Äskeisessä Prisma-ohjelmassa (TV 1) haastateltiin Gennesaretin järven rannalla Kinneretissä kaivauksia tekevää arkeologia Juha Pakkalaa. Kyseinen kaupunki ajoittuu noin vuodelle 1000 ekr. ja sen verran on saatu selville, että se ei ole israelilainen kaupunki. Se on kuitenkin Daavidin aikalainen ja pitäisi oikeastaan olla osa hänen valtakuntaansa mutta sitä ei kuitenkaan mainita Raamatussa lainkaan.
Pakkala korostaakin, että tutkijat eivät voi tehdä kaivauksia lapio toisessa ja Raamattu toisessa kädessään. Pakkala muistuttaa, että Raamatun tekstit on usein kirjoitettu vasta vuosisatoja tapahtumien jälkeen ja niiden luotettavuus historiallisina dokumentteina on siksi vähintäänkin kyseenalainen korostaa arkeologi Juha Pakkala.
Pakkala korostaakin, että tutkijat eivät voi tehdä kaivauksia lapio toisessa ja Raamattu toisessa kädessään. Pakkala muistuttaa, että Raamatun tekstit on usein kirjoitettu vasta vuosisatoja tapahtumien jälkeen ja niiden luotettavuus historiallisina dokumentteina on siksi vähintäänkin kyseenalainen korostaa arkeologi Juha Pakkala.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on tullut kaapista ulos. :)
Jos ne ovat nyt löytäneet sen kauan kaivatun Nasaretin.
Mä ainaski käväsin siellä viimex 1996 :)
VANHIN TUNNETTU HEPREANKIELINEN TEKSTI KAIVETTU ESIIN
Viime viikolla israelilainen arkeologian professori Josef Garfinkel ilmoitti, että kaikkien aikojen vanhin heprealainen teksti on kaivettu esiin muinaisen Elan linnakkeen kaivausten yhteydessä.
Ela tai Khirbet Qeijafa kohoaa sen laakson laidalla, missä Daavid löi Goljatin, raportoi Reuters.
Viisi riviä muinaista hepreaa on kirjoitettu mustalla musteella saviastian sirpaleeseen. Paikalta löytyneiden esineiden iänmääritys osoittaa, että teksti on kirjoitettu noin 3 000 vuotta sitten, jolloin se on Kuolleen meren kirjakääröjä 1 000 vuotta vanhempi.
Asiantuntijat eivät ole vielä pystyneet tulkitsemaan tekstiä täysin, mutta useita sanoja, kuten "tuomari", "orja" ja "kuningas" pystyttiin tunnistamaan.
Arkeologit sanoivat myös, että muutkin linnakkeen kaivauksissa löytyneet esineet osoittavat, että Jerusalemissa oli hyvin todennäköisesti vahva kuningas ja keskushallinto, mikä sattuu samaan aikaan, kun Daavid hallitsi muinaista Juudaa.
"Khirbet Qeijafan sijainti ja ajanlasku luovat ainutlaatuisen yhtymäkohdan mytologialle, historialle, historian tutkimukselle ja arkeologialle koskien kuningas Daavidia", sanoi prof. Josef Garfinkel.
Tähän päivään mennessä vain neljä prosenttia Ela-linnakkeen alueesta on kaivettu, joten luvassa on lisää jännittäviä löytöjä.
Ovat löytäneet sirpaleen, jossa on kanaanilaista kirjoitusta. Kuningas Daavidista ei ole mitään merkkiä.
http://blog.bibleplaces.com/
ei ole vielä edes luettu, mutta joka löydön etukäteisliittäminen milloin mihinkin VT:n kohtaan jota muutama arkeologi harrastaa, on hölmöä, sillä pääsee välittömästi lehtiotsikoihin ympäri maailmaa, mutta tekee lopulta pelkkää vahinkoa Israelin arkeologien maineelle.