Uskovaisuus on hyvä asia - niin kauan kuin uskovainen pitää uskonsa tasan omana tietonaan. Mutta kun uskonnon varjolla lähdetään moralisoimaan, tuomitsemaan ja rajoittamaan ei-uskovien ihmisten elämää, tulee uskonnosta joukkotuhoase. Uskovaiset tuomitsevat toisten ihmisten elämäntavat mielellään. Jos juot kaljaa, teet syntiä. Jos olet homo, niin sinut pitäisi tappaa. Jos harrastat esiaviollista seksiä, sinut pitäisi oikeastaan tappaa. Jos elät normaalia länsimaista, vapaata elämää, sinut pitäisi mieluiten tappaa.
Uskovaiset haluavat rajoittaa oman uskonsa varjolla kaikkien muiden ihmisten perusvapauksia ja muokata yhteiskunnasta talibanistisen maanpäällisen helvetin, jossa Jumalan laki on laki kaikille. Tässä mielessä helluntailainen kristitty ei eroa millään tavalla Talibanien uskonoppineista mullaheista.
Uskontoa pitää vastustaa siksi, että sillä on potentiaalia valtaan. Uskovaiset ovat ahdasmielinen, ilkeä ihmisryhmä, joiden toiminnan päämääränä on lopulta hypoteettinen Jumalan valtakunta, jossa toisin ajattelevilla ei ole sijaa. Nykyäänkin uskovaiset kulkevat vaatimassa moraalia ja ei-uskovaisten oikeuksien rajoittamista. Abortit, homous, lääketieteellinen tutkimus, teknologian kehitys..nämä kaikki ovat uskovaisten maalitauluja. Aborttioikeus on itsestäänselvyys joka kuuluu jokaiselle tytölle ja naiselle koska on olemassa rikos nimeltään raiskaus. Homot ovat tasa-arvoisia heteroiden kanssa ja kantavat saman vastuun kuin heterot. Tieteen vapaus on länsimaisen kulttuurin perusta, jota uskovaisia ei saa päästää nakertamaan. Evoluutio on yksinkertaisesti luonnontieteen fakta, josta ei pitäisi edes keskustella uskontojen edustajien kanssa.
Raamatut voi kieltää viinan, mutta länsimaisella, vapaalla yksilöllä on oikeus vetää pää täyteen ihan milloin tahansa. Siitä ei tulla tinkimään uskovaisten hyväksi. Alkoholiveroa pitäisi laskea entisestään uskovaisten harmiksi.
Kun katson helluntailaista uskovaista, katson itse asiassa talibania, jota ei vain ole päästetty valtaan. Näen joka kerta kun katson uskovaista Osama Bin Ladenin kasvot. Bin Laden edustaa kaikkea sitä, mitä kristinuskossa vihaan. Bin Laden yksinään riittää kertomaan miksi uskonto on niin vaarallinen voima. Bin Laden on uskonto ja usko ja Jumalan sana, mikä tekee hänestä erityisen vaarallisen koko maailmalle. Bin Laden on kaikki se, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Hän ja Talebanit olivat Afganistanissa kaikki se, mihin uskovaiset tähtäävät. Ehkäpä juuri siksi Jeesuskin muistutti niin paljon Osama Bin Ladenia.
Uskovaisten on syytä olla tyytyväisiä syyskuun 11. päivän iskuista. Ne livat teidän olemattoman Jumalanne tahto. Bin Laden teki sen minkä Jeesus itse asiassa käski tehdä jo 2000 vuotta sitten.
Uskovaiset haluavat rajoittaa oman uskonsa varjolla kaikkien muiden ihmisten perusvapauksia ja muokata yhteiskunnasta talibanistisen maanpäällisen helvetin, jossa Jumalan laki on laki kaikille. Tässä mielessä helluntailainen kristitty ei eroa millään tavalla Talibanien uskonoppineista mullaheista.
Uskontoa pitää vastustaa siksi, että sillä on potentiaalia valtaan. Uskovaiset ovat ahdasmielinen, ilkeä ihmisryhmä, joiden toiminnan päämääränä on lopulta hypoteettinen Jumalan valtakunta, jossa toisin ajattelevilla ei ole sijaa. Nykyäänkin uskovaiset kulkevat vaatimassa moraalia ja ei-uskovaisten oikeuksien rajoittamista. Abortit, homous, lääketieteellinen tutkimus, teknologian kehitys..nämä kaikki ovat uskovaisten maalitauluja. Aborttioikeus on itsestäänselvyys joka kuuluu jokaiselle tytölle ja naiselle koska on olemassa rikos nimeltään raiskaus. Homot ovat tasa-arvoisia heteroiden kanssa ja kantavat saman vastuun kuin heterot. Tieteen vapaus on länsimaisen kulttuurin perusta, jota uskovaisia ei saa päästää nakertamaan. Evoluutio on yksinkertaisesti luonnontieteen fakta, josta ei pitäisi edes keskustella uskontojen edustajien kanssa.
Raamatut voi kieltää viinan, mutta länsimaisella, vapaalla yksilöllä on oikeus vetää pää täyteen ihan milloin tahansa. Siitä ei tulla tinkimään uskovaisten hyväksi. Alkoholiveroa pitäisi laskea entisestään uskovaisten harmiksi.
Kun katson helluntailaista uskovaista, katson itse asiassa talibania, jota ei vain ole päästetty valtaan. Näen joka kerta kun katson uskovaista Osama Bin Ladenin kasvot. Bin Laden edustaa kaikkea sitä, mitä kristinuskossa vihaan. Bin Laden yksinään riittää kertomaan miksi uskonto on niin vaarallinen voima. Bin Laden on uskonto ja usko ja Jumalan sana, mikä tekee hänestä erityisen vaarallisen koko maailmalle. Bin Laden on kaikki se, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Hän ja Talebanit olivat Afganistanissa kaikki se, mihin uskovaiset tähtäävät. Ehkäpä juuri siksi Jeesuskin muistutti niin paljon Osama Bin Ladenia.
Uskovaisten on syytä olla tyytyväisiä syyskuun 11. päivän iskuista. Ne livat teidän olemattoman Jumalanne tahto. Bin Laden teki sen minkä Jeesus itse asiassa käski tehdä jo 2000 vuotta sitten.
Vastaukset 18
Vanhimmat
mutta joitakin.
"Abortti on itsestäänselvyys jokaiselle naiselle ja tytölle koska on olemassa rikos nimeltään."
Sen kyllä ymmärrän että abortti tehdään niille jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi,mutta kun kaikista joille tehdään abortti on raiskauksien uhreja nyky-Suomessa joku muutama prosentti niin väitteesi on köykäinen.
Evoluutio ei ole fakta vaan teoria kuten sen nimikin jo sanoo.Evoluutio-teoria on huuhaata ja aikuissatu.
Mitä tulee eri synteihin niin juoppous,homous ja esi-aviollinen seksi murtavat ihmisen moraalisen selkärangan.
"Bin Laden teki sen minkä Jeesus teki itse asiassa käski 2000 vuotta sitten."
Tasan tarkalleen yhdessäkään evankeliumissa Jeesus ei käske niin että väitteesi heittää totisesti häränpyllyä.
on satua, niin kerrohan mulle muutama sana dinosauruksista, niin saan taas nauraa!!
Jurassic Parkkia, siellä kerrotaan dinosauruksista jos ne kiinnostaa, täällä keskustellaan helluntalaisuudesta :)
Näin se menee oikeasti:
-Teoria tarkoittaa ensiksi yhtenäistä tietojen järjestelmää, toiseksi tieteellistä selitystä tai selitysjärjestelmää ja kolmanneksi oletusta, otaksumaa, hypoteesia.
-Luonnontieteissä sanan teoria voi yleensä käsittää tarkoittavan asiakokonaisuutta, eikä termiin tiedeyhteisön käyttämänä liity arkikielisen merkityksen tapaista sisäänrakennettua epävarmuutta (vrt. yleinen virhetulkinta: xxxxxxx on vain teoria).
Jos sinun älykkyytesi on sillä tasolla ettet tiedä mitä teoria tieteen käytössä tarkoittaa, niin silloin kannattaa olla hiljaa asiasta.
on vain teoria. PISTE.
raamattu on vain satukirja. PISTE.
Perustele oma väitteesi, niin minä teen saman.
Kumpikohan meistä löytää enemmän todisteita väitteensä tueksi?
seuraava väite: "Evoluutioteoria on vain teoria. PISTE." :)
Mitenkähän nyt tuon väitteen sitten perustelisi todeksi lähtisin siitä että evoluutioteoria terminä sisältää jo tuon sanan teoria ja siitä voisi ainakin maallikko vetää johtopäätöksen että se on vain teoria :)
Toki olen avoin sellaisillekin tulkinnoille että se on jotain muutakin kuin teoria, loppujen lopuksi ei niin paljon kiinnosta mitä se on.
Todisteita en jaksa lähteä Googlettamaan kun tosiaan ei itsellä ole asiaan niin paljon kiinnostusta, mutta väittäisin kaikesta huolimatta että evoluutioteoria on vain teoria. Sanalla "vain" tarkoitan sitä että emme voi sanoa että evoluutioteoria on totuus, koska siitä ei ole riittävää varmuutta.
Tässä olisi lyhyt lista kirjoista joissa on lueteltu todisteita eri lajien kehittymisestä, eli evoluutiosta. Ja se mitä johtopäätöksiä maallikko vetää, ei ole mitään vaikutusta siihen että 99,9% tiedemiehistä luottaa evoluutio-teorian tofrnperäisyyteen.
Se lista:
Ahearn, J. N. 1980. Evolution of behavioral reproductive isolation in a laboratory stock of Drosophila silvestris. Experientia. 36:63-64.
Barton, N. H., J. S. Jones and J. Mallet. 1988. No barriers to speciation. Nature. 336:13-14.
Baum, D. 1992. Phylogenetic species concepts. Trends in Ecology and Evolution. 7:1-3.
Boraas, M. E. 1983. Predator induced evolution in chemostat culture. EOS. Transactions of the American Geophysical Union. 64:1102.
Breeuwer, J. A. J. and J. H. Werren. 1990. Microorganisms associated with chromosome destruction and reproductive isolation between two insect species. Nature. 346:558-560.
Budd, A. F. and B. D. Mishler. 1990. Species and evolution in clonal organisms -- a summary and discussion. Systematic Botany 15:166-171.
Bullini, L. and G. Nascetti. 1990. Speciation by hybridization in phasmids and other insects. Canadian Journal of Zoology. 68:1747-1760.
Butters, F. K. 1941. Hybrid Woodsias in Minnesota. Amer. Fern. J. 31:15-21.
Butters, F. K. and R. M. Tryon, jr. 1948. A fertile mutant of a Woodsia hybrid. American Journal of Botany. 35:138.
Brock, T. D. and M. T. Madigan. 1988. Biology of Microorganisms (5th edition). Prentice Hall, Englewood, NJ.
Callaghan, C. A. 1987. Instances of observed speciation. The American Biology Teacher. 49:3436.
Castenholz, R. W. 1992. Species usage, concept, and evolution in the cyanobacteria (blue-green algae). Journal of Phycology 28:737-745.
Clausen, J., D. D. Keck and W. M. Hiesey. 1945. Experimental studies on the nature of species. II. Plant evolution through amphiploidy and autoploidy, with examples from the Madiinae. Carnegie Institute Washington Publication, 564:1-174.
Cracraft, J. 1989. Speciation and its ontology: the empirical consequences of alternative species concepts for understanding patterns and processes of differentiation. In Otte, E. and J. A. Endler [eds.] Speciation and its consequences. Sinauer Associates, Sunderland, MA. pp. 28-59.
Craig, T. P., J. K. Itami, W. G. Abrahamson and J. D. Horner. 1993. Behavioral evidence for host-race fromation in Eurosta solidaginis. Evolution. 47:1696-1710.
Cronquist, A. 1978. Once again, what is a species? Biosystematics in agriculture. Beltsville Symposia in Agricultural Research 2:3-20.
Cronquist, A. 1988. The evolution and classification of flowering plants (2nd edition). The New York Botanical Garden, Bronx, NY.
Crossley, S. A. 1974. Changes in mating behavior produced by selection for ethological isolation between ebony and vestigial mutants of Drosophilia melanogaster. Evolution. 28:631-647.
de Oliveira, A. K. and A. R. Cordeiro. 1980. Adaptation of Drosophila willistoni experimental populations to extreme pH medium. II. Development of incipient reproductive isolation. Heredity. 44:123-130.
de Queiroz, K. and M. Donoghue. 1988. Phylogenetic systematics and the species problem. Cladistics. 4:317-338.
de Queiroz, K. and M. Donoghue. 1990. Phylogenetic systematics and species revisited. Cladistics. 6:83-90.
de Vries, H. 1905. Species and varieties, their origin by mutation.
de Wet, J. M. J. 1971. Polyploidy and evolution in plants. Taxon. 20:29-35.
del Solar, E. 1966. Sexual isolation caused by selection for positive and negative phototaxis and geotaxis in Drosophila pseudoobscura. Proceedings of the National Academy of Sciences (US). 56:484-487.
Digby, L. 1912. The cytology of Primula kewensis and of other related Primula hybrids. Ann. Bot. 26:357-388.
Dobzhansky, T. 1937. Genetics and the origin of species. Columbia University Press, New York.
Dobzhansky, T. 1951. Genetics and the origin of species (3rd edition). Columbia University Press, New York.
Dobzhansky, T. and O. Pavlovsky. 1971. Experimentally created incipient species of Drosophila. Nature. 230:289-292.
Dobzhansky, T. 1972. Species of Drosophila: new excitement in an old field. Science. 177:664-669.
Dodd, D. M. B. 1989. Reproductive isolation as a consequence of adaptive divergence in Drosophila melanogaster. Evolution 43:1308-1311.
Dodd, D. M. B. and J. R. Powell. 1985. Founder-flush speciation: an update of experimental results with Drosophila. Evolution 39:1388-1392.
Donoghue, M. J. 1985. A critique of the biological species concept and recommendations for a phylogenetic alternative. Bryologist 88:172-181.
Du Rietz, G. E. 1930. The fundamental units of biological taxonomy. Svensk. Bot. Tidskr. 24:333-428.
Ehrman, E. 1971. Natural selection for the origin of reproductive isolation. The American Naturalist. 105:479-483.
Ehrman, E. 1973. More on natural selection for the origin of reproductive isolation. The American Naturalist. 107:318-319.
Feder, J. L., C. A. Chilcote and G. L. Bush. 1988. Genetic differentiation between sympatric host races of the apple maggot fly, Rhagoletis pomonella. Nature. 336:61-64.
Feder, J. L. and G. L. Bush. 1989. A field test of differential host-plant usage between two sibling species of Rhagoletis pomonella fruit flies (Diptera:Tephritidae) and its consequences for sympatric models of speciation. Evolution 43:1813-1819.
Frandsen, K. J. 1943. The experimental formation of Brassica juncea Czern. et Coss. Dansk. Bot. Arkiv., No. 4, 11:1-17.
Frandsen, K. J. 1947. The experimental formation of Brassica napus L. var. oleifera DC and Brassica carinata Braun. Dansk. Bot. Arkiv., No. 7, 12:1-16.
Galiana, A., A. Moya and F. J. Alaya. 1993. Founder-flush speciation in Drosophila pseudoobscura: a large scale experiment. Evolution. 47432-444.
Gottleib, L. D. 1973. Genetic differentiation, sympatric speciation, and the origin of a diploid species of Stephanomeira. American Journal of Botany. 60: 545-553.
Halliburton, R. and G. A. E. Gall. 1981. Disruptive selection and assortative mating in Tribolium castaneum. Evolution. 35:829-843.
Hurd, L. E., and R. M. Eisenberg. 1975. Divergent selection for geotactic response and evolution of reproductive isolation in sympatric and allopatric populations of houseflies. The American Naturalist. 109:353-358.
Karpchenko, G. D. 1927. Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae L. Bull. Appl. Botany. 17:305-408.
Karpchenko, G. D. 1928. Polyploid hybrids of Raphanus sativus L. X Brassica oleraceae L. Z. Indukt. Abstami-a Verenbungsi. 48:1-85.
Kilias, G., S. N. Alahiotis and M. Delecanos. 1980. A multifactorial investigation of speciation theory using Drosophila melanogaster. Evolution. 34:730-737.
Knight, G. R., A. Robertson and C. H. Waddington. 1956. Selection for sexual isolation within a species. Evolution. 10:14-22.
Koopman, K. F. 1950. Natural selection for reproductive isolation between Drosophila pseudoobscura and Drosophila persimilis. Evolution. 4:135-148.
Lee, R. E. 1989. Phycology (2nd edition) Cambridge University Press, Cambridge, UK
Levin, D. A. 1979. The nature of plant species. Science 204:381-384.
Lokki, J. and A. Saura. 1980. Polyploidy in insect evolution. In: W. H. Lewis (ed.) Polyploidy: Biological Relevance. Plenum Press, New York.
Macnair, M. R. 1981. Tolerance of higher plants to toxic materials. In: J. A. Bishop and L. M. Cook (eds.). Genetic consequences of man made change. Pp.177-297. Academic Press, New York.
Macnair, M. R. and P. Christie. 1983. Reproductive isolation as a pleiotropic effect of copper tolerance in Mimulus guttatus. Heredity. 50:295-302.
Manhart, J. R. and R. M. McCourt. 1992. Molecular data and species concepts in the algae. Journal of Phycology. 28:730-737.
Mayr, E. 1942. Systematics and the origin of species from the viewpoint of a zoologist. Columbia University Press, New York.
Mayr, E. 1982. The growth of biological thought: diversity, evolution and inheritance. Harvard University Press, Cambridge, MA. McCourt, R. M. and R. W. Hoshaw. 1990. Noncorrespondence of breeding groups, morphology and monophyletic groups in Spirogyra (Zygnemataceae; Chlorophyta) and the application of species concepts. Systematic Botany. 15:69-78.
McPheron, B. A., D. C. Smith and S. H. Berlocher. 1988. Genetic differentiation between host races of Rhagoletis pomonella. Nature. 336:64-66.
Meffert, L. M. and E. H. Bryant. 1991. Mating propensity and courtship behavior in serially bottlenecked lines of the housefly. Evolution 45:293-306.
Mishler, B. D. 1985. The morphological, developmental and phylogenetic basis of species concepts in the bryophytes. Bryologist. 88:207-214.
Mishler, B. D. and M. J. Donoghue. 1982. Species concepts: a case for pluralism. Systematic Zoology. 31:491-503.
Muntzing, A. 1932. Cytogenetic investigations on the synthetic Galeopsis tetrahit. Hereditas. 16:105-154.
Nelson, G. 1989. Cladistics and evolutionary models. Cladistics. 5:275-289.
Newton, W. C. F. and C. Pellew. 1929. Primula kewensis and its derivatives. J. Genetics. 20:405-467.
Otte, E. and J. A. Endler (eds.). 1989. Speciation and its consequences. Sinauer Associates. Sunderland, MA.
Owenby, M. 1950. Natural hybridization and amphiploidy in the genus Tragopogon. Am. J. Bot. 37:487-499.
Pasterniani, E. 1969. Selection for reproductive isolation between two populations of maize, Zea mays L. Evolution. 23:534-547.
Powell, J. R. 1978. The founder-flush speciation theory: an experimental approach. Evolution. 32:465-474.
Prokopy, R. J., S. R. Diehl, and S. H. Cooley. 1988. Oecologia. 76:138.
Rabe, E. W. and C. H. Haufler. 1992. Incipient polyploid speciation in the maidenhair fern (Adiantum pedatum, adiantaceae)? American Journal of Botany. 79:701-707.
Rice, W. R. 1985. Disruptive selection on habitat preference and the evolution of reproductive isolation: an exploratory experiment. Evolution. 39:645-646.
Rice, W. R. and E. E. Hostert. 1993. Laboratory experiments on speciation: What have we learned in forty years? Evolution. 47:1637-1653.
Rice, W. R. and G. W. Salt. 1988. Speciation via disruptive selection on habitat preference: experimental evidence. The American Naturalist. 131:911-917.
Rice, W. R. and G. W. Salt. 1990. The evolution of reproductive isolation as a correlated character under sympatric conditions: experimental evidence. Evolution. 44:1140-1152.
Ringo, J., D. Wood, R. Rockwell, and H. Dowse. 1989. An experiment testing two hypotheses of speciation. The American Naturalist. 126:642-661.
Schluter, D. and L. M. Nagel. 1995. Parallel speciation by natural selection. American Naturalist. 146:292-301.
Shikano, S., L. S. Luckinbill and Y. Kurihara. 1990. Changes of traits in a bacterial population associated with protozoal predation. Microbial Ecology. 20:75-84.
Smith, D. C. 1988. Heritable divergence of Rhagoletis pomonella host races by seasonal asynchrony. Nature. 336:66-67.
Soans, A. B., D. Pimentel and J. S. Soans. 1974. Evolution of reproductive isolation in allopatric and sympatric populations. The American Naturalist. 108:117-124.
Sokal, R. R. and T. J. Crovello. 1970. The biological species concept: a critical evaluation. The American Naturalist. 104:127-153.
Soltis, D. E. and P. S. Soltis. 1989. Allopolyploid speciation in Tragopogon: Insights from chloroplast DNA. American Journal of Botany. 76:1119-1124.
Stuessy, T. F. 1990. Plant taxonomy. Columbia University Press, New York.
Thoday, J. M. and J. B. Gibson. 1962. Isolation by disruptive selection. Nature. 193:1164-1166.
Thoday, J. M. and J. B. Gibson. 1970. The probability of isolation by disruptive selection. The American Naturalist. 104:219-230.
Thompson, J. N. 1987. Symbiont-induced speciation. Biological Journal of the Linnean Society. 32:385-393.
Vrijenhoek, R. C. 1994. Unisexual fish: Model systems for studying ecology and evolution. Annual Review of Ecology and Systematics. 25:71-96.
Waring, G. L., W. G. Abrahamson and D. J. Howard. 1990. Genetic differentiation in the gall former Eurosta solidaginis (Diptera:Tephritidae) along host plant lines. Evolution. 44:1648-1655.
Weinberg, J. R., V. R. Starczak and P. Jora. 1992. Evidence for rapid speciation following a founder event in the laboratory. Evolution. 46:1214-1220.
Wood, A. M. and T. Leatham. 1992. The species concept in phytoplankton ecology. Journal of Phycology. 28:723-729.
Yen, J. H. and A. R. Barr. 1971. New hypotheses of the cause of cytoplasmic incompatability in Culex pipiens L.
evoluutioteoria on teoria, mikä se sitten on jos ei se ole teoria? Miksi sitä kutsutaan teoriaksi?
Hauki on kala, se on fakta ei teoria, evoluutioteoria on teoria ei fakta.
Varmaan löytyisi samanlainen lista kirjallisuudesta jossa on kriittinen lähestymistapa tuohon evoluutiotarinaan.
Näin ihminen ajattelee, ennen kuin pääsee Armosta osalliseksi.
Se, että ihminen on syntinen, ei tarkoita, että hänet pitäisi tappaa. EI, vaan se, että ihminen on syntinen, tarkoittaa, että hän tarvitsee Jeesuksen lunastustyönosuutta, syntien anteeksiantamusta ja iankaikkista elämää.
kaikkia ns. syntisiä. Miksi ? Koska ns. he eivät ole sen syntisempiä kuin kukaan muukaan.
Olen huomannut, että ei-uskovaiset nykyään ovat tosi kovia esim. työttömiä kohtaan . Näitä syrjäytettyjä osoitetaan sormella, samoin alkoholisteja, kun he muka elävät yhteiskunnan rahoilla. Minua ottaa päästä tuollainen ja uskovaisena puolustan aina juoppoja.
Ikävimmät ihmiset yleensä löytyy sieltä raivoraittiiden joukosta.
No, mitäs sulle kuuluu? Aika vahvaa kannanottoa sinulla. Oot siis syntynyt 81, oot aika nuori vielä 26 ehkä minä oon syntynyt 74 eli oon 34 v.
No miten sulla on ilta menny? Ootko paljon koneella? Onko sulla ketään tuttua joka ois uskovainen että voit jutella ja vaihtaa mielipiteitä, vois tulla keskustelua kun ei ookaan kaikki joo miehiä niinku helluntailaiset keskenään. Viha hälvenee kun oppii tuntemaan ihmistä, oli se kuka hyvänsä.
Ihminen on luonnostaan ennakkoluuloinen kaikkea tuntematonta kohtaan, se on vaan näin.
Jos todella tuntisit millainen uskovainen on, keskimäärin, niin et kirjoittaisi tuollaista. Tutustu ensin johonkin uudestisyntyneeseen uskovaiseen niin ehkä vihasi lauhtuu.
Maailmassa on juuri siksi niin paljon vihaa kun ihmiset ovat niin paljon omissa oloissaan, ei edes tunneta ketä naapureissa asuu, ei seinänaapuria muista naapureista puhumattakaan.
Kaikki on toisilleen ventoviearaita ja sitte yks kaks jollaki naksahtaa päässä ja alkaa ammuskella ihmisiä.
Kaikki ihmiset ovat varustettu samanlaisilla perusominaisuuksilla kuten tunteet ja tahto jne.
Kun näet jonkun ihmisen joka herättää vihan tunteita ajattelepa että se voisit olla sinä, sitä sanotaan empatiaksi. Yritä asettua sen toisen asemaan ja ymmärrät ihmisiä paremmin.
Hyvää illanjatkoa sinulle!
me tuomitsemme? Mitä itse teit avauksessasi? Miksi rajoitat meidän perusvapautta harjoittaa omaa uskontoamme? No ei se mitään ymmärrän kyllä sinua, itsellä osittain samantyyppisiä ajatuksia kristinuskosta kunnes kohtasin todellisen, elävän ja voimallisen Jumalan ja evankeliumin voima muutti minut hetkessä :) Toivottavasti sinullekin vielä käy samoin :)
ei tarvitse pitää uskoaan omana tietonaan?
Kirjoittaja teki mielestäni hyvän avauksen jota ns. uskovat kilpaa tuomitsevat uskaltamatta itse katsoa peiliin. Kirjoittaja sanoo rehellisesti mitenkä hän kokee uskon ja erityisesti helluntailaiset. Olen osittain samaa mieltä kirjoittajan kanssa.. Alkuseurakunta oli nimittäin kaiken kansan suosiossa..
Hyvä kirjoitus!
Rehellinen hyvä kirjoitus. Parempaan en pystyisi itsekään.
Jossain määrin todenperäinen kirjoitus joistakin uskovista, mutta ei Raamatusta. Jeesushan sanoo "Kuka ei ole syntiä tehnyt heittäköön ensimmäisen kiven" & "Älkää tuomitko!". Ja alkoholin juominen ei ole syntiä paitsi alkoholista juopuminen (känni) on syntiä. Epä-Kristittyjen ei tarvitse elää Raamatun mukaan, vaikka jotkut uskovaiset näin haluavatkin.