Missionsprovins tulossa

http://www.luthersaatio.com/Lahetyshiippakunta2006.pdf

no luthersäätiölle osoitetaan lähivuosina yhä voimakkaammin ovea kirkosta
kuten sleylle, ellei suostu naispappeuteen

joo joo näin on kirjoitti:

no luthersäätiölle osoitetaan lähivuosina yhä voimakkaammin ovea kirkosta
kuten sleylle, ellei suostu naispappeuteen

mutta totuuden nimessä on myös muistettava, että kristinuskossa ei ole myöskään luterilaista miespappeutta, mikä on kaikkein tärkeintä ymmärtää.
Luterilainen naispappeus ja miespappeus ovat vain luterilaisen lahkouskonnon "pappeuksia". Sama asia koskee sekä luterilaista ns. "kirkkoa" että niin sanottua Lutheri-säätiötä, kumpikaan ei ole toistaan parempi tässä asiassa.

ei ole olemassakaan, kirjoitti:

mutta totuuden nimessä on myös muistettava, että kristinuskossa ei ole myöskään luterilaista miespappeutta, mikä on kaikkein tärkeintä ymmärtää.
Luterilainen naispappeus ja miespappeus ovat vain luterilaisen lahkouskonnon "pappeuksia". Sama asia koskee sekä luterilaista ns. "kirkkoa" että niin sanottua Lutheri-säätiötä, kumpikaan ei ole toistaan parempi tässä asiassa.

pappeutta ei ole missään missään kirkossa. Raamatun mukaan papin tulisi olla yhden vaimon mies ( siis naimisissa oleva ), jolla on lapsia. Katolisen kirkon pappien on Rooman kokouksesta v. 1074 lähtien pitänyt elää selibaatissa, ortodoksipiispojen tulee olla naimattomia ja luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja.

Lukija7 kirjoitti:

pappeutta ei ole missään missään kirkossa. Raamatun mukaan papin tulisi olla yhden vaimon mies ( siis naimisissa oleva ), jolla on lapsia. Katolisen kirkon pappien on Rooman kokouksesta v. 1074 lähtien pitänyt elää selibaatissa, ortodoksipiispojen tulee olla naimattomia ja luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja.

mikään kirkko olekaan, joten sitä on mahdotonta vertailla tässä yhteydessä, itse olette vain oman oppinne ja myös ongelmanne kehitelleet

Lukija7 kirjoitti:

pappeutta ei ole missään missään kirkossa. Raamatun mukaan papin tulisi olla yhden vaimon mies ( siis naimisissa oleva ), jolla on lapsia. Katolisen kirkon pappien on Rooman kokouksesta v. 1074 lähtien pitänyt elää selibaatissa, ortodoksipiispojen tulee olla naimattomia ja luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja.

Raamatussa ei mainita yhtään mitään luterilaisuuteen viittaavaa, ja kyseisen uskonnon perustajakin on Raamatussa täysin tuntematon

eihän luterilaisuus kirjoitti:

mikään kirkko olekaan, joten sitä on mahdotonta vertailla tässä yhteydessä, itse olette vain oman oppinne ja myös ongelmanne kehitelleet

kristillisiä kirkkoja, niin silloin voi ottaa huomioon katoliset, ortodoksiset, luterilaiset jne. kirkot.

mukaan Raamatussa kirjoitti:

Raamatussa ei mainita yhtään mitään luterilaisuuteen viittaavaa, ja kyseisen uskonnon perustajakin on Raamatussa täysin tuntematon

että Raamatun mukaista pappeutta ei ole missään kirkossa. Eri kristillisten kirkkojen kesken harjoitetaan ekumeniaa ( = kirkkojen välistä yhteistyötä ) ja hyvä niin. Televisiossa näytetään joka toinen sunnuntai jumalanpalvelus jostakin kristllisestä kirkosta, on näytetty myös katolinen ja ortodoksinen jumalanpalvelus. Vikko sitten oli jumalanpalvelus Tyrvään vanhasta kirkosta.

Lukija7 kirjoitti:

että Raamatun mukaista pappeutta ei ole missään kirkossa. Eri kristillisten kirkkojen kesken harjoitetaan ekumeniaa ( = kirkkojen välistä yhteistyötä ) ja hyvä niin. Televisiossa näytetään joka toinen sunnuntai jumalanpalvelus jostakin kristllisestä kirkosta, on näytetty myös katolinen ja ortodoksinen jumalanpalvelus. Vikko sitten oli jumalanpalvelus Tyrvään vanhasta kirkosta.

on Kirkon opillisen perinteen mukainen pappeus, johon liittyy ns. apostolinen sukkessio. Tätä asiaa ei tietenkään ole protestanteilla, sillä heidän niin sanotut uskonpuhdistukset ovat poistaneet suurimman osan opillisesta perinteestä, sitähän protestantit eivät edes kunnioita mitenkään

ei ole olemassakaan, kirjoitti:

mutta totuuden nimessä on myös muistettava, että kristinuskossa ei ole myöskään luterilaista miespappeutta, mikä on kaikkein tärkeintä ymmärtää.
Luterilainen naispappeus ja miespappeus ovat vain luterilaisen lahkouskonnon "pappeuksia". Sama asia koskee sekä luterilaista ns. "kirkkoa" että niin sanottua Lutheri-säätiötä, kumpikaan ei ole toistaan parempi tässä asiassa.

Luterilaisissa jumalanpalveluksissa saa joskus nähdä oikein naiskauneuttakin, kun on joku tavallista paremman näköinen misu valkoisissa vaatteissa pyhiä menoja toimittamassa. Ja saarnaavatkin usein semmoisella pehmeällä, seksikkäällä äänellä. Mutta ortodoksikirkossa pyörivät vaan ne mustakaapuiset partaäijät... Montako sataa/tuhatta vuotta niin on ollut? Eikö pieni vaihtelu virkistäisi?

Muutoksen tuulet kirjoitti:

Luterilaisissa jumalanpalveluksissa saa joskus nähdä oikein naiskauneuttakin, kun on joku tavallista paremman näköinen misu valkoisissa vaatteissa pyhiä menoja toimittamassa. Ja saarnaavatkin usein semmoisella pehmeällä, seksikkäällä äänellä. Mutta ortodoksikirkossa pyörivät vaan ne mustakaapuiset partaäijät... Montako sataa/tuhatta vuotta niin on ollut? Eikö pieni vaihtelu virkistäisi?

ikäinen ja yhtä kauan ovat ortodoksiset papit edustaneet kristillistä pappeutta, parta liittyy miehisyyteen, sillä papit ovat miehiä.
Tällä luterilaisella palstalla keskutellaan useimmiten kuitenkin aivan muusta pappeudesta, nimittäin luterialaisesta pappeudesta, joka on maallikon virka ja jota voivat hoitaa sekä miehet että naiset.

Muutoksen tuulet kirjoitti:

Luterilaisissa jumalanpalveluksissa saa joskus nähdä oikein naiskauneuttakin, kun on joku tavallista paremman näköinen misu valkoisissa vaatteissa pyhiä menoja toimittamassa. Ja saarnaavatkin usein semmoisella pehmeällä, seksikkäällä äänellä. Mutta ortodoksikirkossa pyörivät vaan ne mustakaapuiset partaäijät... Montako sataa/tuhatta vuotta niin on ollut? Eikö pieni vaihtelu virkistäisi?

ollenkaan. Jos ihan omin sanoin kerron, niin ortokirkkomme om omalla tavallaan konservatiivinen. Se ei estä kasvua tai muutosta mutta se tarkoittaa uskollisuutta perinteelle. Toisin sanoen: olen toki sama ihminen kuin syntyessäni mutta en enää samanlainen kuin olin syntyessäni. Tai vielä toisin sanottuna: jos istutan koivun taimen ei siitä kasva mäntyä. Siksi ei voi tulla ortodoksipapittaria. Ortodoksinen usko on kestävyyslaji eikä mitään vaihtelun etsintää!

kirkoissa kirjoitti:

on Kirkon opillisen perinteen mukainen pappeus, johon liittyy ns. apostolinen sukkessio. Tätä asiaa ei tietenkään ole protestanteilla, sillä heidän niin sanotut uskonpuhdistukset ovat poistaneet suurimman osan opillisesta perinteestä, sitähän protestantit eivät edes kunnioita mitenkään

Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa on ollut apostolinen sukkessio, mutta se katkesi vuonna 1884, koska silloin kaikki piispat kuolivat samana vuonna ja uuden arkkipiispan vihki professori A.F. Granfelt. Vuonna 1934 Ruotsin arkkipiispa ja eräs anglikaaninen piispa olivat vihkimässä suomalaisen Aleksi Lehtosen piispaksi, joten tällä tavoin apostolinen sukkessio on katsottu palautetuksi Suomeenkin.

Lukija 5 kirjoitti:

Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa on ollut apostolinen sukkessio, mutta se katkesi vuonna 1884, koska silloin kaikki piispat kuolivat samana vuonna ja uuden arkkipiispan vihki professori A.F. Granfelt. Vuonna 1934 Ruotsin arkkipiispa ja eräs anglikaaninen piispa olivat vihkimässä suomalaisen Aleksi Lehtosen piispaksi, joten tällä tavoin apostolinen sukkessio on katsottu palautetuksi Suomeenkin.

ja hämätä luterilaisia seurakuntalaisia, joilla ei voi olla mitään tietoa näistä asioista, eihän heille ole edes kerrottu koskaan mitään. Luterilaisuudessa apostolinen sukkessio on kuitenkin katkennut jo niin sanotussa uskonpuhdistuksessa, jossa Lutherus loi omasta päästään harhaopin

vain valehdella kirjoitti:

ja hämätä luterilaisia seurakuntalaisia, joilla ei voi olla mitään tietoa näistä asioista, eihän heille ole edes kerrottu koskaan mitään. Luterilaisuudessa apostolinen sukkessio on kuitenkin katkennut jo niin sanotussa uskonpuhdistuksessa, jossa Lutherus loi omasta päästään harhaopin

"Luterilaisuudessa apostolinen sukkessio on kuitenkin katkennut jo niin sanotussa uskonpuhdistuksessa, jossa Lutherus loi omasta päästään harhaopin."

Tuo ei pidä paikkaansa. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi, ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Ei ollut siis kysymys mistään "Lutherin luomasta harhaopista".

T. Ollo kirjoitti:

ollenkaan. Jos ihan omin sanoin kerron, niin ortokirkkomme om omalla tavallaan konservatiivinen. Se ei estä kasvua tai muutosta mutta se tarkoittaa uskollisuutta perinteelle. Toisin sanoen: olen toki sama ihminen kuin syntyessäni mutta en enää samanlainen kuin olin syntyessäni. Tai vielä toisin sanottuna: jos istutan koivun taimen ei siitä kasva mäntyä. Siksi ei voi tulla ortodoksipapittaria. Ortodoksinen usko on kestävyyslaji eikä mitään vaihtelun etsintää!

tulla ortodoksipapittaria."

Ei papittaria ole missään muussakaan kristillisessä kirkossa, sillä sanaa papitar käytetään sellaisissa yhteyksissä kuin esim. epäjumalan papitar, Apollon papitar, Heran papitar tai Thalian papitar ( = naisnäyttelijä ).

Lukija5 kirjoitti:

"Luterilaisuudessa apostolinen sukkessio on kuitenkin katkennut jo niin sanotussa uskonpuhdistuksessa, jossa Lutherus loi omasta päästään harhaopin."

Tuo ei pidä paikkaansa. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi, ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Ei ollut siis kysymys mistään "Lutherin luomasta harhaopista".

tunnustusta tunneta missään kristillisen kirkon piirissä. Miten te nyt menitte sellaiseen Augsburgin tunnustukseen mitään nojaamaan? Augsburghan on kaukana kristinuskon syntysijoilta, siellä Saksan Augsburgissa kehiteltiin vain harhaoppeja. Olen käynyt kyseisessä kaupungissa ja kovin se oli ikävystyttävä ja apea.