Järkevä nainen lähtee ensimmäisen kerran jälkeen mutta on sitten näitä jotka jäävät vuosikausiksi. Jos/kun hakkaavan miehen jättävät niin monet ottavat samanlaisen urhon tilalle, turpaan tulee taas. Ovatko nämä naiset masokisteja, nauttivat uhrina olostaan? Aika aiheellinen kysymys sillä ei kenenkään nyky-Suomessa tarvitse minkään syyn takia jäädä väkivaltaisen puolison luokse, asunto ja toimeentulo järjestyy vaikka yhteiskunnan toimesta. Taitaa olla aivan oma vapaaehtoinen valinta vai mitä mieltä feministit ovat?
Naiset masokisteja, jäävät hakattaviksi?
Kysyn vaan
5368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En jaksa enää kolmatta kertaa kertoa tarinaa ystävästäni,joka sieti perhehelvettiä vuosikaudet. Nainen, joka alistuu jatkuvaan väkivaltaan ja kodin turvattomuuteen on yksinkertaisesti tyhmä nössö, jota pitäisi potkia persiille. Se edellinen perhetragedia, jossa opettajamies tappoi opettajavaimonsa, kaksi lastaan ja lopuksi itsensä, olisi todennäköisesti voitu vältäää, jos miehen uhkaukset olisi otettu vakavasti.
Kuten aiemmin jo todettu, kulissit ovat monelle naiselle elämää suurempi juttu. Valitettavasti näin.
Olen nähnyt näitä tapauksia työni kautta ja muutenkin.
"potkia persiille"?!
Ajattele nyt vähän.
Ilmaisu oli puhtaasti symbolinen. Ymmärrän toki sen tuskan, joka väkivaltaisessa parisuhteessa elävällä on. Pientä rypistystä kuitenkin odottaisi naisilta, jotka vuosia alistuvat kohtaloonsa, koska toisenkinlainen elämä olisi mahdollista. Avun hakeminen voi olla siinä tilanteessa vaikeaa, johtuen juuri niistä kulisseista, joihin viittasin.
Asiasta kolmanteen, huomisessa 45 minuuttia ohjelmassa, omasta aloitteestaan, tulevat ulos Jokelan tragedian P.E. Auvisen vanhemmat. Tapauksellahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle. Uskon, että Pekalla on ollut hyvä ja rakastava koti. Olen lukenut paljon Micco (Mikaela) Vuorion kirjoituksia netistä ja tunnistan hänet hyvin lahjakkaaksi ja ennen muuta verbaaliseksi henkilöksi. Jos kiinnostaa, ks. googlesta "Studio Pikkulauri".
Asiasta vähän kolmanteen: kun vanhemmat lyövät lapsiaan, olisiko toivottavaa, että lapset ryhdistäytyisivät ja lähtisivät aktiivisesti hakemaan apua?
Nyt heiti Hertha pahan.. Oman teoriani mukaan suuri osa lapsista on äärimmäisen lojaaleja perhettään kohtaan ja uskon jonkinlaisen suojavietin ohjaavan toimintaa. Jos lasta hakataan kotona, siihen väkivaltakimppuun suurella todennäköisyydellä liittyy muitakin perheen sisäisiä ongelmia.
Päiväkotien ja koulujen terveydenhuollon toivoisi kykenevän kiinnittämään huomiota lapsen poikkeavaan käyttäytymiseen, masennukseen etc. joka noista vääjäämättä seuraa.
Olen kuullut kyllä myös tapauksista, jossa vähän varttuneempi "amisteini" uhkaa vanhempiaan sosiaalihuollolla, ellei hakkaaminen lopu.
Summa summarum, lapsi on kuitenkin lapsi, mielestäni pitkälle rippikouluiän jälkeenkin. Aikuinen on aikuinen ja jos äidillä, yhtä hyvin myös isällä on tahtotila säilyttää perheensä koossa, sielultaan ja ruumiiltaan ehjinä, silloin oikeasti pitää tehdä jotain. Sitä vastuuta ei voi muutoin, kuin ääritapauksissa sysätä lapselle.