Jokaisen suomensuomalaisen ja suomenruotsalaisen tulisi vähintään kerran vuodessa perehtyä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin historiaan. Tänä vuonna mainio alustus asiaan on sivulla:
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=47067&tstart=60
Riittää kun lukee Leo Havukaisen avauksen, loppu onkin sitten tarpeetonta höpinää. Tekstissä on muuan korjattava epätäsmällisyyskin. Havukainen kertoo Kekkosen puhuneen jostakin Palmgrenista. Mikä lienee ollut Kekkosen avustajien lähteenä. No, voi olla, että sellainenkin herra on jotakin väittänyt suomen kielestä, mutta pääväittäjä on Israel Nesselius. Tässä häneltä pieni lainaus luvusta "II. Om Finnlands cultur in specie":
"3. Wid krigztider är högst nödigt, att alla förstå ett språk, ock ett commendo af officerarne, som uti häpenheten intet tala giärna annat språk, än maternam et principalem, på hwilken alle exercitierne ok äre. Men om finska språket skulle för des konstighet skull så ändtel. meritera till at intet aldeles utdöö, so kunde ett par härader närmast Lappland bijbehållas wid finska tahlet. Den andra dehlen af Finnland kunde oförgripel. bringas till swänskans lärande och bruk pä detta sättet."
Tämän jälkeen Nesselius suosittelee papistoa opettamaan nuorisolle katekismusta ja keskustelua ruotsinkielellä. Skånessa ja Gotlannissahan ruotsalaistaminen onnistui - Baltiassa ja Suomessa ei! Nesseliuksen kieli on hieman wanhahtavaa, mutta kyllä se siitä selviää, kaikkihan osaamme pakosta ruotsia.
Isänmaallisena ruotsalaisena hän luonnollisesti kannatti "nam una religio, una lingva, una lex, iidem mores, vincula optima sunt societatis". Ja näinhän sen tulisi olla Suomessakin. Käsite 'ruotsinkielinen suomalainen' on jo sellaisenaan ristiriitainen.
Ja sitten lähde edelliseen; sivulta 8 tästä kirjasta:
Martti Kerkkonen (toim.): Israel Nesseliuksen mietinnöt. Suomen historian lähteitä VI, Suomen historiallinen seura, 1949.
Kustaa Adolf, jonka kuolinpäivää nyt vietämme, oli ilmoittanut suomalaisten kielellisen ruotsalaistamisen kuuluneen hänen suunnitelmiinsa. Hän halusi ruotsalaistaa myös suomalaisten tavat ja laitokset. Kun 1600-luvun Suomea koskevissa teksteissä puhutaan 'äidinkielestä', niin silloin aina tarkoitetaan ruotsin kieltä. Peräti Pietari Brahe Hämeenlinnan koulua perustaessaan asetti koulun tehtäväksi opettaa oppilaille katkismusta ja ruotsin kieltä. Näistä lisää: Erkki Lehtinen: Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla. Hist.tutk LX, 1961.
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=47067&tstart=60
Riittää kun lukee Leo Havukaisen avauksen, loppu onkin sitten tarpeetonta höpinää. Tekstissä on muuan korjattava epätäsmällisyyskin. Havukainen kertoo Kekkosen puhuneen jostakin Palmgrenista. Mikä lienee ollut Kekkosen avustajien lähteenä. No, voi olla, että sellainenkin herra on jotakin väittänyt suomen kielestä, mutta pääväittäjä on Israel Nesselius. Tässä häneltä pieni lainaus luvusta "II. Om Finnlands cultur in specie":
"3. Wid krigztider är högst nödigt, att alla förstå ett språk, ock ett commendo af officerarne, som uti häpenheten intet tala giärna annat språk, än maternam et principalem, på hwilken alle exercitierne ok äre. Men om finska språket skulle för des konstighet skull så ändtel. meritera till at intet aldeles utdöö, so kunde ett par härader närmast Lappland bijbehållas wid finska tahlet. Den andra dehlen af Finnland kunde oförgripel. bringas till swänskans lärande och bruk pä detta sättet."
Tämän jälkeen Nesselius suosittelee papistoa opettamaan nuorisolle katekismusta ja keskustelua ruotsinkielellä. Skånessa ja Gotlannissahan ruotsalaistaminen onnistui - Baltiassa ja Suomessa ei! Nesseliuksen kieli on hieman wanhahtavaa, mutta kyllä se siitä selviää, kaikkihan osaamme pakosta ruotsia.
Isänmaallisena ruotsalaisena hän luonnollisesti kannatti "nam una religio, una lingva, una lex, iidem mores, vincula optima sunt societatis". Ja näinhän sen tulisi olla Suomessakin. Käsite 'ruotsinkielinen suomalainen' on jo sellaisenaan ristiriitainen.
Ja sitten lähde edelliseen; sivulta 8 tästä kirjasta:
Martti Kerkkonen (toim.): Israel Nesseliuksen mietinnöt. Suomen historian lähteitä VI, Suomen historiallinen seura, 1949.
Kustaa Adolf, jonka kuolinpäivää nyt vietämme, oli ilmoittanut suomalaisten kielellisen ruotsalaistamisen kuuluneen hänen suunnitelmiinsa. Hän halusi ruotsalaistaa myös suomalaisten tavat ja laitokset. Kun 1600-luvun Suomea koskevissa teksteissä puhutaan 'äidinkielestä', niin silloin aina tarkoitetaan ruotsin kieltä. Peräti Pietari Brahe Hämeenlinnan koulua perustaessaan asetti koulun tehtäväksi opettaa oppilaille katkismusta ja ruotsin kieltä. Näistä lisää: Erkki Lehtinen: Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla. Hist.tutk LX, 1961.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on onnistunut, kun ajatellaan valtionhallinnoon avainpaikoilla istuvaa Suomen ruotsalaisedustusta.
Pelkään että suomalaisuus on katoavaa kansanperinnettä ja jää automaattisesti Ruotsin kuninkaiden saapaiden alle, johtuen kansamme alistamisesta johtuvan identiteetin puutteen tuomasta epävarmuudesta.
"Kustaa Adolf, jonka kuolinpäivää nyt vietämme, oli ilmoittanut suomalaisten kielellisen ruotsalaistamisen kuuluneen hänen suunnitelmiinsa. Hän halusi ruotsalaistaa myös suomalaisten tavat ja laitokset. Kun 1600-luvun Suomea koskevissa teksteissä puhutaan 'äidinkielestä', niin silloin aina tarkoitetaan ruotsin kieltä. Peräti Pietari Brahe Hämeenlinnan koulua perustaessaan asetti koulun tehtäväksi opettaa oppilaille katkismusta ja ruotsin kieltä. Näistä lisää: Erkki Lehtinen: Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-luvulla. Hist.tutk LX, 1961."