Nyt teen aloituksen, josta luulen suurimman osan Kepulaisista olevan kanssani samaa mieltä.? Olen nimittäin seurannut näitä"Viherviipertajien"touhuja, aina Ville Komsista, ja "Koijärvi" liikkeestä, aina Kalle Könkkölään ja myöskin näihin Kettujen vapautusliikkeisiin asti. Lopussa kerron, miksi tällaisia"laittomuuksia" Suomessa sallitaan.
Aiheen tähän aloitukseen sain TV-stä jossa Kerrottiin näistä Suomen Lunnonsuojelupuistoista. Siis, satojentuhansien Hehtaarien Luonnonsuojelualueeta, ei saa pajuakaan katkaista, muuten, jos näin teet, olet rikollinen,joka turmelee Suomen luontoa.
Voi hyvät hyssäkät tätä typeryyttä, minäkin pienen Metsäpalan omistajana, tiedän,että metsää on hakattava, juuri sen uudistumisen vuoksi. Ajatelkaapa hyvät ihmiset, miten suuret tukkipuumäärät lahoavat pystyyn ja kaatuvat sitten maahan, sinne maatuen, ja miksi. No siksi, että Sit Sontiaisilla, ja kaikenlaisilla muillakin tuhansilla koppakuoriaisilla olisi kehittymisen ja olemisen mahdollisuus.
Ja tiedätteko, minkälaisen Puumäärän Teollisuutemme menettää näissä tuhansissa hehtaareissa, sillä puumäärällä mikä siellä nyt lahoaa pystyyn, olisi pidetty Kemijärven tehdasta pystyssä vuosikausia. Ja miksi, no siksi, että"Sit Sontiaiset menestyisivät ja eläisivät maan päällä", jopa raamattua minun on lainattava tämän typeryyden keskellä.
Ja miksikö tähän on tultu, lupasin tuossa alussa, kertovani miksi näin on. Nythän tuo TV- lähetys Kertoi, että vuosittain Kansallispuistossa on noin 30.000-tuhatta kävijää. Juuri se määrä on Suomen kansasta pääpiirteittäin, näitä Luononsuojeluihmisiä, jotka ovat taatusti Suomen suurimmista Kaupungeista , siis Herarenttujen lapsia, kuten me maalaiset asian sanomme, siis Ihmisiä joille Sit-Sontiaisten elämä on jopa ihmiselämääkin tärkeämpää. Tiedän tämä on aika jyrkästi sanottu, mutta "totuushan on armoton", näin se vain on.
Ja keitä nämä Luonnonsuojelijat pääasiassa ovat, Nyt ehkä loukkaan pallstan parhaita kynämiehiä, siis Mielipidepankkia ja Niinpä niin , nimimerkkejä. Se nuorisoryhmä joka köyttelee itseään näihin Metsäkoneisiin ja päästelee Kettujanoista tarhoistavapauteen, on juuri näiden Helsinkiläistuomareiden ja muiden Maistereiden lapsia. Tämähän on jo tutkimuksissakin todettu.
Juuri siksi heillä on varaa, ottaa aina parhaat Tuomarit ja asianajajat, ja aina kuten tiedämme, he pääsevät kuin "koirä veräjästä", siis ilman tuomioita, vähäiset sakot maksettuaan, joihin heidän vanhemmillaan on varaa.
Pyydän asiallisia kannanottoja, näiltä Porojen silittelijöiltä, muistakaa kuitenkin, Lappalaiset syövät poroja, ja kasvattavat niitä meidän muidenkin ihmisten syötäväksi, ei teidän Luonnonsuojelijoiden siliteltäviksi, ymärtnettekö Yskä.?????
Aiheen tähän aloitukseen sain TV-stä jossa Kerrottiin näistä Suomen Lunnonsuojelupuistoista. Siis, satojentuhansien Hehtaarien Luonnonsuojelualueeta, ei saa pajuakaan katkaista, muuten, jos näin teet, olet rikollinen,joka turmelee Suomen luontoa.
Voi hyvät hyssäkät tätä typeryyttä, minäkin pienen Metsäpalan omistajana, tiedän,että metsää on hakattava, juuri sen uudistumisen vuoksi. Ajatelkaapa hyvät ihmiset, miten suuret tukkipuumäärät lahoavat pystyyn ja kaatuvat sitten maahan, sinne maatuen, ja miksi. No siksi, että Sit Sontiaisilla, ja kaikenlaisilla muillakin tuhansilla koppakuoriaisilla olisi kehittymisen ja olemisen mahdollisuus.
Ja tiedätteko, minkälaisen Puumäärän Teollisuutemme menettää näissä tuhansissa hehtaareissa, sillä puumäärällä mikä siellä nyt lahoaa pystyyn, olisi pidetty Kemijärven tehdasta pystyssä vuosikausia. Ja miksi, no siksi, että"Sit Sontiaiset menestyisivät ja eläisivät maan päällä", jopa raamattua minun on lainattava tämän typeryyden keskellä.
Ja miksikö tähän on tultu, lupasin tuossa alussa, kertovani miksi näin on. Nythän tuo TV- lähetys Kertoi, että vuosittain Kansallispuistossa on noin 30.000-tuhatta kävijää. Juuri se määrä on Suomen kansasta pääpiirteittäin, näitä Luononsuojeluihmisiä, jotka ovat taatusti Suomen suurimmista Kaupungeista , siis Herarenttujen lapsia, kuten me maalaiset asian sanomme, siis Ihmisiä joille Sit-Sontiaisten elämä on jopa ihmiselämääkin tärkeämpää. Tiedän tämä on aika jyrkästi sanottu, mutta "totuushan on armoton", näin se vain on.
Ja keitä nämä Luonnonsuojelijat pääasiassa ovat, Nyt ehkä loukkaan pallstan parhaita kynämiehiä, siis Mielipidepankkia ja Niinpä niin , nimimerkkejä. Se nuorisoryhmä joka köyttelee itseään näihin Metsäkoneisiin ja päästelee Kettujanoista tarhoistavapauteen, on juuri näiden Helsinkiläistuomareiden ja muiden Maistereiden lapsia. Tämähän on jo tutkimuksissakin todettu.
Juuri siksi heillä on varaa, ottaa aina parhaat Tuomarit ja asianajajat, ja aina kuten tiedämme, he pääsevät kuin "koirä veräjästä", siis ilman tuomioita, vähäiset sakot maksettuaan, joihin heidän vanhemmillaan on varaa.
Pyydän asiallisia kannanottoja, näiltä Porojen silittelijöiltä, muistakaa kuitenkin, Lappalaiset syövät poroja, ja kasvattavat niitä meidän muidenkin ihmisten syötäväksi, ei teidän Luonnonsuojelijoiden siliteltäviksi, ymärtnettekö Yskä.?????
Vastaukset 57
Vanhimmat
Olen jyrkästi kanssasi eri mieltä. Viherpiipertäjät jos ketkä ansaitsevat tunnustuksen yrityksestä muuttaa maailmaa järkevään suuntaan. Jotain on saatu aikaan, paljon on vielä saavuttamatta.
Viherpiipertäjien suurin ansio on siinä, että he ovat nostaneet ympäristötietoisuuden esille. Tämä on johtanut siihen, että esim. teollisuuden on pitänyt ryhtyä erilaisiin luonnonsuojelutoimiin. Tämä vaatimus on lähtöisin nimenomaan kansalaistasolta ja laajentunut sitten poliittiseksi.
Luonnonsuojelun taloudelle aiheuttamta haitat ovat erittäin vähäisiä siihen verrattuna mitä talous on aiheuttanut haittoja luonnolle. Et ehkä muista, mutta esim. metsäteollisuus saastutti osan vesistöistämme kalastuskelvottomiksi. Teollisuuden päästöt olivat myös sellaisia, että sen varmasti tunsi varsinkin pakkaskeleillä. Ehkä Ukki on siellä Oulussa niin tottunut siihen piipusta tulevaan rahan hajuun, ettei enää tunnista sitä.
Metsien maailmanlaajuinen suojelu on tärkeää. Metsät ovat maapallon keuhkot ja keuhkojen toimintaa pitäisi vaalia niin meillä kuin esim. Amazonin sademetsäelueella. Keuhkotauti aiheuttaa paljon vakavampia ongelmia kuin se, että jää jonkin verran lyhytjänteistä taloudellista hyötyä saamatta. Kyse ei suinkaan ole mistään sittisontiaisten suojelusta vaan paljon suuremmista asioista. Joillain poliitikoillakin on ymmärrystä näiden asioiden perään. Tunnetuin heistä on Al Gore ja hänen valitsematta jättämisensä USAn presidentiksi oli maailmalle suuri menetys.
Minulla riittää ymmärrystä myös kettutytöille. He ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, että maailamsta löytyy vielä moraalisesti ajattelevia ihmisiä. Nuorissa on myös aina muutoksen voima. Tietysti heidän käyttämiään keinoja voi syystä arvostella, mutta itse asian esille tuominen on ollut ihan hyväksi. Samoin se, että on otettu esiin tuotantoeläintein huono kohtelu ja eläimen arvolle sopimattomat olot.
Lapin luonto on ainutlaatuinen. Minusta meidän tuleekin suojella tätä ainutlaatuisuutta eikä pyrkiä hävittämään sitä. Itse käyn mielelläni juuri sen vuoksi Lapissa ja sen luonnonsuojelualueilla. Olen siis yksi heistä. Kyllä siellä käy paljon erilaista porukkaa, vauvasta vaariin. On jopa sellaisia vanhuksia, joille sellaisesta vaeltamisesta on tullut pakkomielle. Minusta se ei ole yhtään hassumpi pakkomielle.
Suosittelen kaikille luontoon tutustumista. Yllätyksiä voi tulla vastaan kaiken aikaa luonnossa liikuttaessa tai vaikkapa kotona. Itselläni on huushollisssa muutamia kissoja ja koira. Koiran suhteen uskollisuus isäntäväkeä kohtaan on yleisesti tunnettu asia, mutta hieman yllättäen olen huomannut samoja piirteitä kissoistani, vaikka kissaa on aina pidetty enemmän oman tien kulkijana, joka kiintyy lähinnä olinpaikkaansa.
Omat kissani tulevat sänkyymme yöksi nukkumaan kanssamme ja herättävät meidät aamulla säännöllisesti samaan aikaan, mikä nyt talviaikaan siirryttäessä on tuonut mukanaan taas ikäviä yllätyksiä, kun kissat eivät näköjään tajua kellojen viisarien siirroista mitään. Kissamme ovat erittäin kiintyneitä ihmisiin. Ne viettäisivät suurimman osan päivästä ihmisen sylissä ja puskevat pitkiäkin aikoja jaloissa. Kissat kuten koiratkin osaavat myös "puhua". Olen oppinut tunnistamaan erilaisten naukausujen merkitystä. Yksi tarkoittaa, että pitäisi saada ruokaa ja hieman toisentyyppinen, että pitäisi päästä pihalle. Yksi kissoista tulee jopa kopuattamaan käpälällä hellästi naamaani, jos sillä on jotain erityistä asiaa. Nämä kaverit saavat sellaista hoitoa ja huomiota osakseen, ettei taida jokaisen ihmislapsikaan saada. Mutta kyllä se on sen arvoista. Itse en usko pystyväni enää koskaan elämään ilman tällaisia kotieläimiä. No, tämä meni vähän jo ohi aiheen, mutta menköön tämän kerran.
Olet aiemmin väittänyt maatalouden pilanneen vesistömme. Nyt se onkin teollisuus joka niitä pilaa. Uskottavuutesi kannalta kannattaisi päättää kumpiko se nyt oikein on se vesin pilaaja.
Olet myös sanonut kuinka lihaa tulisi tuottaa Brasilisassa, jossa tuotannolle on otollisemmat olosuhteet. Sademetsiä onkin tuhottu miljoonia hahtaareja karjan laitumiksi. Nyt olet sitten huutamassa Amazonin metsien suojelua. Uskottavuutesi kannalta kannattaisi päättää kumpiko se nyt oikein on se jota tulisi vaalia, halpaa lihan tuotantoa vai metsien suojelua.
Kun olet päässyt itsesi kanssa sopuun näistä jatketaan sitten muusta luonnonsuojelusta
juuri näihin "Viherviipertäjien", suosijoihin,lieneekö jopa jälkikasvusi kuuluvan siihen toimijaporukkaan jotka Suomen lakia halveksien,päästelevät Kettuja ja Minkkejä Luontoon "kuolemaan", siis täyttä eläinrääkkäystä harjoittavat.
En kyllä näe heidän toimissaan mitään muutosta parenpaan, kuten mainitsit, se on kyllä totta, mitä Irvin Kuudmankin lauleskeli Lievestuoreen Liisasta, neljä vuosikymmentä sitten. Noista ajoista on nyt päästy eroon, se miten paljon siinhen on vaikuttanut Luonnonsuojelijat, ei ole mitattavissa, eiköhän se ole yleinen mielipide. No onhan nämä suojelijat tietenkin tiedoituksillaan pitäneet asiaa esillä.
Niin mainitsit teitä Luontopolkulaisia olevan vauvasta vaariin,ovat taatusti 95-prosenttisesti Pääkaupunki ja Turunseutulaisia, siis teikäläisiä, sivistyneistöön lukeutuvia kansalaisia. Te samat 30.000-ntä tuhatta ihmistä kuljette haaveilemassa, ja mikseipä siitä jopan nauttien, hyttysten ja kämäräisten kiusaamina, kiertäen Luontopolkua.
Olen kiertänyt kerran Kuusamon "Karhunkierroksen", ja kiitos, mulle riitti, sattui tietenkin,Mäkäräisten, näille Luonnonsuojelijoille niin rakkaitten, pistiäisten paras aika, ei siis koskaan enää, mutta onhan sanonta huvit ne on hullullakin.
Muuten siellä Hotellin kapakassa joku kertoi, hän ei lähde koskaan Sääski, eikä Mkäräisaikaan Kairaan, sehän on sulaa hulluutta hänenmielestään lähteä sääskien kanssa tappelemaan, mahtoi mies viisaita haastella.
Ja vielä mitä muuten näihin "Viherviipertåjiin" tulee, heitähän pidetään Hallituksessa, vain enemmistöturvan vuoksi. Katainen ja Niinistö eivät välitä Hepon paskaakaan heidän"Vihreydestään", muuten kuin tukipuolueena. Kyllä he tietävät, aivan hyvin,että Vihreät tukevat Hallitusta vaikka Ydinvoimala rakennettaisiin joka pitäjään.
Että tällaista on se vaikuttaminen minun mielestäni, sinä näet asiat toisin, ja se on sinun näkökantasi. Vihreät ovat mielestäni ehkä turhin puolue näistä piepuolueista, heidän puheensa on täyttä sananhelinää mihin vain Kaupunkien turhautuneet nuoret uskovat, kuten juuri vaaleissakin nähtiin.
"Minulla riittää ymmärrystä myös kettutytöille. He ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, että maailamsta löytyy vielä moraalisesti ajattelevia ihmisiä."
Näin siis Mielipidepankki määrittelee moraalisesti ajattelevan ihmisen.
Eli siis terroristit, fundamentalistit ja kaikki muutkin, jotka saavat paljon tuhoa aikaiseksi lähipiirissään ovat moraalisesti ajattelevia ihmisiä. Saattavat ollakin, mutta negatiivisessa mielessä, he käyttävät energiansa muiden toimijoiden tuomitsemiseen ja terrorisoimiseen. Ehkäpä Mielipidepankkikin voidaan fundamentalistisessa kepuvihassaan samaan sakkiin sijoittaa.
Moraalisesti toisia kunnioittavia, suvaitsevaisia ihmisiä voidaan kutsua humanisteiksi. Kettutytöt erityisesti ja vihreät yleensäkin useimmiten ovat kaukana humanismista, mieluummin sijoittaisin heidät kaikista impivaaralaisimpaan sakkiin, jonnekin perussuomalaisten, uusnatsien ja demareiden lähelle.
Viherpipertäjät ansaitsevat tunnustusta luonnonsuojelun esiinnostamisesta, siihenpä se sitten jääkin. Keinot joilla tuota asiaa on edistetty ovat olleet monessa tapauksessa kyseenalaisia. Vaikka laskusta jätetään suorat laittomuudet ja anarkia, kuten tarhaiskut, sittenkin jää vielä paljon kyseenalaistettavaa.
Miksi esim. Greenpeace kampanjoi suomalaista metsäteollisuutta vastaan saaden nämä luopumaan kotimaisen puun käytöstä ja investoimaan Indonsiaan tai Uruguaihin? Molemmissa maissa metsäasiat ovat todella heikoissa kantimissa Suomeen verrattuna, mutta Greenpeace jatkaa metsäkampanjaansa oikeastaan vain Suomessa ja Brasilian sademetsissä. Unohtaen kokonaan nämä arveluttavat puupellot joista sellua tehdään enenevässä määrin. Palmuöljyn tuotanto toki on nyt nostettu uutena asiana agendalle kun sen kysyntä on biopolttoainehuumassa moninkertaistunut.
Valkoselkätikan ja liito-oravan suojelussa meillä mentiin tilanteeseen, jossa metsän omistajat kyttäsivät pysyyjen kanssa näitä eläimiä jotta heidän maansa ei joutuisi suojeluun. Ne jotka eivät suorastaan ampuneet näitä eläimiä hakkasivat metsät heti havaittuaan eläimiä jottei luonnonsuojelijat kerenneet vaatimaan rauhoittamista. Näin luonnonsuojelijat liian kärkkäällä esiintymisellään vain kiihdyttivät lajien katoa.
Nämä vain pintapuolisina esimerkkeinä siitä mihin yksisilmäinen luonnonsuojelu saattaa johtaa - luonnon tuhoutumiseen
Luet kovin huonosti tai sitten et oikein kykene ymmärtämään kirjoitettua tekstiä. Teollisuus ja maatalous pilasivat aikoinaan yhdessä vesistöjä. Nyt teollisuus on saatu tässä kohdin kuriin. Teollisuudella on myös ollut omaa halua parantaa tapojaan, kun kuluttajat ovat alkaneet vaatia ympäristöystävällisesti tuotettuja hyödykkeitä. Asiat siis muuttuvat ajassa - tämä olkoon tarinan opetus sinulle.
Pihvilihan tuotannolle on otolliset olosuhteet mm. Brasiliassa. Ei se suinkaan tarkoita sitä, että sademetsät pitäisi hakata tuotannon tieltä pois. Eihän metsäteollisuuden harjoittaminen ole Suomessakaan tarkoittanut sitä, että metsät hakataan niin, etteivät ne enää uusiudu. Näin ollen halvan lihan tuotanto ja metsien suojelu eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Meilläkin oli näitä suuria avohakkuita, joista sitten kritiikin vuoksi alettiin luopua.
Voimme siis jatkaa, kun ensin kykenet tekemään itsellesi selväksi erilaisten vaihtoehtojen riippuvuuden/riippumattomuuden toisistaan. Voi olla sinulle kyllä liian vaikea tehtävä.
Jätät huomiomatta sen, etten pidä kettutyttöjen käyttämiä keinoja fiksuina. Moraalisesti on kuitenkin oikein pitää myös huolta eläinten oikeuksista. Eläinten rääkkääminen turkisten tuottamista varten on todella kyseenalaista puuhaa.
aukoksi. Jos aukko peitetään esim. asvaltilla, niin se kyllä estää metsän uudistumisen. Niinpaljon on siemeniä metsämaassa, että uutta kasvia pukkaa ja puita myöskin.
Mielenkiintoinen kommentti sinulta. Sinähän keräät todella mistä vain itsellesi sopivia mielipiteitä kuin rusinoita pullasta. Kuka tahansa kelpaa asiantuntijaksi, kunhan lausuu sinulle mieluisan mielipiteen Tämä on yleinen kommentti sinusta.
Kysymys onkin siitä, että kun keskusteltiin maatalouden vesistökuormasta, vähättelit silloin teollisuuden osuutta vesistöjen pilaamisessa. No, olemme toki oppineet tapasi vääristellä ja sitten kiemurrella jurismillasi, joten ei mitään uutta auringon allatänäänkään
Brasiliassa on karjatalouden alta tuhottu miljoonia hehtaareja metsää. Ja lisää hakataan ellei siihen voimakkaasti puututa, EU jo rajottaakin lihan tuotantoa, joten täällä on reagoitu, osin oman tuotannon turvaamiseksi mutta osin myös Brasilian eettisesti ja ekologisesti kestämättömän totantotavan vuoksi. Ruotsalaisen selvityksen mukaan brasiilihan ekologinen selkäreppu (hiilidioksin kulutus) on kolminkertainen pohjoismaissa tuotettuun verrattuna. Suuri ongelma on kuljetus joka tapahtuu pakasteina ja on siis energiaa tuhlaavaa vaikka itse liha onkin puoli-ilmaista eurooppalaisen mittapuun mukaan.
Itse kullakin on eettiset periaatteensa, sinulla se on halpa hinta. Mieti itse kuinka halpahintaista se on.
Puhutaanpa Amazonin lihasta vähän lisää. Enkä nyt tarkoita mitään "amatsoonia" vaan sitä pihvilihaa jota näemmä haluaisit pannuusi paistumaan
Amazonin sademetsä on maailman monimuotoisin ekosysteemi. Se on noin 60 000 kasvilajin, 1 000 lintulajin ja yli 300 nisäkäslajin koti. Metsän halki virtaavassa Amazon-joessa elää yli 2 000 kala- ja nisäkäslajia.
Amazonin sademetsää hävitetään lihakarjan laidunmaiden tieltä, kesien 2005 ja 2006 välisenä aikana metsää tuhottiin pääasiassa pihvilihantuotannon vuoksi yli 14 000 neliökilometriä, Pirkanmaan kokoinen alue siis. Yhtenä vuonna. Kuinka paljon ennen sitä ja kuinka paljon vielä sen jälkeen. Toki Greenpeace on aloittanut voimakkaan kampanjan metsien hävittämisen estämiseksi.
Soijantuotanto lihakarjan rehuksi vaatii aina vaan lisää pinta-alaa, ja sitä raivataan niin hallituksen luvalla kuin laittomasti. Soijapelloksi kerran raivattu maa ei hevin muutu takaisin sademetsäksi, saa takaisin kaikkia 10 000 kasvilajiaan, vaan köyhtyy ja pahimmillaan aavikoituu kuten afrikasta hyvin tiedämme. Laidunmaalla on samanlainen kohtalo, sen kasvisto ja eläimistö yksipuolistuu ja maa köyhtyy.
Tässä sinulle faktaa.
Vaikka ethän sinä demaritollo usko. WWF lienee kuitenkin tuttu?
http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/pihviliha.html
näkemys asiasta;-)) "Pyssyjen kanssa vahtasivat valkoselkätikkoja ja liito-oravia".. Voi teitä kepulaisia ja teidän luontonäkemyksiä, säälittävää..
Suomessa on Greenpeacilla ollut todella syytä yrittää suojella viimeisiä luonnollisia metsiä. Meillä suomessa on ahneuden pullaan tehty yhden lajin "puupeltoja" vuosikymmeniä ja tulokset kyllä näkyy. Positiivista on se, että metsäteollisuus vähentää puunkäyttöä raskaasti ja se antaa mahdollisuuden luonnon monipuolistamiseen.
Johtuuko kepulaisten viha luontoa kohtaan siitä, että aikansa yksin elää korvessa, niin kaikki alkaa näyttämään vihamieliseltä, jo luonto?
Kepulainen unelma on varmaan lopullisesti tuhottu luonto??
Kokoomuksen Pertti Salolainen oli vihreä jo ennen vihreän liikkeen syntyäkään.
Teollisuuden jätevesi- ja savukaasupäästöjä alettiin myös suitsia jo ennen vihreän liikkeen perustamista, koska nämä ongelmat tiedostettiin jo 60-luvulla.
Luonnonsuojelu ei juurikaan haittaa taloutta, koska mm. kierrätys tuo helpotusta raaka-aineiden saantiin. Jätepeperia, metallijätettä ja lasiakin on kerätty niin kauan kuin muistan. Teollisuuden energiansäästö kasvattaa voittoja, jne...
Vihreä liike on varmasti vauhdittanut montaa asiaa ja ennen muuta sanut yleisen mielipiteen nopeammin hyväksymään ympäristöasioiden tärkeyden, mutta olisi aika rankkaa liioittelua sanoa, että vihreät ovat saneet aikaan kaiken hyvän, mitä ympäristön suhteen on Suomessa tehty.
Joka puolueessamme on ollut ja on oma vihreä liikkeensä. Tämä on meillä hyvin hillinnyt vihreiden kannatuskasvua puolueena, koska fiksummat äänestäjät ymmärtävät, että asiat hoituvat muutenkin.
En ole itse syönyt brasialaista pihvilihaa kuin muutaman kerran. Ylipäänsä syön naudanlihaa melko vähän. Syön huomattavasti enemmän kalaa ja kasvisten osuus on lisääntynyt ruokavaliossani. Noudatan siis jutussa mainittua suositusta, vaikken aivan täysin.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Kepu ja MTK kehottavat meitä suomalaisia syömään enemmän kalaa ja kasviksia ja vähemmän lihaa. Jos tämä on kepulainen ja mtk-lainen linja, tuen niitä lämpimästi. Heittäisitte nyt kuitenkin aluksi sen sikafarmariministerinne pellolle.
Kaliforniassa vihreät löysivät erään pöllälajin, jota pidettiin harvinaisena. Vihreiden mielestä hakkuut piti lopettaa, ettei pöllön elämä häiriintyisi. Sitkeällä politikoinnilla ja kansanäänestysten kautta jenkkien vihreät saivatkin aikaan, että metsän hakkuut kiellettiin ko. alueilla Kaliforniassa.
Seurauksena oli muutaman sellu- ja paperitehtaan sulkeminen ja 60000 työtöntä.
Muutaman vuoden kuluttua huomattiin, että pöllökanta oli hävinnyt: kuollut supupuutoon ravinnon puutteessa. Vasta tuolloin huomattiin, että pöllökanta oli elänyt hakkuuaukeiden reunamilla jyrsijöitä pyydystäen ja kuoli pois, kun hakkuuaukeat metsittyivät umpeen.
Tällaista populistista vihreää liikettä ei ainakaan Suomeen kaivata.
Äläpä taas venkoile ja käännä keskustelua muualle.
Sinä olet useasti, tässäkin ketjussa, sanonut että lihaa pitää tuottaa esim. Brasiliassa jossa olosuhteet ovat otolliset. Kun sinulle sitten ositetaan mikä noiden otollisten olosuhteitten hinta luonnonsuojelun näkökulmasta on, alat tyypillisen venkoilusi. Sano nyt selvästi kumpaa kannatat, metsien suojelua vai halvan lihan tuotantoa.
Monen mielessä puolueet ovat saaneet monopoleja erilaisiin asioihin. Keskustan ajatellaan usein olevan ainoa maanviljelijöiden ja maaseudun asiaa ymmärtävän puolueen, vasemmisto taas pyrkii omimaan kaikki työelämän asiat itselleen, Vihreitä pidetään ympäristöasioiden spesialisteina, Kokoomusta raharikkaiden puolueena
Noinhan ei tietenkää ole, mutta sitkeässä tuollainen käsitys elää.
Ympäristöasioissa monessa puolueessa on víhreitä pätevämpiä osaajia, itse olen huomannut esim. vasemmistoliitossa olevan monia hyvinkin vakavasti ja järkevästi ympäristöasioihin suhtautuvia. Oikeastaa vain Kepu ja SDP ovat jääneet tässäkin asiassa viime vuosituhannelle, niiden sanoma ynpäristöasioissa on sekava. Lipponen ajaa energiayhtiöiden etua palkattuna lobbarina ja demarinuoret kuittaa ympäristöohjelmansa näin: "Saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja. Puhtaan ilman turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja kompromisseja. Mieti kahdesti ennen kuin seuraavan kerran heität karkkipaperisi maahan". Ei ihme jos ympäristöstä huolestunut nuori ei löydä demarileiriin.
Keskusta on taas risupaketteineen ja turpeen noston vaatimuksineen pelkkä puuhastelija ympäristöasioissa.
Muissa puolueissa sitten ympäristöasioita on ajateltu enemmänkin, ja se on hillinnyt vihreiden kasvua kuten totesit
Älä luule että Mielipidepankki enää vastaa.
Aina kun hänelle tulee tiukka paikka pää menee pensaaseen ja mies häviää palstalta. Herkkä on demarin hipiä.
Teollisuuden päästöt taisi nostaa ensimmäisenä esiin juuri kaikkein radikaalein vasemmistomme, joka 60-luvulla lauloi 20 perheestä ja propagoi siitä, että työmiehen selkänahan lisäksi kapitalisti riistää ja saastuttaa luontoakin.
Luonnonsuojelu on taas ollut olemassa iät ja ajat. Minäkin kuuluin koululaisena Luontoliittoon jo 50-luvun lopulla. Luontoliiton luottamustehtävissä Salolainenkin kannuksensa hankki ja oli perustamassa Suomen WWF-osstoa.
Vasemmistosta osa alkoi sittemmin vihertyä ottaen mallia saksalaisista ja brittiläisistä mielenosoittajista. Varsinaisestihan vihreä liike alkoi saada voimaa alleen 1968 Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen, kun NL:on kommunismi munasi itsensä nuorison keskuudessa.
Sen jälkeen meilläkin alkoivat sinisalolaiset stalinistit vihertää ilman mitään rajoituksia ja vihertävät edelleenkin. Osa vihreiden kannatuksesta tulee nimenomaan entisestä äärivasemmistosta, siitä osasta humanisteja, joille politiikka on vierasta, mutta humaani yhteisöllisyys utopistista ruusutarhaa.
Keskustalainen vihreys näkyy lähinnä siinä, että protestoidaan sitä vastaan, mitä ylävirrasta valuu omaan rantaan, mutta viis veisataan, mitä omalta tontilta valuu alavirtaan.
Kannatan molempia, sekä halvan lihan tuotantoa että metsien suojelua. Jos halvan lihan tuotanto tarkoittaa metsien tuhoamista, en kannata sitä. Tässä on kuitenkin huomattava se, että halpaa lihaa on voitu tuottaa Brasiliassa ilman metsien tuhoamistakin. Kyse on vaan siitä, että ahneus on päässyt valtaan eli halpaa lihaa halutaan tuottaa vielä enemmän tuhoamalla metsiä. Tähän pitää tietysti saada loppu ja palata tilanteeseen, missä halpaa lihaa tuotetaan tuhoamatta metsiä. Siinäkin vaihtoehdossa se on halvempaa kuin meillä Suomessa tuotettu liha.
Mutta kuten aiemmin kirjoitin, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Kepu ja MTK suosittavat suomalaisille lihan syönnin sijasta vihannesten ja kalan syömistä. Se kuulostaisi minusta oikein hyvältä suositukselta. Luuletko, että Kepu ja MTK sellaiseen lähtisivät?
Seuraavaksi kannattaa kirjoittaa, että vastaan minulle annettuihin kommentteihin ihan turhan usein ja toistan vastauksissa vain aiemmin kirjoittamaani. Tämä vinkiksi, jos omat ideasi sattuisivat loppumaan.
että olit täysin väärässä. Mitä helvettiä tuo MTK:n suositus tarkoittaa. Olet liero.
...demaritollo kiehahti kuin kapi pahimmillaan kun meni jutut selittelyksi
Sano nyt suoraan että olet useasti todennut lihan tuotannon olevan viisaampaa Brasiliassa kuin täällä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta eikä ensimmäinen keskustelu jossa tuon näkökantasi toit esiin.
Brasillialaisen tuotannon epäeettisyys on ollut tiedossa vuosia, joten turha sinun on nyt selitellä että ahneus on päässyt valtaan, asia on ollut julkisuudessakin ainakin kymmenen vuotta. Ei ole vaan tainnut herra Mielipidepankki aiemmin huomata minkälaista asiaa on kannattanut.
No, vaikka et myönnäkään ja menet tuon tyypillisen venkoilusi taakse, niin ehkäpä nyt sentään alat ajatella hieman tarkemmin näitä kirjoituksiasi ja niiden perusteluja, sillä niin monta kertaa sinua on täällä jo eri korjoittajien toimesta opetettu. Kaikkihan tästä keskustelusta näkee kuinka sinä menetit kasvosi.
Ja tietysti parasta on se, että vihdoin otat myös ruokaostóissasi myös ekologisen jaeettisen näkökannan
Sanoisin mieluusti, että vihreät sijoittuvat nykyisellään enemmän kokoomuksen ja SDP:n väliin kuin maalaisten alue-etupuolue, "keskusta".
Samansuuntaisia ajatuksia Ukin kanssa minullakin.
Luonnonsuojelusta meuhkaavat luonnossa tuskin kokonaista päivää omin avuin selviävät kaupunkinuoret. Nämä city-luonnonsuojelijat ovat sinällään asiaansa uskovia hyväntahtoisia ihmisiä. Ja hyvin aktiivisia. Yhdistelmä on vaarallinen etenkin kun nämä ihmiset ovat helposti johdateltavissa ja provosoitavissa, kuten näyttää olevan. Turhistarhaiskut ovat esimerkki siitä kuinka eläinsuojelun nimissä aiheutetaankin eläimille ja luonnolle suurta kärsimystä. Tarhakettu ei selviä luonnossa, ja minkki taas tuhoaa kaiken muun tieltään kuten supikin. Näin pitkälle nämä iskuihin agitoidut kettutytöt ei asiaa osaa ajatella
Kun olen tuolla marja- ja sienireissuilla metsissä kulkenut niin eipä siellä näe näitä mökkiläisiä jotka rantamme kansoittavat, näitä paikallisia ukkoja ja akkoja siellä liikkuu. No hyvä että nämä Pihtiputaan Mummot sentään lapsenlapsilleen keräävät näitä luonnon antimia kun niiden omat kaupunkilaistuneet vanhemmatkaan ei enää metsään osaa mennä. Eipä ole tainnut nämä Mielipidepankit tai jabatkaan marjametsästä monta mustikkaa tai puolukkaa löytää saati että sieniä sieltä hakisivat.
En tietysti osaa sanoa sitä, montako mustikkaa pitäisi löytää, mutta jonkun verran niitä olen kyllä aina löytänyt. Lähinnä metsästän juuri mustikoita, puolukoita, kantarelleja, suppilovahveroita ja muitakin sieniä. Lapista ja Kuusamosta on tullut jonkun kerran poimittua lakkojakin eli hilloja. Jopa sellaisia harvinaisuuksia kuin mesimarjoja olen löytänyt. Tänä syksynä en ole oikein sieniä löytänyt lähimetsistä, mitä vähän ihmettelen, vaikka on ollut näin sateista. Muutamana vuotena on pitänyt ostaa marjat torilta, kun ollut liikkumisen kanssa polvivaivoista johtuen vähän ongelmia, mutta nyt on taas kaikki kunnossa ensi kautta varten. Kalastusta olen harrastanut myös jonkin verran, koska tykkään kovasti kalaruuista. Yhtään hirvikärpästä isompaa eläintä en ole metsällä koskaan surmannut.
tullut semmoinen ohjelma kuin:
Luonto on vielä meidän.
Siihen sisältyy länsimaisen ihmisen ajattelu
luonnosta.
Kun luonto on vielä meidän !!!!!!!!
Hyvä että itse keräät edes jotain metsän antimia. Olethan opettanut jälkikasvullesikin nuo taidot. Itse vietän käytänössä kaiken vapaa-ajan (jota yrittäjällä ei turhan paljoa ikävä kyllä ole) luonnossa liikkumiseen, kalastusta, metsästystä, marjastusta, sienestystä ja myös metsänhoitoa omalla palstalla. Lisäksi teen joka vuosi vähintään viikon vaelluksen erämaahan lapissa. Joskus se on tehty hiihtovaelluksena maalis-huhtikuussa. Kun tuollaiset sata-sataviisikymmentä kilometriä vaeltaa tai hiihtelee majoittuen laavuissa ja autiomökeissä saa kyllä tuntuman siihen mikä on lapinkin luonnon todellisuus.
Kuten sanoin luonnonsuojelusta meuhkaavat yleensä ne joilla luontoon on kaiken vähiten suoria siteitä, kaupunkinuoret joille jokin Nuuksiokin on villiä erämaata (sitähän se ei oikeasti ole).
Jäbä on telttaillut metsissä pikkupojasta saakka, myös talvella ja pakkasessa, mistä oli hyötyä armeja-aikana, kun ei mennyt sormi suuhun, vaan kahvitulet paloivat ennen kuin maalaispojilta löytyi tikut taskusta.
Weber kirjoitti aikoinaan >Protestanttisen etiikan ja kapitalismin hengen< pohtiakseen mm. sitä, miten uskonto vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Kirjassa kuvataan varsin hyvin, kuinka länsimainen ihminen on vieraantunut elämästä ylipäätään.
Luonnonsuojelukysymyksissä uskonnollisuus ja etiikka ovat varsin oleellisia tekijöitä, mikäli ajatellaan suhtautumista luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Kapitalistisesti suuntautunut yhteiskunta näkee luonnonvaroissa ainoastaan niiden käyttöarvon. Lisäksi suhtautumista määrittelee varsin leimallisesti myös ajatus siitä, ettei jälkipovien elinehdoista ole tarve välittää.
Onko asia sitten näin? Aikoinaan luonnonkansoilla ja varsin usealla suurista uskonnoista on jo aatteiden perustalla, kunnioittava arvostus luontoa/elämää kohtaan. Intiaanit käyttivät vain se, minkä voi luontoa turmelematta ottaa. Hindut ja buddhalaiset näkevä kaikessa elämässä suojelemisen ja kunnioittamisen arvoista. Moraalipohja on varsin hyvä, mikäli ajatellaan luontoarvoja ja niiden säilymistä
Länsimaiden varallisuus perustuu luonnonvarojen riistoon ja elämän kunnioituksen puutteeseen. Tämä typeryys on nähtävissä kaikkialla, mihin "valkoinen mies" on jalallaan astunut. Suomessa on poikkeuksellisen tyhmää, hakata hitaasti kasvavia puita teollisuuden tarpeisiin, koska jopa taloudellisesti on järkevämpää käyttää osaa metsistä virkistyskäyttöön. Puita tulisikin jalostaa enemmän siellä, missä ne kasvavat nopeammin. Turistit tulevat harvoin katselemaan aukkohakkuita.
Moraalisesti tärkein kysymys on se, että onko meillä oikeus tuhota lapsiltamme heidän perintönsä? Sukupuuttoon kuolleet sittsontiaset eivät ilmesty uudelleen. Tehtaita voimme rakentaa, mutta elämää emme pysty synnyttämään.
Turkistarhaus on turhaa toimintaa, se on saastuttavaa ja sen perustalla on varsin julma käsitys elämästä. Pelkästään ihmisten turhamaisuuden vuoksi ei ole sopivaa kiduttaa luontokappaleita. Minkkien ja kettujen päästäminen luontoon, ei ole toimintana kovinkaan järkevää, mutta se on ymmärrettävää, jopa ymmärrettävämpää kuin turkistarhaus. Elämän suojeleminen on toimintaa, jota tulee kunnioittaa.
Suomessa ei rikoksista ylipäätään saa kovin pitkiä ja kovia tuomioita, eivät "kettutytöt" tältä osin poikkeusta muodosta, rangaistukset ovat siis varsin hyvin linjassa muun oikeudenkäytännön kanssa. Myös sakko on tuomio.
jotta maha pulleana on mukava hurskastella tälläkin saitilla:
"Länsimaiden varallisuus perustuu luonnonvarojen riistoon ja elämän kunnioituksen puutteeseen. Tämä typeryys on nähtävissä kaikkialla, mihin "valkoinen mies" on jalallaan astunut. Suomessa on poikkeuksellisen tyhmää, hakata hitaasti kasvavia puita teollisuuden tarpeisiin, koska jopa taloudellisesti on järkevämpää käyttää osaa metsistä virkistyskäyttöön. Puita tulisikin jalostaa enemmän siellä, missä ne kasvavat nopeammin. Turistit tulevat harvoin katselemaan aukkohakkuita."
Mitenkähän se mahtaisi keräilytaloudessa sujua tämänkin viisaan leivänhankinta? Valitettavasti ei vain tarvitse testata.
Jos tässäkin maassa näitä "hitaasti kasvavia" puita ei olisi hyödynnetty, niin missähän sitä mahdettaisiin tänä päivänä olla. Pohjois-Korea vaihessa?
Huvittavinta on tämä "vanha metsä" keskustelu, jossa muutamakymmenen vuotta sitten hakattu metsä on "suojeltavaa" vanhaa metsää, eli risukkoa.
Kuitenkin jokainen luonnon kiertokulkuun vähänkin perehtynyt tietää, että metsän ollessa useita satoja vuosia luonnontilasa, voidaan alkaa puhua vanhasta metsästä. Tälläiset paikathan onkin suojeltu, kuten kuuluukin.
Nykyinen villitys suojella jokaisen luonnonvaraisen puron penkat kymmenin metrein aiheuttaa aivan turhaa kustannusta metsänviljelyyn. Tuhansia hehtaareja rehevää metsäpohjaa jää viljelyn ulkopuolelle ilman mitään järjellistä syytä.
Metsien suojelu, tässä mitassa ja jopa hieman laajennettuna, ei johda keräilytalouden paluuseen. Ainoastaan lisäarvosta joudutaan hieman tinkimään.
En kirjoittanut, ettei puunjalostusta saisi lainkaan harjoittaa, ainoastaan niin, että metsiä on syytä myös suojella.
Vanhat metsät vanhenevat ajan myötä, vaikka niitä olisi aiemmin hyödynnetty. Jotain on kuitenkin säilytettävä, kaikkea ei voi mitata rahassa. Metsän suojeluun liittyy myös soiden ja purojen suojelu, kuten aivan oikein kirjoititkin. On tärkeää nähdä se, että suomalaisen luonnon omaleimaisuus on itseisarvo sekin.
En varmaankaan pärjäisi kovin hyvin keräilytaloudessa, kohtalaisesti kuitenkin lyhyitä aikoja. Sen verran on tullut luonnossa samoiltua. Suppilovahveroita muuten löytyy vieläkin varsin hyvin.
En kinaa vastaan, mutta esitän ajatuksia eri näkökulmista kirjoituksesi innoittamana.
Luonnonkansat ja länsimainen ihminenkin taisivat kunnioittaa luontoa ja luonnonvarojen säilyttämistä vain siihen saakka kun elintilaa oli riittävästi. Räjähdysmäinen väestönkasvu lienee suurin syy siihen, että luontoa hyödynnetään niin suuressa määrin, että luonnonvarat ehtyvät. Kansat eivät enää voi vaeltaa asumattomille seuduille omatarveviljelemään ja metsästämään netseellisen luonnon sekaan niin kuin vielä sata- parisataa vuotta sitten.
Olisiko ajateltava niin, että ihminen on osa luontoa ja meidän käyttäytymisemme täällä on myös luonnollista. Moni sittisontiainenhan on kuollut siksi, ettei karja enää laidunna pelloilla niin kuin ennen ja niittykasveja on alettu elvyttää sillä, että karjaa on viety takaisin entisille laitumilleen.
Muistan myös lukeneeni, miten vanhan kalkkikivi-avolouhoksen jäänteillä alkoi kasvaa lukuisia jo hävinneiksi luultuja kämmekkälajeja, kun ihmisen esiintonkima kalkki oli parantanut niiden elinolosuhteita ja palauttanut ne aiempaa runsaslukuisempina luontoon ihan luonnollisella tavalla ihmisen vuorovaikutuksen ansiosta.
Turkistarhaukseen suhtaudutaan aika tunteella. Minusta pitäisi ottaa huomioon, että tarhassa syntynyt tarhakettu ei ole villieläin sen kummemmin kuin akvaariossa syntynyt kalakaan on luonnonvarainen kala. Kettujen "vapauttaminen" on mitä törkeintä eläinrääkkäystä, koska silloin ne joutuvat itselleen täysin vieraaseen ympäristöön, stressaantuvat ja kärsivät eivätkä pysty saalistamaan itselleen edes ruokaa, kun eivät osaa.
Minkit on toinen asia. Niiden luontoon päästäminen taas tuhoaa aivan järjettömät määrät kotoperäisiä luonnonlajejamme, eli on erittäin luonnonvastainen teko.
Näissä touhuissa on hyvin vähän mitään "ymmärrettävää".
Varsin suuressa osassa maailman maita, kyse ei ole elintilasta niinkään. Kyse on elintasosta ja varsin lyhytnäköisestä rahan tekemisestä. En syytä työntekijöitä, näkemykseni perustalla on oikeasti kvartaalitalous ja sen pohjalla oleva aatemaailma. Kvartaalitalous on tässä (minun kirjoituksessani hieman laajempi käsite, siis nopean rahanteon synonyymi). Teollisuudenkin pohjana tulisi olla kestävän kehityksen aatteellisuus, luonnonsuojeluasioissa tämä tarkoittaisi sitä, että luontoarvot otettaisiin tekemisissä huomioon. Vanhojen metsien hakkaaminen väheni Suomessa, koska metsistä tehty paperi ei mennyt kaupaksi. Kuluttajat toimivat, koska teollisuus ja lainsäädäntö eivät toimineet. Emme kuitenkaan voi aina luottaa kuluttajien valistuneisuuteen.
Onko tuottajilla moraalia? Tämä kysymyshän oli esille pankkikriisin aikoina. Onko meillä oikeus odottaa sitä, että taloudellista valtaa omaavat ovat eettisesti kestävällä pohjalla? Mikäli vastaus on kielteinen, silloin lainsäädännön on aateperusta luotava, koska markkinatalous ei sitä tee. Eettisyys koskee koko toimintaa luonnonsuojelusta myös muunlaiseen talouspoliittiseen ajattelutapaan. Maa kuluu lopultakin koko kansalle, olipa omistusoikeudet järjestetty miten tahansa. Tämä näkökanta pitää sisällään myös tulevat sukupolvet. Tähän näkökulmaan sisältyy myös pakollinen maanpuolustusvelvollisuus, ellei maa kuuluisi koko kansalle, velvollisuudella ei olisi perusteita.
Minusta on hieman naivia keskustella yksittäisistä eläinlajeista, se on näkökulman kaventumista. Täytyy lähteä siitä näkökulmasta, ettei toimivia elämänpiirin kokonaisuuksia voida hävittää, ei kaikkialla.
Tarhassa ei tulisi olla olla lainkaan kettuja, niiden pitämistä siellä ei voida perustella, ei aatteellisin syin, eikä myöskään luonnonsuojelullisin. Koko toiminta on turhaa ja se perustuu pelkästään vääristyneeseen näkemyksiin, ihmisistä elämän herroina. Turkistarhauksessa kyse on ainoastaan turkin hyödyntämisestä. Turkin joka on tarpeeton ylellisyyskapine.
Moraalista ajattelua on monenlaista, perustalla on kuitenkin varsin usein kysymys siitä, mihin meillä on oikeus ja mitkä ovat velvollisuutemme. Tämä jännite on aina huomioitava. Pienistä syistä ei voida tehdä isoja tuhoja. Minkkien ja kettujen päästäminen luontoon, tuhoaa luontoa, se on aivan selvää. Minkki ei kuulu alkuperäiseen elimistöömme, mutta jo ennen tarhaiskuja minkkejä luontoon pääsi. Eettisesti ajatellen, minkkien tuominen oli jo paha virhe. Ongelmia ei siis voida kääntää pelkästään "kettutyttöjen" vioiksi. Tietenkin turkistarhauksen vastustaminen johtuu tunteista, on helpompaa nähdä suloisten karvaisten olentojen kärsimykset, kuin esim. nilviäisten vastaavat. Näillä argumenteilla ei voida kuitenkaan perusasioita muuttaa -kyse on moraalista.
Luonnonvaraisia kasveja on kuollut aina sukupuuttoon, se on normaalia myös eläinlajien kohdalla. Sukupuuttoon kuoleminen on vain kiihtynyt valtavasti. Tuhotyön perusteita on siis pohdittava vakavasti. Fatalistinen suhtautumistapa on väärin, koska näin annamme hyväksynnän teoille, jota ei edes nykytietämyksenkään mukaan, tulisi tehdä.
Ihminen ei ole pelkästään hyvä olento. Ahneus riivaa. Monet pyrkivät pikavoittoihin eivätkä juuri muusta piittaa. En leimaisi tätä kvartaalitaloudeksi enkä teollisuuden viaksi.
Moraalia ja kestävän kehityksen vastuullista arvoperustaa peräänkuullutan silti jokaiselta. Se on paljolti kasvatus ja koulutuskysymys, sillä asennehan on vain opittu tapa suhtautua maailmanmenoon.
Yksittäiset kasvilajit heitin vain esimerkkinä siitä, että ihminen luonnon elimellisenä osana vaikuttaa luontoon myös positiivisesti.
Turkisrathauksen tuomitseminen on taas turhamaisuuden tuomitsemista, mikä menee jo sellaisen moralisoinnin alueelle, jota en itse harrasta.
Fatalismikaan ei ole "mun juttu", mutta koetan toki ymmärtää maailman menoa sen kaikilta kanteilta ja kääntää eri mitaleista esiin niiden toisenkin puolen.
Turhamaisuuden tuomitsemisesta ei ole kyse silloin, kun käydään keskustelua: onko jonkin toiminnon tuottama hyöty, otettujen riskien kannalta oikeutettua? Tämähän on se moraalinen linjaveto, johon oikeastaan kaikki ihmiset varsin usein elämäntilanteessaan joutuvat. Valintatilanteessa pohtimaan joutuu siis sitä: Kuinka tehty päätös vaikuttaa minuun ja ympäristööni? Onko saatava hyöty, riittävä korvaus niistä ongelmista joita aiheutetaan. Tämä problematiikka on vastassa aina ajattelevalla ihmisellä, kun tehdään päätöksiä tai toimitaan.
Moralismi on siis, ankara tai ahdas moraalikäsitys, sen kannatus. Kuitenkaan, ahdasta moraalista näkökulmaa ei edusta se, että näkee muidenkin elämänmuotojen oikeuden. Ihmisten rahanhimon ja turhamaisuuden vaateet, eivät ole perusteltavissa, mikäli laitetaan eläintenoikeudet ja luonnon tarpeet toiseen vaakakuppiin. Kyse on siis laajemmasta elämänkäsityksestä ja siinä näkemyksessä, ettei turhia kärsimyksiä tulisi tuottaa -perusteitta. Kaikkea kärsimystähän emme voi poistaa, siitähän ei olekaan kyse.
Mikäli vaadimme lapsiltamme vastuullista arvoperustaa ja pyrimme siihen kasvattamaan. Silloin omien valtojemme tulisi olla linjakkaita. Missään tapauksessa ei ole järkevää perään kuuluttaa elämän kunnioitusta ja samaan aikaan tuhota elämän perusteita. Eräs elämän perusasioita on kunnioitus luontoa ja sen edustamia arvoja kohtaan. Häkeissään kyyhöttävät turkisten kasvatusalustat, eivät edusta elämän kunnioitusta, eivät mitenkään.
Heität kvartaalitalouden käsitteen jälleen kerran leimaksi epäeettisyydelle. kuitenkin kvartaalitalous toimii tarvittaessa hyvinkin tehokkaasti moraalikäsitysten muutuessa. Esimerkiksi nyt kun tietoisuus ilmastonmuutoksen torjumisen välttämättömyydestä on noussut, ja vaikkapa autoilijat ovat siirtyneet vähäpäästöisempiin malleihin, on autoteollisuus joutunut nopeasti kehittämään kysyntää vastaavat mallit, ja ne joilla ei tuollaisia malleja ole, olet suurissa vaikeuksissa. Tämä kvartaalitalous seurantamekanismeineen auttaa nopeaan reagointiin niinkin hitaasti muuttuvalla alalla kuin autoteollisuus.
Samoin kuluttajille on tuotu tietoon esimerkiksi joidenkin ruoka-aineiden eettiset arvot ja annettu mahdollisuus ostaa myös eettisesti kestävällä tavalla tuotettua ruokaa. Tällä saralla muutos ei ole olllut yhtä selkeä ja nopea, reilunkaupan kahvit ja banaanit jää edelleen vähäiseen rooliin kukuttajien pöydällä. Samoin vaikkapa Brasilian lihan tuotantoa, josta tuolla ylempänä on keskusteltu, ei ole saatu kestävän kehityksen uralle, Mielipidepankin kaltaisia kuluttajia joille hinta on eettisyyttä tärkeämpää on niin paljon ettei muutos ole helppo.
Mutta ihmisiä manipuloidaan myös valheellisilla, tai ainakin provosoivilla kampanjoilla. Greenpeacen kanpanja suomalaista metsäteollisuutta vastaan Keski-Euroopassa on tästä esimerkki. Siellä kuluttajat saatiin uskomaan suomalaisten tuottavan paperia ikimetsiä kaatamalla, niinpä paperiteollisuus siirtyi ostamaan sellua muualta. Syntyi suunnattomat eukalyptyspellot Indonesiaan, Uruguaihin jne. Niide alta oli ensin raivattu satoja miljoonia hehtaareja sademetsiä. Greenpeace siis suojeli suomalaisen metsäkampanjavastaavan johdolla meikäläisiä ikimetsiä, mutta samalla teollisuus hävitti sademetsiä. Ei ihme että Greenpeace antoi lopulta kenkää tälle suomalaiselle kampanjavastaavalleen ja keskittyy nyt sademetsien suojeluun.
Koetan elää oman elämäni vastuullisesti ja myös moraalisesti kestäällä tavalla.
Muiden elämään en ryhdy ottamaan kantaa muuta kuin lapseni ja myös lapsenlapsiani kasvattamalla, siinäkin paljon esimerkin voimalla.
Niinpä jätän tässäkin enemmän leimaamisen sikseen.
Olipa mukava lukea asiatekstiä. Kiitos.
Länsimaisen yhteiskunnan perustalla on lineaarinen aikakäsitys, se on poikkeuksellista, mikäli ajattelemme kulttuureita laajemmin. Lineaarinen ajankäsite perustuu Vanhaan-Testamenttiin. Ajalla on siis alkunsa ja myös loppunsa. Mikäli elämää ja luontoa ajatellaan, tämän näkökulman mukaisesti, luonnon hyväksikäyttö on hyväksyttävää ja jopa perusteltavissa. Ajalla on alkunsa ja loppu tulee joka tapauksessa. Hegelhän vastusti tätä näkemystä hyvinkin perustellusti.
Kvartaalitalous perustuu varsin lyhytnäköiseen ajattelutapaan, tuotanto on järkevää ja taloudellista, niin kauan kun tuotot ovat hyviä tai kohtalaisia, mikäli eivät, silloin siirrytään rahoittamaan jotakin toista suuntaa. Tietenkin markkinavoimat tuottavat sitä, mikä menee kaupaksi. Kuitenkin, elämä on sinänsä niin arvokas, ettei sitä voida antaa pelkästään rahantekijöiden valvottavaksi.
Indonesian ja Uruguayn sellutehtaat eivät ole siellä Greenpeacen vuoksi, ne ovat siksi, koska sellun tuottaminen on siellä selvästi halvempaa. Kysymys näin moralistilta: Onko järkevämpää tuottaa sellua siellä, jossa puut kasvavat merkittävästi nopeammin ja jossa ihmisillä on varsin puutteelliset elinolosuhteet?
Kuinka paljon sademetsiä tulisi suojella, jotta kantaväestön elinolosuhteet pysyisivät ennallaan?
Mikä on teollisuuden vastuu ja paljonko on oikein ja kohtuullista kotiuttaa pääomatuloja teollisuusmaihin? Mikäli toiminta perustuu "poltetun maan" taktiikkaan ts. käytetään maa piloille ja jätetään loppusiivous ihmisille, jotka eivät ole toiminnasta mitenkään hyötyneet. Kyse on silloin moraalisesti arveluttavasta toiminnasta.
Kuitenkin, metsänjalostuksen vastustaminen muualla, ei ole perusteltavissa sillä, että täällä pitäisi saada isompia tilejä.
Sijoitetulle pääomalle saa parhaan tuoton, kun hakee sitä pitkäjänteisesti.
Älä siis sekota asiaan kvartaalitaloutta muka lyhytjänteisenä toimintana, koska nimitys on syntynyt vain siksi, että lait määräävät informaatiota annettavaksi sijoittajalle aina neljännesvuosittain, mihin pörssikurssit tietenkin reagoivat lyhytjänteisesti.
Poltetun maan taktiikka on tietenkin epämoraalista, mutta ei se kvartaalitaloudesta johdu.
Sijoitetulle pääomalle saa parhaan tuotot, mikäli toimii lyhytjännitteisesti, tietenkin silloin täytyy varautua myös riskeihin. Pörssikurssien mukaisesti sijoitetaan varsin paljon pääomia, voidaan aivan perustellusti sanoa, että talous toimii lyhyellä jänteellä.
Yhtiöiden tulos on riippuva myös sijoitettujen pääomien määristä, mikäli pörssikurssit putoavat, myös yhtiöiden mahdollisuudet kehittyä ja laajentua loppuvat. Tulos siis putoaa. Kehittäminen on osittain pitkäjänteistä puuhaa, mutta se ei ole sitä kokonaan.
Nopeat tulokset ja niiden tavoittelu antavat mahdollisuuden siihen, että moraalista tingitään, sen katsotaan olevan pienempi paha, kun tuloksesta tinkiminen. Missään tapauksessa emme voi tuudittautua siihen uskoon, että tuottajatahojen moraalipohja olisi kunnossa. Se ei ole ollut sitä oikeastaan koskaan, mikäli puhutaan luontoarvoista tai vaikkapa ihmisten kohtelusta. Työsuojelu on hyvänä esimerkkinä, asioita saatiin kuntoon vasta Unioniin siirtymisen myötä, täällähän toiminta oli hyvinkin leväperäistä.
Uruguain ja Indonesian puupeltoesimerkit kertoo, kuinka yhtiöt saattavat joutua valitsemaan moraalisesti heikomman tavan tuottaa tuotteittaan yleisestä painostuksesta. Tämä suomalainen Greenpeacen lobbari sai aikaan paperin ostajissa ja kuluttajissa asennemuutoksen joka johti raaka-ainehankinnan muutoksiin. Diktatooriset hallinnot, kuten Indonesiassa, saivat houkuteltua sellutehtaitaan alueilleen takaamalla niille raaka-ainetta, joka ei länsimaisen katsannon mukaan täytä ekologisia ja eettisiä vaatimuksia. Nuo hallitukset viisveisaavat jostain Greenpeace järjestöstä, käärivät vain hyvät rahat omiin liiveihinsä, tavallinen kansa ei siitä hyödy koska eivät omista metsiä.
Kumpi sitten on moraaliton, yhtiö joka ostaa sinänsä laillista mutta eettisesti arveluttavaa raaka-ainetta Indonesista koska ei voi kuluttajien epäluulojen vuoksi käyttää suomalaista eetisesti ja ekologisesti paljon kestävämäälä tavalla tuotettua sellua? Minusta tässä yhtälössä yritys ei ole yhtään sen moraalittomampi kuin tuo Greenpeacen lobbari joka sinänsä oikean asian puolesta tasitellessaan johtaa asiat lopulta paljon huonommalle tolalle. Näitä hyväntahtoisia hölmöjä kyllä riittää, ja länsimaissa heitä kuunneellaankin.
Greenpeace on erittäin tuottoisa järjestö, missään tapauksessa järjestön perusperiaatteet eivät kestä moraalista tarkastelua -eivät nekään. Järjestön takana ja rahoittajina on lobbareita, joiden toiminnan pääasiallisin tarkoitus on muu kuin luonnonsuojelu.
Kuitenkin, kuitupuun hinta on ollut tärkein tekijä siinä, miksi tehtaita on muualle siirretty ja tämän on puhdasta liiketaloutta. Paperin kulutus tulee jatkossa teollisuusmaissa myös vähenemään, sikäli siiroissa on myös perusteensa.
Moraalinen kysymys on se, että annammeko kehitysmaiden kehityksen kulkea niiden virheiden kautta, joita kehittyneet maat ovat jo tehneet? Kehitysmaiden kansatuotteen nosto, edes lähelle, kehittyneitä maita, aiheuttaa luonnonvarojen ehtymisen ja vauhdittaa ilmastonmuutosta. Kehityksestä kärsivät kaikki. Onkin varsin luonnollista vaatia suitsia nimenomaan kehittyvien maiden teollisuudelle, koskapa heidän ei tarvitsisi tinkiä saavutetuista eduista. Länsimaiden moraalihan toimii näin. Oikeastaan samasta asiasta keskustellaan silloin, kun puhutaan lapsityövoiman käytöstä, länsimaiden vauraushan perustuu siihen, että aikoinaan lapsia sumeilemattomasti käytettiin työvoimana.
Moraaliperusteissa on oikeastaan varsin paljon oman edun tavoittelua. Avoimia kysymyksiä on siis paljon ja oikeasti oikeita vastauksia on varsin vähän, koskapa tietämyksemme taso on sitä mitä on.
Tottakai pörssissä on pikavoittojen tavoittelijoita. Siksi kurssit sahaavat voimakkaasti.
Pitkäjänteistä hyötyä tavoittelevia sijoittajia on kuitenkin 90% ja yritykset palvelevat heitä. Neljännesvuosikatsaukset ovat informaatiota sijoittajille, eivät ne mitään kerro siitä, että yritykset toimisivat lyhytjänteisesti.
Kvartaalitalous on pelkkä median keksimä leima, ei sen enempää.
Vaikka sijoittajista olisi 90% pitkäaikaisia sijoittajia, tätä lukua en muuten saanut tarkastettua mistään? Siitä huolimatta valtava pääomamassa heilauttelee yhtiöiden arvoja. Pääomasijoittajien määrä on tärkeä, mutta varsin tärkeä on myös liikkuvan rahan määrä ja siitä johtuvat oletukset.
Kvartaalitalous on varsin tärkeä talouden mittari, se kertoo erinomaisen hyvin heilahteluista, se on siinä hyvin herkkä.
Pääomamarkkinoilla näitä liikkuvia sijoittajia ovat erilaiset rahastot, jotka pyrkivät siirtämään sijoittajiensa, hyvin usein eläkesäästäjien, varoja aina parhaiten tuottaviin kohteisiin.
Kun jonkun osakkeen kurssi painuu täytyy sen osuutta rahastossa vähentää jotta tuotto säilyy, ja toisaalta myös päinvastoin, kun jonkun osakkeen kurssi nousee täytyy sitä myydä jotta tämän osakkeen painoarvo ja siitä aiheutuva riski ei kasva liiaksi. Nämä säännöt on luotu säästäjien varojen turvaamiseksi, mutta tälläisessa myllerryksessä mitä nyt on nähty järjestelmä luo lisää epävarmuutta transaktioiden lisääntyessä markkinoilla.
Puhtaasti spekulatiivisia sijoittajia on sittenkin vähän, mutta he kyllä saavat mediassa näkyvyyttä senkin edestä ja luovat tuollaista mielikuvaa tunteettomista pelureista
Liikkuvat sijoittajat edustavat häviävän pientä osaa sijoittajista osakkeiden kokonaisarvolla mitattuna, mutta pörssien liikevaihdosta tietenkin sataa prosenttia. Kurssien sahaus johtuu siitä, että kurssin laskiessa riittävästi spekulantit alkavat ostaa ja kun vaihto kasvaa, ilmaantuu uusia ostajia pikavoittojen toivossa. mun vaihto hiljenee, alkaa kurssi taas laskea. Näin heiluttaa minimaalinen sijoittajien vähemmistä osakkeiden noteerauksia.
Kvartaalitalous ei ole talouden mittari, koska pörssiyritysten neljännesvuositiedotteet kertovat vain sen, miten yritysten markkinaosuudet, liikevaihdot ja tulos ovat kehittyneet.
Tämä ei ole mitään muuta kuin informaatiota, johon spekulatiiviset sijoittajat reagoivat ja josta media tekee numeron.
Johtopäätös siitä, että yritykset toimisivat kvartaaleittain on täyttä puppua. Yritykset toimivat joka päivä siten, että ne pyrkivät maksimoimaan sijoitetun pääoman tuoton tarjoamalla kilpailijoitaan parempaa laatua kilpailijoitaan kustannustehokkaammin. Siitä syntyy liikevaihto, markkinaosuuden muutokset ja tulos. mikään kvartaali ei pane yrtyksiä toimimaan lyhytjänteisemmin kuin ne muutenkin toimisivat.
Älä anna lakisääteisen tiedottamisvelvollisuuden ja median pintakuohaa kuorivan uutisoinnin johtaa itseäsi harhaan. Lyhytjänteiset yritykset putoavat markkinoilta, koska ne menettävät kilpailuetunsa nimenomaan lyhytjänteisyydellään.
...en vaan muista missä (olisikohan ollut iltalehden maanmainio kolumnisti laitinen) että on asfalttiviidakossa on pirun helppoa olla vihreä.
Olisipa se vaan mukavata nähdä miten nämä risupartaiset puunhalaajat pärjäisivät vaikka viikon luonnon armoilla näin syksyn aikaan kun öisinkin käy jo pakkasen puolella.
Ja mielipidepankki osaa kyllä kirjoittaa mutta kirjoittaa silloin tällöin täyttä p...kaa.
Nyt en kyllä yhy mielipiteeseesi Pankin kuin myöskään Niipä niin kohdalla. Molemmat miehet, oli kuten aavistelinkin, heidän muiden kannanottojensa suhteen, juuri tuollaisia humaaneja Koppakuoriais suojelijoita, ja se heille suotakoon.
Minunmielestäni, heidän muut tietämisensä ja avunsa, kestää kyllä muutaman Hämähäkinseitin verran suojella myöskin luontoa. Yhteisymmärrykseemme luottaen, Uusi-Ukki Pohjanmaalta.???
Sanoinkin että silloin tällöin (luonnonsuojeluasiat esmerkiksi). Ja toisaalta joskus näitä nimimerkkejä tuntuu vaivaavan lievä besservisserismi.
Vai lievänä pidät Mielipidepankin besserwisseriyttä. No tietysti jos Kapiin vertaa. Mutta yleisesti eipä juuri pahempaa löydy. Tosin sama vika se on MPP:llä kuin kapillakin, omia ajatuksia ei ole vaan yleensä vedotaan johonkin auktoriteettiin = mieleiseen kirjoitukseen
vielä. Säilyttääksemme ne, meidän pitäisi olla huolissamme lantakasojen vähenemisestä luonnossa. Siis esim. laiduntavien lehmien häviämisestä kotimaamme kauniista kuvasta. Lampaanlantasittiäinen on vissiin jo hävinnyt. Onko uudella-ukilla, nn:llä ja mp:lla aitoa luontoystävällisyyttä näiden tuttavallisesti sontiaisten suojelua kohtaan.
Minun täytyy määrätä sinulle myöskin Cipralex'ia 10 mg, että myös masennus helpottaa. Eiköhän ne harhakuvitelmasikin ala kaikkoamaan takavasemmalle.
Elleivät nämät hoidot ala tehoamaan, siirrymme astetta kovempiin hoitoihin, muun muassa sähköshokkeja ym. kivaa.
Sinusta aidosti huolissaan oleva Omalääkärisi.
omien lääkkeittesi nimien kopioimista tänne. Paljonhan niitä onkin, mutta kaikki samansuuntaisia.