Ainakaan Lappeenrannan kaupungin ympäristön hoito ei mielestäni kestä lähempää tarkastelua.
Esimerkiksi Voisalmen liikekeskuksen ja polttoaineasema läheisyys on pitkin kesää roskainen ja kaikin puolin epäesteettinen. Viheralueiden hoito on jäänyt valtuustolta paitsionn, kuten Voisalmen
ja Pallollahden rannat ja väyläruoppaukset. Se siaan rahaa on sijoitettu aivan turhamaiseen
juppirakentamiseen, kuten Valtakadun putkittamiseen ja kivipäällystykseen. Tällä ei olla aiheutettu
mutta, kuin että on tukittu julkisen liikenteen kulkureitti. Koko valtakadun liikenne olisi voitu
kokeellisessa mielessä hoittaa valaistuilla liiekkemerkeillä ja todeta käytännössä mikä
liikenneratkaisu olisi mielekkäin. Politiikkojen ratkaisumallit ovatkin hätiköityjä ja näyttää siltä
valtuuston jäsenet leikkivät kaikenkarvaisilla Layout-asemakaavaohjelmilla ajattelematta
tarkemmin erilaisten mallinnusten käytäntöön soveltuvuutta.
Pankkikriisien ja laman aikana voitaisiin kysyä mikä on tarkoituksenmukaista sijoittamista.
Mielestäni se on tarveharkintaista esimerkiksi sitä, että hiekkapohjaisiin urheilukentiin
istutetaan nurmikko, vaikkei se taloustiedettä tuntemattomilta tunnukkaan siltä.
Työllisyys, jolla hoidetaan ympäristöä, on aina kannattavaa, kuten biovoimalan rakentaminen
ja paremmin lajiteltu jätehuolto. Tällä tarkoitetaan jätteiden lajittelua palavien roskien lisäksi
metalliromuihin tai metalleja tai muoveja sisältäviin romuihin sekä romulasiin, joka
romulasi pitäisi oikeammin lajitella geologisen alueen mukaan, jolloin jälkikäyttö olisi helpompaa.
Euroopassahan on ainakin viisi geologista aluetta joissa joikaisessa tuotetaan lasia. Voidaankin
olettaa että kerrätyslasi palautuisi sille geologiselle alueelle josta se on lähtöisin, jolloin säästetäisiin
runsaasti luonnonvaroja. Kaikki jätteet ja jätteiden lajittelu tulisi hoitaa biovoimalan kautta, jossa
palava aines poltetaan ja muutetaan lämpö-ja sähköenergiaksi. Lämpöenergian avulla metallit
voidaan sulattaa harkoiksi jotka ovat sinällään myytävä tuote jatkojalostajille.
Erilaiset muut romut kuten TV:t, tietokoneet, jne. pitäisi purkaa ja edelleen metalliosat sulattaa
harkoiksi. Lisäksi biovoimalassa pitäisi olla myrkyllisten aiden käsittely, kuten neutralointi ja
polttaaminen tai nautralointi polttamalla riippuen aineista.
Tulevaisuudessa kierrätysteollisuus tulisi olla ensisiainen kehittämisen kohde, huomioiden
romubetonin ja romukeraamisten aineidenkin, kuten keraamisten laattojen ja tiilien kierrätys
tavalla tai toisella. Romutiilistä voidaan tehdä vaikkapa keskuslämmistykseen sopivia
lämpöeristyselementtejä, tms. Lappeenrannan kaupungin ympäristönäkemys on joka tapauksessa
varsin antiikkisen takaperoinen. Linja-autoasemakin purettiin eikä tilalle ole uutta suunnitteilla.
Aika hyvin Linja-autoaseman saisi Kivenkatu 1:teen johon saisi remontin avulla pitkän matkan
linja-autohuollonkin linja-autoravintoloineen.
Eikö Lappeenrannankin olisi syytä alkaa “ympäristön sairaammaksi” tekemisen siasta alkaa
paneutua terveen elinympäristön kehittämiseen; joka kesäisten “puistojuominkeiden” siaan tulisi
kehittää asiallistakin kulttuuria; kebab-baarien siaan omaleimaisia omaan ravintokulttuuriin
perustuvia ravintoloita. Vaalimainontakin vaikuttaa melko kriitkittömältä ikäänkuin poliittisen
sisäpiiriklubin sopimalta pluralistisen nihilistiseltä mainonnalta. Parempaa huomista luvataan
mutta erilaiset kriteerit jotka ovat paremman huomisen edellytys, näyttää puuttuvan:
Päästöjen vähentäminen, päästöttämiä autoja, raitiovaunuja, biovoimaloita,
ympäristöystävällisempää metsänhoitotekniikkaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa on pyöräteitä ja
teitä joiden päälle energia, paperi-ja sahatavarapuut jopa kaatuvat, mutta kunnalta puuttuu selkeä
ohjelma tälläisten ilmiöiden hoitoon. Sensiaan kaadetut puut lahoavat jonnekin tyysternimen
pyörätien laitaan.
Radikaali ehdotus: Tehdään Lappeenrantaan biovoimala ja sen yhteyteen ajoneuvotehdas, joka
ensisiaisesti tekee käsin tehtyjä (perustekniikalla) biodiesel-linja-autoja ja (hybridi) raitiovaunuja
ja myöhemmin ehkä muitakin autoja, kuten pakettiautoja ja ensisiaisesti omaan käytöön ja
kotimaan tarpeisiin. Perustekniikalla yleensä aikaansaadaan ajoneuvojen suhteen paras laatu.
Automaatiot ovat ylihintaisia ja yleensä yliautomatisointi on vai muotivillitys kaikenlaisine
huolto-ongelmineen. Vielä sähkön käytöstä: Tarvittaiisiin ehkä kunnallinen sähkönmittausyksikkö
joka mittaisi kiinteisön sähkön kulutuksen ja toteaisi mitä huoltoja kiinteistössä tulisi tehdä
(kuten vaikkapa maadoituksen uusiminen) jotta kiinteistön sähkön kulutus laskisi ja laskisi ehkä
koko kiinteistön staattinen sähköisyyskin, jota vanhoihin taloihin varsinkin tuntuu kertyvän ja talo
alkaa toimimaan enemmin tai vähemmin kovaäänisenä.
Esimerkiksi Voisalmen liikekeskuksen ja polttoaineasema läheisyys on pitkin kesää roskainen ja kaikin puolin epäesteettinen. Viheralueiden hoito on jäänyt valtuustolta paitsionn, kuten Voisalmen
ja Pallollahden rannat ja väyläruoppaukset. Se siaan rahaa on sijoitettu aivan turhamaiseen
juppirakentamiseen, kuten Valtakadun putkittamiseen ja kivipäällystykseen. Tällä ei olla aiheutettu
mutta, kuin että on tukittu julkisen liikenteen kulkureitti. Koko valtakadun liikenne olisi voitu
kokeellisessa mielessä hoittaa valaistuilla liiekkemerkeillä ja todeta käytännössä mikä
liikenneratkaisu olisi mielekkäin. Politiikkojen ratkaisumallit ovatkin hätiköityjä ja näyttää siltä
valtuuston jäsenet leikkivät kaikenkarvaisilla Layout-asemakaavaohjelmilla ajattelematta
tarkemmin erilaisten mallinnusten käytäntöön soveltuvuutta.
Pankkikriisien ja laman aikana voitaisiin kysyä mikä on tarkoituksenmukaista sijoittamista.
Mielestäni se on tarveharkintaista esimerkiksi sitä, että hiekkapohjaisiin urheilukentiin
istutetaan nurmikko, vaikkei se taloustiedettä tuntemattomilta tunnukkaan siltä.
Työllisyys, jolla hoidetaan ympäristöä, on aina kannattavaa, kuten biovoimalan rakentaminen
ja paremmin lajiteltu jätehuolto. Tällä tarkoitetaan jätteiden lajittelua palavien roskien lisäksi
metalliromuihin tai metalleja tai muoveja sisältäviin romuihin sekä romulasiin, joka
romulasi pitäisi oikeammin lajitella geologisen alueen mukaan, jolloin jälkikäyttö olisi helpompaa.
Euroopassahan on ainakin viisi geologista aluetta joissa joikaisessa tuotetaan lasia. Voidaankin
olettaa että kerrätyslasi palautuisi sille geologiselle alueelle josta se on lähtöisin, jolloin säästetäisiin
runsaasti luonnonvaroja. Kaikki jätteet ja jätteiden lajittelu tulisi hoitaa biovoimalan kautta, jossa
palava aines poltetaan ja muutetaan lämpö-ja sähköenergiaksi. Lämpöenergian avulla metallit
voidaan sulattaa harkoiksi jotka ovat sinällään myytävä tuote jatkojalostajille.
Erilaiset muut romut kuten TV:t, tietokoneet, jne. pitäisi purkaa ja edelleen metalliosat sulattaa
harkoiksi. Lisäksi biovoimalassa pitäisi olla myrkyllisten aiden käsittely, kuten neutralointi ja
polttaaminen tai nautralointi polttamalla riippuen aineista.
Tulevaisuudessa kierrätysteollisuus tulisi olla ensisiainen kehittämisen kohde, huomioiden
romubetonin ja romukeraamisten aineidenkin, kuten keraamisten laattojen ja tiilien kierrätys
tavalla tai toisella. Romutiilistä voidaan tehdä vaikkapa keskuslämmistykseen sopivia
lämpöeristyselementtejä, tms. Lappeenrannan kaupungin ympäristönäkemys on joka tapauksessa
varsin antiikkisen takaperoinen. Linja-autoasemakin purettiin eikä tilalle ole uutta suunnitteilla.
Aika hyvin Linja-autoaseman saisi Kivenkatu 1:teen johon saisi remontin avulla pitkän matkan
linja-autohuollonkin linja-autoravintoloineen.
Eikö Lappeenrannankin olisi syytä alkaa “ympäristön sairaammaksi” tekemisen siasta alkaa
paneutua terveen elinympäristön kehittämiseen; joka kesäisten “puistojuominkeiden” siaan tulisi
kehittää asiallistakin kulttuuria; kebab-baarien siaan omaleimaisia omaan ravintokulttuuriin
perustuvia ravintoloita. Vaalimainontakin vaikuttaa melko kriitkittömältä ikäänkuin poliittisen
sisäpiiriklubin sopimalta pluralistisen nihilistiseltä mainonnalta. Parempaa huomista luvataan
mutta erilaiset kriteerit jotka ovat paremman huomisen edellytys, näyttää puuttuvan:
Päästöjen vähentäminen, päästöttämiä autoja, raitiovaunuja, biovoimaloita,
ympäristöystävällisempää metsänhoitotekniikkaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa on pyöräteitä ja
teitä joiden päälle energia, paperi-ja sahatavarapuut jopa kaatuvat, mutta kunnalta puuttuu selkeä
ohjelma tälläisten ilmiöiden hoitoon. Sensiaan kaadetut puut lahoavat jonnekin tyysternimen
pyörätien laitaan.
Radikaali ehdotus: Tehdään Lappeenrantaan biovoimala ja sen yhteyteen ajoneuvotehdas, joka
ensisiaisesti tekee käsin tehtyjä (perustekniikalla) biodiesel-linja-autoja ja (hybridi) raitiovaunuja
ja myöhemmin ehkä muitakin autoja, kuten pakettiautoja ja ensisiaisesti omaan käytöön ja
kotimaan tarpeisiin. Perustekniikalla yleensä aikaansaadaan ajoneuvojen suhteen paras laatu.
Automaatiot ovat ylihintaisia ja yleensä yliautomatisointi on vai muotivillitys kaikenlaisine
huolto-ongelmineen. Vielä sähkön käytöstä: Tarvittaiisiin ehkä kunnallinen sähkönmittausyksikkö
joka mittaisi kiinteisön sähkön kulutuksen ja toteaisi mitä huoltoja kiinteistössä tulisi tehdä
(kuten vaikkapa maadoituksen uusiminen) jotta kiinteistön sähkön kulutus laskisi ja laskisi ehkä
koko kiinteistön staattinen sähköisyyskin, jota vanhoihin taloihin varsinkin tuntuu kertyvän ja talo
alkaa toimimaan enemmin tai vähemmin kovaäänisenä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.