väestönsuojelukomitea: Sisäasiainministeriön pelastusosasto
* Tietoliikennekomitea: Liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus
* Teollisuuskomitea: Huoltovarmuuskeskus
* Siviili-ilmailukomitea: Ilmailulaitos, Finnair
* Maakuljetuskomitea: Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, Huoltovarmuuskeskus
* Merikuljetuskomitea: Merenkulkulaitos
* Elintarvikekomitea: Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus
* Lääkintäkomitea: Sosiaali- ja terveysministeriö
Muut siviilikomiteat:
* Tiede- ja turvallisuuskomitea: Suomen Akatemia, Puolustusministeriö
* Talouskomitea: erityisasiantuntija Suomen edustustosta Natossa
Naton siviilivalmiuskomitean alaiset komiteat ovat myös nimenneet kukin alaltaan asiantuntijoita. Suomella on yhteensä 11 asiantuntijaa kuudessa eri komiteassa. Komiteoilla on myös erilaisia työryhmiä, joiden työskentelyyn suomalaiset osallistuvat aktiivisesti.
Sivun alkuun
Kriisivalmius ja -toiminta
Suomalaiset osallistujat EADRCC:n DACIA 2003 -harjoituksessa RomaniassaSuomalaiset osallistujat EADRCC:n DACIA 2003 -harjoituksessa Romaniassa
Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon kuuluvien maiden avustustoimintaa katastrofeissa koordinoi Euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC). Keskus perustettiin vuonna 1998 Venäjän aloitteesta, ja se on ympärivuorokautisessa toimintavalmiudessa. EADRCC lähettää jäsen- ja rauhankumppanimaista tulleet avunpyynnöt Suomessa Helsingin hätäkeskukseen, joka puolestaan hälyttää sisäasiainministeriön pelastusosaston päivystäjän. Päivystäjä päättää avunpyyntöä koskevista jatkotoimenpiteistä ja välittää pyynnön tarvittaessa muille vastuuviranomaisille.
EADRCC järjestää vuosittain suuria siviilihallintoa koskevia kansainvälisiä Table Top- ja kenttäharjoituksia yhdessä jäsen- ja rauhankumppanimaiden viranomaisten kanssa. Harjoituksissa, joihin tavallisesti osallistuu suomalaisia viranomaisia useammalta hallinnonalalta, keskitytään valmiuksiin toimia luonnonkatastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa hätätilanteissa sekä kykyyn hallita terrori-iskun seurauksia.
Kaikki lähettiläämme ovat ympäri maailmaa yksimielisesti samaa mieltä kuin Suomen kansa.
- Nato oleellisesti vahvistaa ja pitää vahvistaa Suomen kansainvälispoliittista asemaa maalmalla
- Nato lisää Suomen turvallisuutta ratkaisevasti
- Nato vahvistaa Suomen puolustusvoimia
- Nato mahdollistaa ylläpitää hyviä suhteita jokaiseen maahan
- Natomaissa voidaan pitää korkeantason kokouksia, meillä on esim. YK:n päämaja, Bryssel, Berliini jne
- Natomaat eivät vahvista venäläistä rikollisuutta vain kaikin keinoin Länsi toimii sen estämiseksi
- Kaikki sotilaallinen voima ja osaaminen on Natossa
- Nato on Suomelle luonnollinen yhteisö "omiensa parissa"
- Nato on tärkeä YK:n työkalu ja meidän tulee olla arvostettu vapauden ja demokratian puolustaja ja ennenkaikkea ylläpitäjä
- Natossa oleminen ei jätä puujalkoja venäläisen julmuuden alle, pikemmin vetää maton alta pois
- On itsestään selvää kuulua aina Natoon (yksin vihata rikollista mafiaa on mahdotonta)
- Suomi asettuu täysin rinnoin Martti Ahtisaaren tueksi. Tarja Halonen onnitteli Martti Ahtisaarta
- Meitä NATOTETAAN kohti osoitettua päämäärää (hyvä Nato yhdessä)
- Kaikki tukevat Nato-yhteistyötä ja seuraavalla vaalikaudella Suomi liittyy Natoon
- Kansa antaa tuen vain Naton kannattajille
- Tarja Halonen natottaa myös
Suomalainen viestikeskus KFOR-operaatiossa. Kuva: PuolustusvoimatSuomalainen viestikeskus KFOR-operaatiossa. Kuva: Puolustusvoimat
Materiaaliyhteistyötä koordinoi kansallisten puolustusmateriaalijohtajien kokous (Conference of National Armaments Directors, CNAD). Käytännön työ tapahtuu kumppanimaille avoimissa teknisissä työryhmissä ja Naton eri virastojen, kuten standardointivirasto NSA, huoltovirasto NAMSA ja räjähdeturvallisuuskeskus SMIAC, kanssa. Työryhmissä vaihdetaan tietoja kansallisista kehittämisohjelmista, kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia ja harmonisoidaan käyttäjän vaatimuksia. Huoltoon liittyviä asioita käsittelee erillinen komitea (Senior NATO Logisticians Conference, SNLC).
Johtamisjärjestelmäalalla yhteistyötä tehdään Naton johtamis- ja viestijärjestelmäkomiteassa (NATO Consultation Command and Control Board, NC3B), sen alakomiteoissa ja niiden alaisissa työryhmissä. Lisäksi Suomella on yhteistyötä Naton päämajan johtamisjärjestelmäesikunnan (NATO HQ C3 Staff) sekä Naton johtamisjärjestelmää kehittävien ja ylläpitävien laitosten kanssa.
Suomi on tällä alalla osoittautunut Naton näkökulmasta erityisen kiinnostavaksi kumppaniksi. Huomiota on saanut suomalainen tietotaito operaatioiden johtamisjärjestelmien ja verkostopuolustuksen kehittämisen alalla.
Naton rauhankumppanuuden puitteissa harjoitettavan siviilisektorin yhteistyö yhteiskuntien suojelemiseksi kriisitilanteissa sekä myös terrorismin seurausten lieventämiseksi on Natossa voimakkaasti kehittyvä yhteistoiminta-ala, jonka merkitys ja toiminta-aktiviteetti kasvaa jatkuvasti uusien uhkien myötä.
Siviilisektorin yhteistyö (Civil Emergency Planning, CEP) kattaa pelastuspalvelun ja väestönsuojelun suunnittelun, elintärkeiden hyödykkeiden ja palveluiden logistiikan sekä yhteiskuntien elintärkeän infrastruktuurin ja huoltovarmuuden valmiussuunnitteluun liittyvät toiminnot. Toiminnassa korostuu yhteistyö siviili- ja sotilasviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Suomi on ollut aktiivisesti mukana Naton siviilivalmiusyhteistyössä vuodesta 1997 lähtien osallistumalla Naton siviilivalmiuskomitean (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC) ja sen kahdeksan alakomitean työskentelyyn niiden kokoontuessa rauhankumppanuuskokoonpanossa.
Siviilivalmiuskomitean kokous. Kuva: NatoSiviilivalmiuskomitean kokous. Kuva: Nato
Osallistuminen Naton siviilivalmiusyhteistyöhön antaa tietoja rauhankumppanuusmaiden järjestelyistä sekä luo tilaisuuksia verkostoitua ja tuoda esiin suomalaista osaamista kriisitilanteisiin varautumisessa. Naton siviilisektorin yhteistyö suomalaisten viranomaistahojen kanssa on tiivistä, ja lähes viikoittain kokouksiin Naton päämajassa Brysselissä osallistuu edustajia Suomesta. Siviilivalmiuskomitean vähintään kerran kuukaudessa kokoontuvissa työkokouksissa Suomen pysyvänä edustajana toimii erityisasiantuntija edustustosta. Kahdesti vuodessa kokoontuvassa täysistunnossa Suomen edustaja on pelastusylijohtaja sisäasiainministeriöstä sekä hänen varamiehenään Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja.
Siviilivalmiuskomitean alaisissa komiteoissa Suomea edustavat asianomaiset viranomais- ja asiantuntijaorganisaatiot:
* Väestönsuojelukomitea: Sisäasiainministeriön pelastusosasto
* Tietoliikennekomitea: Liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus
* Teollisuuskomitea: Huoltovarmuuskeskus
* Siviili-ilmailukomitea: Ilmailulaitos, Finnair
* Maakuljetuskomitea: Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, Huoltovarmuuskeskus
* Merikuljetuskomitea: Merenkulkulaitos
* Elintarvikekomitea: Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus
* Lääkintäkomitea: Sosiaali- ja terveysministeriö
Muut siviilikomiteat:
* Tiede- ja turvallisuuskomitea: Suomen Akatemia, Puolustusministeriö
* Talouskomitea: erityisasiantuntija Suomen edustustosta Natossa
Naton siviilivalmiuskomitean alaiset komiteat ovat myös nimenneet kukin alaltaan asiantuntijoita. Suomella on yhteensä 11 asiantuntijaa kuudessa eri komiteassa. Komiteoilla on myös erilaisia työryhmiä, joiden työskentelyyn suomalaiset osallistuvat aktiivisesti.
Sivun alkuun
Kriisivalmius ja -toiminta
Suomalaiset osallistujat EADRCC:n DACIA 2003 -harjoituksessa RomaniassaSuomalaiset osallistujat EADRCC:n DACIA 2003 -harjoituksessa Romaniassa
Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon kuuluvien maiden avustustoimintaa katastrofeissa koordinoi Euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC). Keskus perustettiin vuonna 1998 Venäjän aloitteesta, ja se on ympärivuorokautisessa toimintavalmiudessa. EADRCC lähettää jäsen- ja rauhankumppanimaista tulleet avunpyynnöt Suomessa Helsingin hätäkeskukseen, joka puolestaan hälyttää sisäasiainministeriön pelastusosaston päivystäjän. Päivystäjä päättää avunpyyntöä koskevista jatkotoimenpiteistä ja välittää pyynnön tarvittaessa muille vastuuviranomaisille.
EADRCC järjestää vuosittain suuria siviilihallintoa koskevia kansainvälisiä Table Top- ja kenttäharjoituksia yhdessä jäsen- ja rauhankumppanimaiden viranomaisten kanssa. Harjoituksissa, joihin tavallisesti osallistuu suomalaisia viranomaisia useammalta hallinnonalalta, keskitytään valmiuksiin toimia luonnonkatastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa hätätilanteissa sekä kykyyn hallita terrori-iskun seurauksia.
Kaikki lähettiläämme ovat ympäri maailmaa yksimielisesti samaa mieltä kuin Suomen kansa.
- Nato oleellisesti vahvistaa ja pitää vahvistaa Suomen kansainvälispoliittista asemaa maalmalla
- Nato lisää Suomen turvallisuutta ratkaisevasti
- Nato vahvistaa Suomen puolustusvoimia
- Nato mahdollistaa ylläpitää hyviä suhteita jokaiseen maahan
- Natomaissa voidaan pitää korkeantason kokouksia, meillä on esim. YK:n päämaja, Bryssel, Berliini jne
- Natomaat eivät vahvista venäläistä rikollisuutta vain kaikin keinoin Länsi toimii sen estämiseksi
- Kaikki sotilaallinen voima ja osaaminen on Natossa
- Nato on Suomelle luonnollinen yhteisö "omiensa parissa"
- Nato on tärkeä YK:n työkalu ja meidän tulee olla arvostettu vapauden ja demokratian puolustaja ja ennenkaikkea ylläpitäjä
- Natossa oleminen ei jätä puujalkoja venäläisen julmuuden alle, pikemmin vetää maton alta pois
- On itsestään selvää kuulua aina Natoon (yksin vihata rikollista mafiaa on mahdotonta)
- Suomi asettuu täysin rinnoin Martti Ahtisaaren tueksi. Tarja Halonen onnitteli Martti Ahtisaarta
- Meitä NATOTETAAN kohti osoitettua päämäärää (hyvä Nato yhdessä)
- Kaikki tukevat Nato-yhteistyötä ja seuraavalla vaalikaudella Suomi liittyy Natoon
- Kansa antaa tuen vain Naton kannattajille
- Tarja Halonen natottaa myös
Vastaukset 2
Vanhimmat
Presidentti Martti Ahtisaari pitää kiinni kannastaan, että Suomen pitää heti liittyä myös Naton jäseneksi. Suomen tulee olla mukana kaikissa järjestöissä missä kaikki muutkin läntiset demokraattiset maat ovat. Tämän hän oli sanonut ensimmäistä kertaa jo viisi vuotta sitten ja tulee aina sanomaan. Kansainvälinen yhteisö toimii Natossa yhdessä YK.n kanssa.
Onko mitään järkeä estää meidän puolustaminen, ei ole, meitä saa länsi aina puolustaa kaikkialla maailmassa. Yksin vihaamassa venäläistä rikollisuutta on järjetöntä nynnyilyä. Venäjän on hyväksyttävä itsenäiset valtakunnat. NL hävisi.
molemmat jalat tukevasti ilmassa,kun moisia "loruja" laskettelette. Kun tämä "NATO Nobelisti" alkoi antaa lausuntojaan,niin johan maailmalla riemu repesi. Tuollaisella hätä Nobelilla ei ole p........n arvoa. Kun sitä ei uskallettu myöntää sinne mihin ensin aiottiin,se
tyrkättiin hätäisesti Ahtisaarelle. Sillä kai oli tarkoitus ärsyttää Kosovon Serbejä ja Venäjää.