2 narttua ja valta

pitää olla sinulla. Eli kaikenlaiset valtataistelut pois narttujen väliltä omalla auktoriteetilla ja johtajuudella. Ei rähinöitä, ei kähinöitä, pomo määrää tahdin ja suunnan.

meillä on myös kaksi narttua, iätkin täsmää. tosin meidän nuorempi on kääpiöpystykorva, mutta kovin vallanhimoinen on. vanhempi narttumme steriloitiin jo ennen nuoremman meille tuloa. nyt myös nuorempi on steriloitu muutama kk sitten. ko. toimenpide oli myös eläinlääkärimme mukaan järkevä, sillä hänen mukaansa kahdella nartulla saattaisi tulla tappeluita etenkin juoksuaikoina. parempi siis, että molemmat elelevät "ikuisina tyttösinä", vailla hormoonien tuomia tunnelatauksia ja muita oikkuja. kun perheessä on kaksi koiraa, on elämä välillä tosi "koirakoulua", eli ihmisen on oltava tosiaan pomo. mitään koirat eivät saa ilmaiseksi: esim. rapsutuksia saa kunhan on tehnyt ensin jotain käskystä ( istunut, mennyt maahan, tms.) ja aina ensin huomion tässäkin saa se vanhempi koira, nuorempi työnnetään vaikka ilmeettömästi kädellä sivuun odottamaan vuoroaan.

No ystävyksinä et saa välttämättä pysymään.Mutta sietämään,ehkäpä.Riippuu pitkälti sinun asemastasi koirien silmissä.

Sinulla on se huono tilanne,että olette tukeneen korkeammalle pallille koiraa,joka ei siihen ole ihanteellinen.Toisaalta,kun en tiedä toistakaan,niin vaikea sanoa,olisiko järkevämpi nostaa se ylemmäs.
Tuossa tilanteessa olisi kaikkein paras pistää porukalle nollatoleranssi.Yhtään vihamielistä kanssakäymistä ei sulateta.Ja kaikki tilanteet,missä tunteet voi kuumeta,niin pitäisi saada pois.Eli turhat agitaatiot pois.
Ja sitten,yksinkertaisesti se oma asema koettaa saada niin vahvaksi,että koirat saa uskomaan sitä,että kaikki riidanhaastaminen on kiellettyä.
Tuo ykköstilannekin voi olla ihan sitä,että saatetaan hakemalla hakea yhteenottoa.Ja se saattaa vaan koveta,jos se sallitaan.
Vaikka tuet sitä vanhempaa,niin kannattaa katsoa,ettei se käytä asemaansa väärin.Eli määrität myös selkeesti sille vanhemmalle,että turha päteminen ei ole sallittua.Hyvällä vahvalla johtajakoiralla ei ole mm.tarvetta ottaa toiselta mitään pois,ellei toinen siitä vapaaehtoisesti myötämielisesti luovu.

Jos saat homman pelittämään,niin homma voi rauhoittua.Toivottavasti näin menee.Tosin nuoret,samaa sukupuolta olevat voi olla ongelmallisia.Joskus niinkin,vielä enemmän "epäsosiaalisissa" roduissa,että kaikkien kohdalla hommaa ei saa pelittämään.

Mutta kaiken lähtökohta,sinä määräät tahdin,ja määrität tarkoin,miten toimitaan.Ja siitä sitten ei livetä.

Kun annan puruluut koirille, annan ensin vanhemmalle, sitten nuoremmalle. Koiria ei jätetä kahdestaan luun syönnin ajaksi. Luut on syötävä heti, niitä ei jätetä lojumaan lattioille. Jos jää, noukin pois (ei tosin jää, ellen anna vanhemmalle hirveän isoa puruluuta).
Tuosta nollatoleranssista en kyllä tiedä, mutta meillä ei ole tuollaisia tilanteita. Kerran pentu meni ottamaan pihalta löytämäänsä luuta, jonka vanhempi oli juuri kavanut maasta esiin (ällöttävänä), niin pienemmälle tuli hammasta ja naarmu huuleen siinä hötäkässä, kun yritti toisen suusta viedä. En puuttunut tähän. Luu oli vanhemman ja sillä oli oikeus pitää se. Pentu oppi, ettei mene ottamaan toiselta.
Pentu syö oman luunsa aina hitaammin kuin vanha koira. Jos vanha menee lähelle pennun syödessä luutaan, pentu murisee. En puutu tähänkään. Omaa on lupa puolustaa ja vanha koira ei silloin yritäkään ottaa pennulta kun tietää, että se on toisen omaisuutta.

ärisijä arestiin. jos vanhempi yrittää nuoremmalta vinkua luuta, vie vanha arestiin. ja jos toisinpäin. vie nuorempi arestiin.. koirilla pätee "löytäjä saa pitää"-periaate sillon kun ovat keskenään. omistajan kanssa pätee, omistaja saa pitää, tai siis pitäs olla nii =)