Olimme jo kerran "Natossa"

Tänään: Pitäisikö suomalaisten juhlia Kustaa II Adolfin päivää? Sen päättäköön itse kukin, mutta luokaamme ensin silmäys hänen korkeutensa vuosisataan, jolloin suurvalta Ruotsia luotiin ja ylläpidettiin. On historiallinen tosiasia, että ruotsalaista suurvaltaa ei olisi milloinkaan kyetty luomaan ilman suomalaisten antamaa suunnatonta uhria Ruotsin kuninkaiden loppumattomiin valloitussotiin. Tätä ei mainita tämänkään päivän ylevissä maljapuheissa, saati, että joku vuosisatojen takaisia poloisia sotaveteraanejamme sanallakaan kiittäisi tai muistaisi. Heitä oli suhteellisesti ottaen valtavasti enemmän kuin Suomen käymissä sodissa koskaan, maailmasodat mukaan lukien.


"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."

Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf#page=11

______________________________

1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
______________________________



1600-1611 sota Puolaa vastaa

1609-1617 sota Venäjän vastaan

1610 sota Luoteis-Venäjällä

1611-1613 Tanskan sota

1615-1617 Venäjän sota

1621- valloitussodat Liivinmaalla ...

1629 ... ja Preussissa

1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota

1644 sodankäyntiä Saksassa

1645 Tanskan sota, Brömsebro

1648 Saksan sota, Westfalen

1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat

1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan

1657-1658 Tanskan sota, Roskilde

1660 Puola, Venäjä, Brandenburg

1665-1666 Bremenin sota

1674-1679 Brandenburgin sota

1675-1679 Tanskan sota

1680 Brandenburg

1700-1721 Suuri Pohjan sota

_____________________________________


Ei noista sodista vielä perunoita kotiin tuotu. Etupäässä niistä raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.

Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.

1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695, ennen suuria kuolonvuosia 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa nelinkertaistunut.

_____________________________________


1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja

1630 rutto

1631-1635 katovuosia

1649-1650 katovuosia

1657 rutto

1664 katovuosi

1668-1670 Laurin hallavuodet

1680 kato

1690 kato

1693 kato

1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.


Tämä oli vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän
kuin sen alkaessa, joka oli erittäin poikkeuksellista.


Suomen väkiluku 1600 - 1850

1600......350 000

1695......400 000

1700......270 000

1750......421 500

1800......832 700

1850...1 636 900 väkiluku lähes nelinkertaistui vuodesta 1750

_____________________________________


Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko tukahduttavissa sodissa tai kuolleet niihin.

Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.

Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?

______________________

http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600-lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuosiluvut.htm
3212
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Meillä on oikeus saada turvatakuut kaikilta vapailta ja itsenäisiltä mailta. On luonnollista kuulua länsiperheeseen "omiensa parissa".

Outoa jos joku vihaa täysin itsenäisiä ja vapaita maita. (huolensa kullakin) Vapaissa maissa on ihmisoikeudet ja vapaat vaalit (myös sairaalat, oikeuslaitos, osaaminen, rikoksen torjunta jne)

Suomi kuuluu vahvasti länteen ja Natoon. (Itsestäänselvyys loistava Nato)

Tarja Halonen onnitteli Obamaa ja Ahtisaarta (Natoa). Tulee aina olla Natossa (miljardi ihmistä on päässyt jo)

Äänestä
  • Eiköhän me Naton jäsenenä käytäisi lisää toisten sotia???

    Äänestä

saavutuksista!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kruunukorkki kirjoitti:

Tänään: Pitäisikö suomalaisten juhlia Kustaa II Adolfin päivää? Sen päättäköön itse kukin, mutta luokaamme ensin silmäys hänen korkeutensa vuosisataan, jolloin suurvalta Ruotsia luotiin ja ylläpidettiin. On historiallinen tosiasia, että ruotsalaista suurvaltaa ei olisi milloinkaan kyetty luomaan ilman suomalaisten antamaa suunnatonta uhria Ruotsin kuninkaiden loppumattomiin valloitussotiin. Tätä ei mainita tämänkään päivän ylevissä maljapuheissa, saati, että joku vuosisatojen takaisia poloisia sotaveteraanejamme sanallakaan kiittäisi tai muistaisi. Heitä oli suhteellisesti ottaen valtavasti enemmän kuin Suomen käymissä sodissa koskaan, maailmasodat mukaan lukien.


"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."

Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf#page=11

______________________________

1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
______________________________



1600-1611 sota Puolaa vastaa

1609-1617 sota Venäjän vastaan

1610 sota Luoteis-Venäjällä

1611-1613 Tanskan sota

1615-1617 Venäjän sota

1621- valloitussodat Liivinmaalla ...

1629 ... ja Preussissa

1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota

1644 sodankäyntiä Saksassa

1645 Tanskan sota, Brömsebro

1648 Saksan sota, Westfalen

1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat

1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan

1657-1658 Tanskan sota, Roskilde

1660 Puola, Venäjä, Brandenburg

1665-1666 Bremenin sota

1674-1679 Brandenburgin sota

1675-1679 Tanskan sota

1680 Brandenburg

1700-1721 Suuri Pohjan sota

_____________________________________


Ei noista sodista vielä perunoita kotiin tuotu. Etupäässä niistä raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.

Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.

1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695, ennen suuria kuolonvuosia 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa nelinkertaistunut.

_____________________________________


1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja

1630 rutto

1631-1635 katovuosia

1649-1650 katovuosia

1657 rutto

1664 katovuosi

1668-1670 Laurin hallavuodet

1680 kato

1690 kato

1693 kato

1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.


Tämä oli vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän
kuin sen alkaessa, joka oli erittäin poikkeuksellista.


Suomen väkiluku 1600 - 1850

1600......350 000

1695......400 000

1700......270 000

1750......421 500

1800......832 700

1850...1 636 900 väkiluku lähes nelinkertaistui vuodesta 1750

_____________________________________


Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko tukahduttavissa sodissa tai kuolleet niihin.

Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.

Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?

______________________

http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600-lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuosiluvut.htm

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu