Valtio ON järjetön osakkeenomistaja.

Tässä muhii pimennossa jättimäinen Liliuksen aikaansaama talousskandaali veronmaksajien kustannettavaksi.
Soneran Saksan seikkailu toistaa itseään.


"Fortumin Venäjän-lasku paisuu – Soneran kaataneisiin lukuihin

Lyhyt uutinen viime viikolla: Fortum lisää Venäjän laskuaan 300 miljoonalla eurolla. Fortumin kertoma uutinen ei herättänyt paljonkaan huomiota, koska yhtiö jätti häveliäisyyssyistä kertomatta, että yhtiön riskit Ural-vuorten takana Länsi-Siperian toimivassa TGK-10:ssä ovat nousseet jo 3,7 miljardiin euroon.

Kun mukaan lasketaan Fortumin neljänneksen omistus Pietarin lähialueella toimivasta TGK-1:stä, yhtiöllä on Venäjällä rahaa kiinni ainakin neljä miljardia euroa. Summa on posketon – saman verran edesmennyt Sonera maksoi Saksan 3g-ilmasta.

Fortumin riski olisi silti perusteltavissa, jos yhtiö pystyisi saamaan tuottoa esittämiensä tavoitteiden mukaisesti.

Fortum on jo nyt kuluttanut riihikuivaa rahaa TGK-10:n hankintaan 2,5 miljardia euroa. Sen lisäksi Fortum käyttää yhtiön sähköverkkojen ja kaasuvoimaloiden parantamisiin 2,5 miljardia euroa.

Miksi Fortumin vastuut eivät ole viittä miljardia – vielä – johtuu siitä, että TGK-10:n 2,5 miljardin euron hankintahinnan sisään on leivottu 1,3 miljardin euron osakeanti, jonka summan TGK-10 käyttää suoraan vaadittaviin investointeihin.

Lopputulos on kuitenkin se, että Fortum maksaa poskettomasti venäläisestä kaasuvoimasta.

Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ei ole pitänyt hankkeen poliittisia riskejä liian suurina. Hankkeen taloudelliset riskit ovat vasta nyt paljastumassa.

TGK-10 toimii Tsheljabinskin-, Kurganin- ja Tjumenin-alueilla, joilla asuu kaikkiaan nelisen miljoonaa ihmistä. Fortum sai kaupassa itselleen yhtiön, joka teki viime vuonna vajaan 600 miljoonan euron liikevaihdolla noin 26 miljoonan euron liiketuloksen.

Fortum tavoittelee sijoitetulle pääomalla 12 prosentin tuottoa. Yhtiö laski keväällä, että TGK-10:n tehostaminen tuo viivan alle ainakin 30 miljoonaa euroa lisätuottoa. Nyt lokakuussa Fortum kertoi tehostamisen tuovan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisätuottoa ja että siihen päästään kolmen vuoden päästä eli vuonna 2011.

Sata miljoonaa on paljon rahaa, mutta Fortumin tuottotavoitteisiin se ei riitä alkuunkaan. 3,7 miljardin euron sijoituksella TGK-10 pitäisi nostaa liikevoittotasonsa liki 450 miljoonaan euroon. Yhtälö tuntuu mahdottomalta, vaikka Venäjän sähkönkulutus nousisi 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

TGK-10 ei pääse Fortumin haluamaan tuottotasoon.

Totta kai on selvää, että TGK-10:n myynnin täytyy kohota reippaasti nykytasosta. Mutta vaikka yhtiön liikevaihto kaksinkertaistuisi nykyisestä 1,2–1,5 miljardiin euroon, yhtiö ei pysty tekemään sellaista voittoa, että Liliuksen toimitusjohtaja-aikana Fortumin investointi tulisi maksettua takaisin.

Kysyä sopii uudestaan, onko näin suuren riskin ottaminen Venäjällä oikeasti Fortumin osakkeenomistajien eli myös suurimman omistajan valtion edun mukaista?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on vaahdonnut Suomen energiaomavaraisuuden puolesta. Vaahtoaminen tuntuu omituiselta, kun valtion omistama energiayhtiö panee parhaat paukkunsa edelleen poliittisesti epävakaaseen Venäjään.

Fortumin miljardit ovat osittain poissa uusiutuvan energian tutkimuksesta ja erilaisista bio-ja tuulienergiahankkeista. Puhumattakaan siitä, että yhtiön johdolla menee rutkasti aikaa venäläisyhtiön integroimiseen Fortumiin. Tätäkö valtio on oikeasti omalta yhtiöltään halunnut?


http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article153052.ece
6346
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Se on sitten Gigaeuro per watti

Äänestä

toisen svenskaupakoulun kävijän naapuriin.
Totuus: ota rahat ja juokse.......
Seuraako nalle, jää nähtäväksi

Äänestä
  • Lilius siirtyy pankkiiriksi Lontooseen, kuten kupruntekijä-Relander.
    Jääkö sitten vain Mauri meille tekemään uusia yllätyksiä?

    Äänestä

300milj. amerikkalaista ei voi olla väärässä!

Äänestä

Kärsittyään muutaman miljardin tappion.
Käytännössä Fortum käy Siperiassa kunnostamassa jättilaitokset, jonne ne myös tulevat jäämään venäläiseen omistukseen.

Venäjällä ei toimita länsimaisten liikkeenjohdollisten periaatteiden mukaan, mikä Fortumissakin vielä tajutaan.
Lakeja sovelletaan tilanteen mukaan hyvin joustavasti, erinäisiä "konsulttipalkkioita" maksetaan eri tahoille jne.

Venäjän uudessa strategisia teollisuudenaloja koskevassa lainsäädännössä avainalat, kuten energian tuotanto on hyvin tarkasti rajattu ulkomaisessa omistuksessa Venäjän valtion käskytykseen ja säätelyyn.

Fortum ja sen valloilleen päästäminen on näemmä loppumaton sarja Suomen valtion hölmöilyjä alkaen toimistusjohtajan työsopimuksesta, joka teki hänestä monimiljonäärin melkein kättelyssä vailla mitään työpanosta.
Valtion typeryydet jatkuvat, kun se pääomistajana sallii rahan mättämisen Venäjälle, joka myöhemmin Fortumin kautta paljastuu pohjattomaksi kaivoksi.

Fortumin pudotuspeli on vasta alkanut:

"Fortumin vuoro saada nenilleen Venäjällä
[Esko Rantanen 18.6.2007]

Tiedetäänhän se. Venäläisiin ei voi luottaa. Ensin houkuttelevat investoimaan, sitten takavarikoivat länsikapitalistin omaisuuden. Tämä reaktio helposti syntyy, kun kuulee, että Fortum todennäköisesti vetäytyy pietarilaisesta sähkönjakeluyhtiöstä Lenenergosta.

Perjantaina ilmestyneessä St Petersburg Timesissa Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ilmoittaa, että Fortum myy Lenenergo-osakkeet, jos se ei voi säilyttää 25 prosentin määrävähemmistöä yhtiössä.

Bisneksessä on kysymys ahneuden mitoittamisesta.

Venäläiset ovat pyytäneet, ettei Fortum osallistuisi tulevaan osakeantiin. Pietarin kaupunki haluaa Lenenergon määräysvaltaansa. Tämä sopii Fortumille, on Lilius sanonut uutistoimisto Bloombergille St Petersburg Timesin mukaan.

Takaisku Pietarissa ei lannista Liliusta. Hän ilmoittaa, että Fortum on edelleen halukas sijoittamaan sähkön tuotantoyhtiöihin, esimerkiksi OGK-4:ään tai ylipäänsä muihin yhtiöihin, jotka eivät ole venäläisille strategisesti tärkeitä.

Jokainen pitää kiinni energiasta

Venäläiset haluavat pitää merkittävät energiayhtiöt ja -varat venäläisten määräysvallassa. Tämä ei sinänsä ole outoa.


Jalansija Venäjällä

Lenenergo ei ole ensimmäinen takaisku. Fortum on osakkaana Suomen rajan tuntumassa toimivassa TGC-1:ssä, joka on syntynyt Pietarin, Karjalan ja Kuolan alueellisten sähköyhtiöiden fuusiossa. Venäläiset ilmoittivat helmikuussa, että enemmistö yhtiöstä pysyy venäläisillä eikä ole suotavaa, että suomalaiset yrittäisivät lisätä omistusosuuttaan.

Venäläiset ovat nyt määritelleet ainakin Moskovan ja Pietarin alueen sähköyhtiöt strategisiksi omistuksiksi, joihin ulkomainen sijoittaja ei ole tervetullut.

Fortum ja toimitusjohtaja Mikael Lilius ovat olleet toiveikkaita Venäjä-hankkeista, mutta nähtävästi pinnan alla on kytenyt pieni epäilys aina.

"Olemme tarvittaessa valmiita investoimaan monin verroin, mutta pidämme mielessä, ettei Venäjä saa olla uhka muulle liiketoiminnalle", Lilius sanoi Talouselämälle syksyllä 2005.

Viime talvena Lilius sanoi, että "olisihan se jännittävää, jos pystyisimme säilyttämään etulyöntiasemamme vielä senkin jälkeen, kun Venäjällä menossa oleva suuri sähköreformi on saatettu loppuun. Venäjä on iso maa ja sen sähkömarkkinat ovat neljänneksi suurimmat koko maailmassa."

Lilius on junaillut Fortumin ensimmäiseksi länsimaiseksi energiayhtiöksi, jolla on kunnon jalansija Venäjällä. Liliuksen luottamusta Venäjään lisäsi vielä taannoin se, että viranomaistahot ovat halunneet kuulla yhtiötä sähköreformin läpiviennistä, markkinoiden toimivuudesta, kilpailuasioista ja kysyneet lainsäädännöllisiä neuvoja.

Mutta kelkka on kääntynyt. Enää ei pidä paikkaansa se, mitä ministeri Viktor Hristenko sanoi Liliukselle, että omistusrajoitukset eivät koske alueellisia sähköyhtiöitä.

Shell ja BP vastatuulessa

Venäläisten ulkomaalaisvastaisuus ärsyttää monia länsipoliitikkoja. Edelleenkin on esillä paljon Sahalin II:n tapaus, missä venäläiset pakottivat Shellin luopumaan enemmistöstä öljykenttähankkeessa. TNK-BP menettänee ison kaasukentän hallinnan venäläisille.

On kuitenkin iso ero poliitikkojen ja yritysjohtajien puheissa. Siitä huolimatta, että Shell sai köniinsä Sahalinilla, pääjohtaja Jeroen van der Veer on puhunut edelleen optimistiseen sävyyn Venäjän liiketoimintamahdollisuuksista.

Brittiliikemiehet jopa moittivat pääministeri Tony Blairia siitä, että tämä meni arvostelemaan investointi-ilmapiiriä Venäjällä.

Poliitikko lisää venäläisten arvostelulla suosiotaan, mutta yritysjohtajien ei kannata tehdä samoin. On nimittäin niin, että 20 prosenttiakin hyvästä projektista on enemmän kuin jäädä kokonaan Venäjän ovien ulkopuolelle.

Bisneksessä on aina kysymys ahneuden mitoittamisesta. Politiikassa taas ylevät periaatteet eivät maksa mitään."


http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1192195

Äänestä

ei hankkenin kiintiö ekonoomisilla
taidoilla pärjää pätkän vertaa.

mauri poika joka ko hullutuksen
siunasi on vielä kusessa fortum
lilliuksen kanssa.siitä tulee
suomalaisille helvetimoinen
kujanjuoksu.luoja meitä
varjelkoon kiintiö ekonoomeilta.

terveisiä mikuelille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


--------+ kirjoitti:

Tässä muhii pimennossa jättimäinen Liliuksen aikaansaama talousskandaali veronmaksajien kustannettavaksi.
Soneran Saksan seikkailu toistaa itseään.


"Fortumin Venäjän-lasku paisuu – Soneran kaataneisiin lukuihin

Lyhyt uutinen viime viikolla: Fortum lisää Venäjän laskuaan 300 miljoonalla eurolla. Fortumin kertoma uutinen ei herättänyt paljonkaan huomiota, koska yhtiö jätti häveliäisyyssyistä kertomatta, että yhtiön riskit Ural-vuorten takana Länsi-Siperian toimivassa TGK-10:ssä ovat nousseet jo 3,7 miljardiin euroon.

Kun mukaan lasketaan Fortumin neljänneksen omistus Pietarin lähialueella toimivasta TGK-1:stä, yhtiöllä on Venäjällä rahaa kiinni ainakin neljä miljardia euroa. Summa on posketon – saman verran edesmennyt Sonera maksoi Saksan 3g-ilmasta.

Fortumin riski olisi silti perusteltavissa, jos yhtiö pystyisi saamaan tuottoa esittämiensä tavoitteiden mukaisesti.

Fortum on jo nyt kuluttanut riihikuivaa rahaa TGK-10:n hankintaan 2,5 miljardia euroa. Sen lisäksi Fortum käyttää yhtiön sähköverkkojen ja kaasuvoimaloiden parantamisiin 2,5 miljardia euroa.

Miksi Fortumin vastuut eivät ole viittä miljardia – vielä – johtuu siitä, että TGK-10:n 2,5 miljardin euron hankintahinnan sisään on leivottu 1,3 miljardin euron osakeanti, jonka summan TGK-10 käyttää suoraan vaadittaviin investointeihin.

Lopputulos on kuitenkin se, että Fortum maksaa poskettomasti venäläisestä kaasuvoimasta.

Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ei ole pitänyt hankkeen poliittisia riskejä liian suurina. Hankkeen taloudelliset riskit ovat vasta nyt paljastumassa.

TGK-10 toimii Tsheljabinskin-, Kurganin- ja Tjumenin-alueilla, joilla asuu kaikkiaan nelisen miljoonaa ihmistä. Fortum sai kaupassa itselleen yhtiön, joka teki viime vuonna vajaan 600 miljoonan euron liikevaihdolla noin 26 miljoonan euron liiketuloksen.

Fortum tavoittelee sijoitetulle pääomalla 12 prosentin tuottoa. Yhtiö laski keväällä, että TGK-10:n tehostaminen tuo viivan alle ainakin 30 miljoonaa euroa lisätuottoa. Nyt lokakuussa Fortum kertoi tehostamisen tuovan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisätuottoa ja että siihen päästään kolmen vuoden päästä eli vuonna 2011.

Sata miljoonaa on paljon rahaa, mutta Fortumin tuottotavoitteisiin se ei riitä alkuunkaan. 3,7 miljardin euron sijoituksella TGK-10 pitäisi nostaa liikevoittotasonsa liki 450 miljoonaan euroon. Yhtälö tuntuu mahdottomalta, vaikka Venäjän sähkönkulutus nousisi 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

TGK-10 ei pääse Fortumin haluamaan tuottotasoon.

Totta kai on selvää, että TGK-10:n myynnin täytyy kohota reippaasti nykytasosta. Mutta vaikka yhtiön liikevaihto kaksinkertaistuisi nykyisestä 1,2–1,5 miljardiin euroon, yhtiö ei pysty tekemään sellaista voittoa, että Liliuksen toimitusjohtaja-aikana Fortumin investointi tulisi maksettua takaisin.

Kysyä sopii uudestaan, onko näin suuren riskin ottaminen Venäjällä oikeasti Fortumin osakkeenomistajien eli myös suurimman omistajan valtion edun mukaista?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on vaahdonnut Suomen energiaomavaraisuuden puolesta. Vaahtoaminen tuntuu omituiselta, kun valtion omistama energiayhtiö panee parhaat paukkunsa edelleen poliittisesti epävakaaseen Venäjään.

Fortumin miljardit ovat osittain poissa uusiutuvan energian tutkimuksesta ja erilaisista bio-ja tuulienergiahankkeista. Puhumattakaan siitä, että yhtiön johdolla menee rutkasti aikaa venäläisyhtiön integroimiseen Fortumiin. Tätäkö valtio on oikeasti omalta yhtiöltään halunnut?


http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article153052.ece

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu