En tiedä mitä olen ajatellut koko viimeisen vuoden.
Masentuneena ja piittaamattomana nostanut lähes jokaisen vipin jonka löytänyt ja työntänyt laskut ja perintäkirjeet avaamattomana roskiin. Samaan joukkoon muut laskut, osamaksuja, puhelinlaskuja, yksi pieni kulutusluotto.
Naurettavan pieniä summia joka ikinen, mutta koroista ja oikeudenkäyntikuluista noussevat tähtitieteellisiksi. Näitä summia sitten pyörittelen ja yritän olla pyörittelemättä yön pikkutunneilla. Mitä ne voivat olla minimissään ja mitä maksimissaan, kuinka paljon pikavippejä saattaa olla, paljonko ne vielä nousevat maatessaan ulosotossa.
Viime yökin kului 90-prosenttisesti valvoessa.
Jos vain olisin avannut sen ensimmäisen laskun ja naputtanut sen aikanaan verkkopankkiin, katsonut edes vähän tulevaisuuteen, tuhlannut vähemmän ja lopettanut vippailun. Varsinaisiin ylellisyyksiin, pelaamiseen tms en koskaan vipannut vaan elämiseen, mutta mitä merkitystä silläkään on. Vielä kun kokemuksesta tiedän että elämässä pärjää hyvin pienellä rahalla tarpeen vaatiessa.
Luottotietojen meno oli tavallaan helpotus. Isompaa lainaa muiden maksuun en olisi kuitenkaan saanut koska olen kaiken lisäksi äitiyslomalla.
Olen aivan hajoamassa. Lapseni olisi ansainnut paremman äidin. Kadehdin ihmisiä jotka ovat velkaantuneet edes jotenkuten "järkevästi".
En näe tulevaisuudessa muuta kuin ikuisen velkavankeuden ja jatkuvaa ahdistusta perintäkirjeiden tulviessa postiluukusta muistuttaen omasta typeryydestäni.
Masentuneena ja piittaamattomana nostanut lähes jokaisen vipin jonka löytänyt ja työntänyt laskut ja perintäkirjeet avaamattomana roskiin. Samaan joukkoon muut laskut, osamaksuja, puhelinlaskuja, yksi pieni kulutusluotto.
Naurettavan pieniä summia joka ikinen, mutta koroista ja oikeudenkäyntikuluista noussevat tähtitieteellisiksi. Näitä summia sitten pyörittelen ja yritän olla pyörittelemättä yön pikkutunneilla. Mitä ne voivat olla minimissään ja mitä maksimissaan, kuinka paljon pikavippejä saattaa olla, paljonko ne vielä nousevat maatessaan ulosotossa.
Viime yökin kului 90-prosenttisesti valvoessa.
Jos vain olisin avannut sen ensimmäisen laskun ja naputtanut sen aikanaan verkkopankkiin, katsonut edes vähän tulevaisuuteen, tuhlannut vähemmän ja lopettanut vippailun. Varsinaisiin ylellisyyksiin, pelaamiseen tms en koskaan vipannut vaan elämiseen, mutta mitä merkitystä silläkään on. Vielä kun kokemuksesta tiedän että elämässä pärjää hyvin pienellä rahalla tarpeen vaatiessa.
Luottotietojen meno oli tavallaan helpotus. Isompaa lainaa muiden maksuun en olisi kuitenkaan saanut koska olen kaiken lisäksi äitiyslomalla.
Olen aivan hajoamassa. Lapseni olisi ansainnut paremman äidin. Kadehdin ihmisiä jotka ovat velkaantuneet edes jotenkuten "järkevästi".
En näe tulevaisuudessa muuta kuin ikuisen velkavankeuden ja jatkuvaa ahdistusta perintäkirjeiden tulviessa postiluukusta muistuttaen omasta typeryydestäni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Helppoa kuin heinän teko. Luottotiedot ovat jo siis menneet. Ei enää sitä huolta.
Älä velkaannu enää lisää. Ulosotto alkaa ottamaan tuloistasi 1/3 osan. Se on selkeää ja sinun ei tarvitse enää vanhoista laskuista huolehtia. Sovitat menosi sitten niin, että pystyt maksamaan kaikki uudet tulevat laskut ajallaan. Tulotasosi pysyy ulosoton takia alhaisena pitkään, mutta aikanaan ulosotto päätyy ja luottotiedotkin palautuvat.
Käsittääkseni ei ole kuitenkaan tähtitieteellisistä summista kyse. Et ole ainoa, jolla on velka/rahaongelmia. RYHDISTÄYDY ! Nyt on sitten sen maksun aika, leuka pystyyn tuulta päin, ota vastuu elämästäsi, maksa urheasti velkasi pois ja katso silmät kirkkaana tulevaisuuteen.
Jep jep. Todella tutun tuntuinen tilanne. Itse olen ollut reilun kymmenen vuotta samassa jamassa. Kulutusluotosta ja Stockan kortin ansiosta on ulosottoon kertynyt jo hyvä summa.
Ja se mikä tässä eniten vituttaa on se, että haluaisin maksaa velkani pois, mutta ulosottomies ei antanut siihen mahdollisuutta!! Neljä vuotta sitten, kun palasin vanhempain vapaalta töihin, sovin ulosottomiehen kanssa lyhentäväni tietyn summan kuukaudessa. Vuoden verran sitä iloa kestikin. Palkka riitti vuokraan, laskuihin ja elämiseen. Hyvin pyyhki. Kunnes eräänä päivänä sain ilmoituksen, että uo-mies rupeaa ottamaan kolmanneksen palkastani pois. Noh, vaikka yli-, viikonloppu- ja yötöitä tein niska limassa, niin käteen jäi joka kuukausi sen verran etten enää pystynyt maksamaan kaikkia laskuja. Yritin sovitella asiaa uo-miehen kanssa, mutta turhaan. Hän vain tokaisi: Sullahan tulee tänne uusia juttuja kokoajan. Yritin siinä sitten selitellä, että niin tulee, kun ei jää enää käteen niin paljon että pystyisin niistä suoriutumaan. Mutta ei auttanut. Kolmasosa joka palkasta ulosmitattiin.
Sitten menetin hermoni ja jouduin jäämään sairauslomalle puoleksi vuodeksi. Jonka aikana jouduin irtisanomaan itseni, mutta se on eri juttu se.
Jäin työttömäksi ja rahaa tuli käteen saman verran, kuin töissä ollessani. Eihän ne velat lyhentyneet, kasvoivat vaan korkoa.
Nykyisin joudun vaihtamaan työpaikkaa viimeistään puolen vuoden työsuhteen jälkeen, ettei UO-mies pääse jäljilleni. Maksaisin mielelläni velkani pois, jos siihen annettaisiin vain mahdollisuus.
Mutta muista "Pää hajoaa", että ei kannata vaipua synkkyyteen. Eikä lapsesi voi parempaa äitiä saada, kuin sinä! Sillä tärkeämpää lapsellesi on ,että olet läsnä hänelle, etkä pelkkä rahapussi! Voimaa ja valoa!!
"Kulutusluotosta ja Stockan kortin ansiosta on ulosottoon kertynyt jo hyvä summa."
Kyllä se ihan omasta ansiosta on kertynyt.
"Kunnes eräänä päivänä sain ilmoituksen, että uo-mies rupeaa ottamaan kolmanneksen palkastani pois."
Ikuisuuksiin astiko niitä saatavia pitäisi odottaa?
"Yritin sovitella asiaa uo-miehen kanssa, mutta turhaan. Hän vain tokaisi: Sullahan tulee tänne uusia juttuja kokoajan. Yritin siinä sitten selitellä, että niin tulee, kun ei jää enää käteen niin paljon että pystyisin niistä suoriutumaan."
No tietenkin tuo vie uskottavuutesi laskumaksajana. Jos kolmasosa tuloista ulosmitattiin, niin kaksi kolmasosaa jäi ulosmittaamatta. Kun olisit suhteuttanut menosi siihen raamiin sopivaksi, niin noita ongelmia ei olisi syntynyt.
"Nykyisin joudun vaihtamaan työpaikkaa viimeistään puolen vuoden työsuhteen jälkeen, ettei UO-mies pääse jäljilleni. Maksaisin mielelläni velkani pois, jos siihen annettaisiin vain mahdollisuus."
Pikemminkin tuo osoittaa ettei sinulla ole mitään halua suorittaa velkojasi vaan vinkua kuinka saatavat kasvavat korkoa.
Typerästi toimittu, mutta sekin on jo osavoitto että tiedostaa virheensä. Se seuraava tärkeä askel on alkaa korjaamaan virheitään. Eli mars töihin, selvittämään mahdollisuutta lisätöiden hankkimiseen ja velkoja maksamaan. Siinä vaiheessa kun velkojat huomaavat sinun omaavan aitoa halua asioiden selvittämiseen ja velkojen maksuun, on myös helpompi neuvotella maksusopimuksia ja saada asiat järjestykseen.
Hei!Olen samassa tilanteessa..Tuli tuossa vuoden aikana otettua vippiä aina pikkasen....Nyt vasta huomaan kuinka tollo olin!!!Olen yh-äiti..opiskelija..Tulot pienet..Silti ei ois pitäny missään nimessä langeta tohon:(Milloin tulee kirje käräjä oikeudesta, milloin ulos otosta..)Kaksi ulosottoa olen jo maksanut..Kuinkahan monta lie vielä tulee..Kuinka monta yötä olen miettinyt ja miettinyt......Älkää muut menkö samaan lankaan.