Olen kirjoittanut alempana uskovan ja seurakunnan asemasta Jumalan
edessä Jumalan näkökulmasta katsottuna.
Koska monille näyttää ihmisen syntisyys olevan suuri ongelma
ja se hallitsee heidän ajatusmaailmaansa,
kirjoitan nyt jotakin tästä aiheesta.
Meidän auktoriteettimme näissä asioissa, niin kuin kaikissa muissakin
asioissa, on Jumalan Sana, Raamattu.
Emme siis katso kokemuksiimme tai kokematta jäämättömiin asioihin, ei,
vaan, me katsomme Raamatun Sanaan ja me uskomme sen.
Raamatun ilmoituksen mukaan uskova on vapautettu synnistä.
Jos on vapautettu jostakin ei enään ole sen orja mistä on vapautettu.
Jos esimerkiksi olet istunut vankilassa ja sinut on vapautettu sieltä,
et enään ole vankilan muurien sisäpuolella.
Vankilan muurit ja lait eivät enään hallitse elämääsi.
Olet vapaa.
Uskova on vapautettu synnistä ja Saatanan vallasta.
Hän on päässyt vapauteen (Kol 1:13, Apt 26:18, Gal 5:1,13).
Uskovan ei siis enään tarvitse palvella syntiä ollen sen orja.
Hän on tullut Jumalan palvelijaksi. (Room 6:17-23).
Jumalan palvelija ei elä synnin harjoittajana.
Jumala ei vaadi keneltäkään sellaista mihin Hän ei olisi antanut voimaa.
Mutta, tässä tullaan nyt ongelmaan jonka johdosta kirjoitin aikaisemman
aloituskirjoitukseni.
On nimittäin niin että:
Jos synnillisten tottumustensa kanssa painiva uskova kuulee toistamiseen
että "mehän olemme vain armahdettuja syntisiä".
Hän saa sellaisen ymmärryksen, ettei se olekaan mahdollista päästä vapauteen.
Sitten jos hän vielä sattuu istumaan hengellisessä tilaisuudessa jossa
50 vuotta uskossa ollut saarnaaja puhuu synnistä vapautumisesta
ja sanoo ”nöyrästi”:
”Minäkin kaipaan ja etsin tätä vapautusta synnistä.”
Kyllä siinä nuoren uskovan toivo vapaudesta menee lopullisesti.
Mihin puhuja on silloin vienyt nuoren uskovan?
Puhuttaessa ”armosta pelastetuista syntisistä” voi olla niin että,
painopiste onkin sanassa ”syntisiä”.
Sehän se puhujan tarkoitus taisi ollakin.
Tuollainen opetus ei nosta ketään ylös synnin loasta elämään vanhurskasta
elämää Jumalan maailmoissa.
Se ei anna voimaa vastustaa syntiä, vaan sellainen opetus masentaa
ja vie ihmisen alaspäin synnin tekoon.
Mutta -
Jumalan Henki haluaa nostaa uskovan taivaallisiin näkemään
Jeesuksen kirkkauden ja saamaan Herralta Jeesukselta Kristukselta
voimaa syntiä vastaan.
Miten uskova sitten pääsee taivaallisiin ja saa voiman vastustaa syntiä?
Uskon että, Sanan julistuksella ja
opetuksella, on tässä asiassa suuri merkitys. Uskovan tulee nähdä
asemansa Kristuksessa; hän on vanhurskas ja pyhä.
Jumala on tarkoittanut jokaiselle lapselleen voiman syntiä vastaan.
Voima synnin yli on Pyhässä Hengessä.
Ef 5:18 "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno,
vaan TÄYTTYKÄÄ HENGELLÄ,"
Gal 5:16 "Minä sanon: VAELTAKAA HENGESSÄ, niin ette lihan himoa täytä."
25 "Jos me HENGESSÄ ELÄMME, niin myös HENGESSÄ VAELTAKAAMME.
Jeesus lupasi jäähyväispuheessaan Pyhän Hengen
omilleen (Joh 14. ja 16. luku). Jeesus kutsuu Pyhää Henkeä
Toiseksi Puolustajaksi.
Pyhä Henki on luvattu jokaiselle uskovalle kautta kaikkien aikojen
ja seurakuntarajoista riippumatta (Ap.t 2:38-39).
Pyhä Henki on annettu voimaksi todistaa Jeesuksesta mutta, -Pyhä Henki
on myös voimaksi elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
Jeesus sanoi: "Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman..." (Ap.t 1:8).
Tämän tähden apostolit täytettiin Pyhällä Hengellä (Ap.t 2:1-4).
Näin heillä oli voimaa todistaa Jeesuksesta ja elää puhdasta elämää.
Tästä johtuen ei ole mikään ihme että apostoleille oli hyvin tärkeää
että kaikki uskovat saivat Pyhän Hengen.
Lue Ap.t 8:14-19, 9:17, 10:44-46, 19:1-7).
Jokaisen seurakunnan johdon tulisi huolehtia siitä että,
-jokainen uskova on täytetty Pyhällä Hengellä.
Kun seurakunta on täytetty Hengellä ja se myös vaeltaa Hengen täyteydessä,
synti ei voi rehottaa seurakunnassa (Gal 5:16,22, Room 7:6, 8:4,9,13).
Pyhän Hengen täyteydessä elävä ja vaeltava uskova ei ole lain alla koska,
hän luonnostaan tekee sitä mitä Jumala häneltä odottaa.
Kukaan ei Pyhän Hengen täyteydessä varasta, valehtele, ryyppää, tappele,
petkuta eikä tee huorin. Puhumattakaan vakavimmista rikoksista joista
saa vankilatuomion.
Pyhän Hengen täyteydessä elävä uskova ei harjoita syntiä vaan, hän karttaa
syntiä ja pyrkii siitä pois.
Tämän saa aikaan Pyhä Henki uskovassa.
Gal 5:18 "Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla."
Huomasitko "Hengen kuljetettavina".
Siis, Pyhä Henki antaa voimaa elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
Tässä on vastaus syntiensä kanssa taisteleville uskoville.
Sinä voit täyttyä Hengellä ja saada voiton syntitottumuksistasi.
Voit myös elää Hengen täyteistä elämää.
Sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Pyhä Henki on lahja uudestisyntyneille Jeesukseen
Kristukseen uskoville.
edessä Jumalan näkökulmasta katsottuna.
Koska monille näyttää ihmisen syntisyys olevan suuri ongelma
ja se hallitsee heidän ajatusmaailmaansa,
kirjoitan nyt jotakin tästä aiheesta.
Meidän auktoriteettimme näissä asioissa, niin kuin kaikissa muissakin
asioissa, on Jumalan Sana, Raamattu.
Emme siis katso kokemuksiimme tai kokematta jäämättömiin asioihin, ei,
vaan, me katsomme Raamatun Sanaan ja me uskomme sen.
Raamatun ilmoituksen mukaan uskova on vapautettu synnistä.
Jos on vapautettu jostakin ei enään ole sen orja mistä on vapautettu.
Jos esimerkiksi olet istunut vankilassa ja sinut on vapautettu sieltä,
et enään ole vankilan muurien sisäpuolella.
Vankilan muurit ja lait eivät enään hallitse elämääsi.
Olet vapaa.
Uskova on vapautettu synnistä ja Saatanan vallasta.
Hän on päässyt vapauteen (Kol 1:13, Apt 26:18, Gal 5:1,13).
Uskovan ei siis enään tarvitse palvella syntiä ollen sen orja.
Hän on tullut Jumalan palvelijaksi. (Room 6:17-23).
Jumalan palvelija ei elä synnin harjoittajana.
Jumala ei vaadi keneltäkään sellaista mihin Hän ei olisi antanut voimaa.
Mutta, tässä tullaan nyt ongelmaan jonka johdosta kirjoitin aikaisemman
aloituskirjoitukseni.
On nimittäin niin että:
Jos synnillisten tottumustensa kanssa painiva uskova kuulee toistamiseen
että "mehän olemme vain armahdettuja syntisiä".
Hän saa sellaisen ymmärryksen, ettei se olekaan mahdollista päästä vapauteen.
Sitten jos hän vielä sattuu istumaan hengellisessä tilaisuudessa jossa
50 vuotta uskossa ollut saarnaaja puhuu synnistä vapautumisesta
ja sanoo ”nöyrästi”:
”Minäkin kaipaan ja etsin tätä vapautusta synnistä.”
Kyllä siinä nuoren uskovan toivo vapaudesta menee lopullisesti.
Mihin puhuja on silloin vienyt nuoren uskovan?
Puhuttaessa ”armosta pelastetuista syntisistä” voi olla niin että,
painopiste onkin sanassa ”syntisiä”.
Sehän se puhujan tarkoitus taisi ollakin.
Tuollainen opetus ei nosta ketään ylös synnin loasta elämään vanhurskasta
elämää Jumalan maailmoissa.
Se ei anna voimaa vastustaa syntiä, vaan sellainen opetus masentaa
ja vie ihmisen alaspäin synnin tekoon.
Mutta -
Jumalan Henki haluaa nostaa uskovan taivaallisiin näkemään
Jeesuksen kirkkauden ja saamaan Herralta Jeesukselta Kristukselta
voimaa syntiä vastaan.
Miten uskova sitten pääsee taivaallisiin ja saa voiman vastustaa syntiä?
Uskon että, Sanan julistuksella ja
opetuksella, on tässä asiassa suuri merkitys. Uskovan tulee nähdä
asemansa Kristuksessa; hän on vanhurskas ja pyhä.
Jumala on tarkoittanut jokaiselle lapselleen voiman syntiä vastaan.
Voima synnin yli on Pyhässä Hengessä.
Ef 5:18 "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno,
vaan TÄYTTYKÄÄ HENGELLÄ,"
Gal 5:16 "Minä sanon: VAELTAKAA HENGESSÄ, niin ette lihan himoa täytä."
25 "Jos me HENGESSÄ ELÄMME, niin myös HENGESSÄ VAELTAKAAMME.
Jeesus lupasi jäähyväispuheessaan Pyhän Hengen
omilleen (Joh 14. ja 16. luku). Jeesus kutsuu Pyhää Henkeä
Toiseksi Puolustajaksi.
Pyhä Henki on luvattu jokaiselle uskovalle kautta kaikkien aikojen
ja seurakuntarajoista riippumatta (Ap.t 2:38-39).
Pyhä Henki on annettu voimaksi todistaa Jeesuksesta mutta, -Pyhä Henki
on myös voimaksi elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
Jeesus sanoi: "Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman..." (Ap.t 1:8).
Tämän tähden apostolit täytettiin Pyhällä Hengellä (Ap.t 2:1-4).
Näin heillä oli voimaa todistaa Jeesuksesta ja elää puhdasta elämää.
Tästä johtuen ei ole mikään ihme että apostoleille oli hyvin tärkeää
että kaikki uskovat saivat Pyhän Hengen.
Lue Ap.t 8:14-19, 9:17, 10:44-46, 19:1-7).
Jokaisen seurakunnan johdon tulisi huolehtia siitä että,
-jokainen uskova on täytetty Pyhällä Hengellä.
Kun seurakunta on täytetty Hengellä ja se myös vaeltaa Hengen täyteydessä,
synti ei voi rehottaa seurakunnassa (Gal 5:16,22, Room 7:6, 8:4,9,13).
Pyhän Hengen täyteydessä elävä ja vaeltava uskova ei ole lain alla koska,
hän luonnostaan tekee sitä mitä Jumala häneltä odottaa.
Kukaan ei Pyhän Hengen täyteydessä varasta, valehtele, ryyppää, tappele,
petkuta eikä tee huorin. Puhumattakaan vakavimmista rikoksista joista
saa vankilatuomion.
Pyhän Hengen täyteydessä elävä uskova ei harjoita syntiä vaan, hän karttaa
syntiä ja pyrkii siitä pois.
Tämän saa aikaan Pyhä Henki uskovassa.
Gal 5:18 "Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla."
Huomasitko "Hengen kuljetettavina".
Siis, Pyhä Henki antaa voimaa elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
Tässä on vastaus syntiensä kanssa taisteleville uskoville.
Sinä voit täyttyä Hengellä ja saada voiton syntitottumuksistasi.
Voit myös elää Hengen täyteistä elämää.
Sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Pyhä Henki on lahja uudestisyntyneille Jeesukseen
Kristukseen uskoville.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mutta kaikki eivät saa Pyhän hengen kastetta itsekin olen ollut uskossa jo 6 vuotta mutta en ole täyttynyt Hengellä. Uskon että vähemmistöllä on Henkikaste.
Mitä mieltä olet armosta? Eikä armo ole juuri vastaus syntikysymykseen?
ilman Henkikastetta? Et ole yksin tämän ongelman kanssa.
Tämä pitkä aika voi olla sinulle jarru Hengellä täyttymiseen.
Koskapa sinä alat järkeilemään asiaa ja vihollinen näyttää
sinussa virheitä ja sanoo että et sinä
voi täyttyä Hengellä koska ....
JÄTÄ POIS KAIKKI TUOMMOINEN VALHEPUHE.
USKO TOTUUTTA.
Jätä pois kaikki inhimilliset järkeilyt. Älä katso itseesi ja
mahdollisiin epäonnistumisiisi. Olet saanut kaiken anteeksi uskosi tähden
ja olet puhdas ja täysin Jumalalle kelvollinen. Katso Jeesukseen ja
palvo Häntä hiljaa yksinäisessä rukouksessasi.
Kiitä ja palvo Jeesusta kaikesta siitä mitä Hän on sinulle tehnyt ja antanut.
Kiitä erikoisesti Pyhän Hengen lahjasta.
Älä yritä täyttyä Hengellä.
Anna Jeesuksen tehdä se. Jeesus on se joka täyttää Hengellä.
Kun suustasi alkaa tulla outoja sanoja, anna tulla. Se on kielilläpuhumista.
Sinä vain palvot Jeesusta. Älä missään tapauksessa pane Pyhän Hengen
lahjaa kohdallasi kyseenalaiseksi.
Jeesus on luvannut Pyhän Hengen kaikille omilleen. Niin sinulle kuin minullekin.
Älä myöskään pelkää että saat jotakin väärää.
Jeesus ei koskaan anna mitään väärää.
Rukouksessa olet kaikkeinpyhimmässä Jumalan edessä.
Siellä ei vihollinen ole temppuilemassa.
Keskity vain Jeesukseen ja ota vastaan uskossa.
Tämä kirjoitukseni oli vastaus eräälle henkilölle jokin aika sitten.
Sinä ehkä olet kiinnostunut tästä kokemuksestani.
Toivon että se synnyttää sinussa janoa ja uskoa niin että sinäkin täytyt Hengellä.
Nämä asiat ovat koettavissa. Eivät pelkkiä teorioita.
Olet suuren ja ratkaisevan kysymyksen edessä. Mennäkö uskovien upotuskasteelle vaiko ei.
Itse olin tuon kysymyksen edessä kevättalvella v.1992. Olin tullut uskoon ja Jumala johdatti minut helluntaiseurakuntaan. Ennen uskoontuloani minulla ei ollut mitään tarkoitusta liittyä helluntaiseurakuntaan. Hehän olivat mielestäni harhaoppisia hihhuleita, joita tulisi välttää. Nyt kuitenkin olin saanut suuren Jumalan Sanan nälän. Havaitsin helluntailaiset rakkaiksi sisariksi ja veljiksi. He rakastivat minua ja minä heitä. Halusin nyt käydä kaikissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja liittyä seurakunnan jäseneksi.
Mutta, oli yksi ongelma. Tiesin helluntailaisten kastavan upottamalla jokaisen seurakunnan jäseneksi pyrkivän. En voinut ajatellakaan vain käyväni kaikissa tilaisuuksissa liittymättä jäseneksi seurakuntaan. Ajattelin sen olevan seurakunnan hyväksikäyttöä. Koin olevani yksi heistä. Minulla oli kuitenkin luterilainen ja laestadiolainen tausta. Miten saisin tietää mikä kaste olisi se oikea kaste, jonka Jumala on säätänyt ja jonka Hän hyväksyy? Tässäpä kysymys. Tiesin vastauksen, jos kysyisin ihmisiltä. Vastaus riippuisi siitä, minkä seurakunnan edustajalta kysyisin. En näin ollen voinut kysyä ihmisiltä. Olin epävarma siitä mitä tehdä, kunnes huomasin, että voisin kysyä suoraan Jumalalta. Näin teinkin. Herra sanoi lyhyesti ja ytimekkäästi: "lue Raamattua". Luin Raamattua ja huomasin uskovien upotuskasteen raamatulliseksi ja oikeaksi kasteeksi. En löytänyt yhtään Raamatun jaetta, jossa olisi käsketty kastaa ja kastettu sylivauvoja. Niin pyysin seurakunnan pastoria kastamaan minut. Minut kastettiin toukokuussa 1992 uskovien upotuskasteella. Se oli siunattu tilaisuus.
Seuraava päivä oli todella erikoinen. Olin niin valtavan rakkauden ympäröimä heti aamulla herättyäni, että koin uivani Jumalan rakkaudessa. Tuntui kuin kävelisin metrin maanpinnan yläpuolella. Jumalan läsnäolo oli niin valtava. Jumalan rakkaus murti minut täysin. Kyynelehdin koko päivän aamusta iltaan. Hän rakasti minua ja minä Häntä. En ole koskaan ennen sitä, enkä sen jälkeen kokenut mitään niin suurta rakkautta. Olin vanhempieni kanssa kaksosveljeni luona tuon päivän. He puhelivat keskenään maallisia asioita ja minä ihmettelin sitä. Kuinka he voivat puhua noin vähäpätöisiä asioita kun minä kirjaimellisesti uin Jumalan läsnäolossa ja rakkaudessa? Eivätkö he näe ja ymmärrä mitä minulle tapahtuu? Näin ajattelin.
Syksyllä 1992 seurakuntaan tuli kaksi vanhaa Herran palvelijaa. He pitivät kokoussarjan Pyhästä Hengestä ja Pyhän Hengen täyteydestä. Halusin saada Ap.t 2. luvun mukaisen Henkikasteen. Menin eteen esirukoukseen jokaisen saarnan jälkeen. Puolestani rukoiltiin että täyttyisin Pyhällä Hengellä. Asuin tilapäisesti kokoussarjan ajan kaverini asunnossa pitkän kokousmatkan tähden. Kaverini oli isänsä luona nuo päivät. Olin siis yksin asunnossa. Toiseksi viimeisen kokouksen jälkeen heti tultuani asuntoon, polvistuin tuolin eteen pannen kyynärpääni tuolille. Rukoilin siinä muutaman minuutin. Olin saanut saarnojen kautta uskon siihen, että minäkin täytyn Pyhällä Hengellä. Sanoin Jeesukselle: "Sinä Herra Jeesus Kristus olet luvannut minulle Pyhän Hengen lahjan ja palvelijasi sanoi kokouksessa, että olen jo saanut Pyhän Hengen. Minun tavitsee vain avata suuni ja kiittää Sinua Pyhästä Hengestä. Siksi minä nyt vain kiitän Sinua Pyhästä Hengestä ja otan Hänet vastaan tässä ja nyt. Kiitos Jeesus Pyhästä Hengestä. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos." Silloin alkoi suustani tulla outoja sanoja. Hetken kuluttua puhuin vierasta kieltä, jota en koskaan ollut kuullut. Tiesin puhuvani uutta aitoa kieltä jota puhutaan jossakin päin maailmaa. Valtava riemu täytti sydämeni. Puhuin ja puhuin ja puhuin ylistäen Jumalaa. Muistin Jeesuksen sanoneen Mark 16 luvussa: "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun nimessäni... he puhuvat uusilla kielillä." Riemuitsin valtavasti, koska ajattelin tuota Jeesuksen lupausta, ja että se toimii minun elämässäni tässä ja nyt. Jos tämä on totta ja toimii, niin kaikki muukin mitä Raamatussa on kirjoitettu on totta. Näin ajattelin mielessäni. Mikä valtava ilo. Jeesus näytti nyt lopullisesti tunnustavansa uskoni Häneen. Eihän Hän muuten olisi kastanut minua Pyhällä Hengellä (Mark 1:8).
Seuraavana päivänä menin erään uskovan kaverini luokse. Lähdimme kävelemään metsään ennen illan kokouksen alkamista jotta voisimme ylistää Herraa vapaasti häiritsemättä toisia ihmisiä. Kaverini puhui useita kieliä joita hän ei osaa. Hän puhui siis kielillä 1 Kor 12 ja 14 luvun mukaisesti. Hän puhui venäjää ja jotain ranskan sukuista kieltä vaihdellen kieliä. Minä taas sitä tuntematonta kieltä, jonka juuri olin saanut Herralta lahjaksi. Ylistimme Jeesusta metsässä uusilla kielillä ja meillä oli todella siunattu kävelylenkki. Kaverini ei tarvinnut muuta kuin sanoa: "Kiitos Jeesus," niin silloin koin valtavan sisäisen ilon ja maljani vuoti yli ja kieleni kääntyi kielilläpuhumiseksi. Suomen kieli ei enään riittänyt ylistämään Jeesusta. Kaverini Jeesus oli kasvanut. Hän sanoi leikillisesti: ”Kuulehan jaikal, ennen minulla oli niin pieni Jeesus että, Hän olisi taskuun mahtunut, mutta nyt…” Silloin minä taas puhkesin ylistämään Jeesusta kielillä. Mikä ilo, mikä vapaus!
Tultuamme kokouspaikalle, istuimme salin perälle. Meidän takanamme istui muutama teinityttö. Tytöt sipisivät ja naurahtelivat koko kokouksen ajan. Minulla oli vaikeuksia pitää suuni kiinni ja olla hiljaa sillä, -niin siunattu oli tuo kokous. Jumalan läsnäolo oli voimakas. Maljani vuotaessa yli tulvi kielilläpuhumiseni. Minä pelkäsin häiritseväni kokousta. Silloin kaverini teki minulle yllättävän kysymyksen. Hän kysyi, jos tyttöjen sipinä ja nauruntirskahdukset häiritsevät minua. Minulla oli sellainen rauha, ettei minua olisi häirinnyt, vaikka juna olisi ajanut ohi metrin päästä minusta. Siksi kysymys huvitti minua. Kokouksen lopussa menin taas Herran palvelijoiden kätten alle siunattavaksi. He pyysivät minua ylistämään Jeesusta sillä kielellä, jonka olen juuri saanut. Kun aukaisin suuni ja aloin puhumaan kielillä, ylleni tuli valtava Jumalan voima. Puhuin nyt niin voimakkaasti uudella kielellä, että koko sali raikui ja kaikki sen kuulivat. Hetken kuluttua Herran palvelija sanoi: "Riittää." Silloin kielilläpuhuminen loppui niin kuin olisi puukolla katkaistu. Hän tunnisti puhumani kielen. Hän oli näet lähetyssaarnaaja ja oli kuullut tuota kieltä lähetyskentällä, jolla oli työskennellyt.
Tämän jälkeen kävelin vapaasti kokoussalissa. Uskovia istui vielä paikoillaan. Osa oli jo lähtenyt ulos. Herran Henki veti minua kohti erästä veljeä. Henki kehotti voimakkaasti panemaan käteni tämän veljen päälle. En olisi millään tahtonut mennä hänen luokseen ja panna käsiäni hänen päälleen. Olin hyvin ujo ja arka. Henki veti minua tekemään niin kuin Hän tahtoi. Panin vastahakoisesti käteni veljen päälle ja puhuin voimakkaasti kielillä.
Monia vuosia tämän tapauksen jälkeen keskustelin tuo veljen kanssa tästä kokouksesta ja tapahtumista siellä. Hän kertoi minulle, että hänellä oli juuri tuolloin ollut erittäin vaikea aika. Minun rukoukseni kielilläpuhuen Hengessä oli vapauttanut hänet niistä paineista joiden alla hän oli taistellut. Näin Pyhä Henki toimii niiden kautta, jotka Hän saa valtaansa.
Tämän kokoussarjan aikana monet uskovat täyttyivät Pyhällä Hengellä.
Minun kertomukseni on vain yksi tapaus monien joukossa.
Paavalin julistuksen tarkoitus oli että syntyisi uskon kuuliaisuus Jeesuksen nimeä kohtaan kaikissa pakanakansoissa. Sinun tulee siis totella selvää Raamatun oppia uskovien upotuskasteesta. Raamattu meille nämä asiat osoittaa. Ei uskovien kaste ole ihmisistä.
Se on Jumalasta. Jeesus, vaikka oli synnitön Jumalan Poika meni kolmekymppisenä miehenä upotuskasteelle. Tämän Hän teki näyttäen meille esimerkkiä. Jeesus on tie totuus ja elämä. On turvallista seurata Jeesusta ja alottaa se Jeesuksen esimerkin mukaisesti kasteella käymisellä.
Tottele Jumalaa ja sinäkin saat tuon ihmeellisen Puolustajan, Pyhän Hengen. Hän alkaa opettamaan sinua. Silloin Jumalan Sana avautuu sinulle ja ymmärrät hengellisiä asioita kokonaan uudessa valossa. Siis, mitä viivyttelet. Juokse kasteelle ja ota vastaan se siunaus mikä kasteeseen liittyy.
Siunausta
jaikal
Meidän tulee minunkin mielestäni olla omassa uskonelämässämme AIDOSTI Kristus-keskeisiä, ei vain tekohurskaita, "nöyriä" , ihmis- ja syntikeskeisiä kristittyjä.
Meillä PH:stä uudestisyntyneillä kristityillä on asema Kristuksessa , Jumalan lapsen perintöosa Jeesuksen Kristuksen sijaissovitustyön perusteella.
Tätä uutta asemaa ei voi kukaan meiltä varastaa, ei saatana, eikä toiset ihmiset, mikäli luotamme Sanan lupauksiin ja omistamme ne uskossa itsellemme.
Jumala katsoo meitä Kristuksen ristin läpi silloin, kun olemme vastaanottaneet Jumalan Pojan armon.
Hänessä kaikki on valmista. Ei KOSKAAN unohdeta tätä.
Tämä seuraava raamatunkohta on aina ollut minulle todella tärkeä.
Matteus 14
27 Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29 Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Heti kun Pietari alkoi katsomaan Jeesuksen Kristuksen sijasta omaan itseensä ja ympärillä vallitseviin myrskyäviin olosuhteisiin (= ihmis- ja syntikeskeisyys/epäusko), Hän alkoi VAJOAMAAN järven pinnalta.
Lisää tätä opetusta tänne!
tästä lupauksesta!!! meidän ei todellakaan tarvitse vajota jos katsomme vain Häneen .
ymmärtämiseksi on välttämätöntä tietää ja tunnustaa että meissä yhdessä ruumiissa on kaksi erilaista olemusta ja luontoa; vanha tottelematon Aadam ja uusi, Hengestä syntynyt sisäinen ihminen, joka mielellään tekee Jumalan tahdon, "eikä voi syntiä ehdä", koska on Jumalasta syntynyt, [1.Kor.15. luku ja 1.Joh.3:8,9].
Jos kuka ihminen tekee syntiä, sen tekijä ei olekaan ihminen, vaan synti, joka ihmisessä asuu [Room.7:17], ja jos joku tekee vanhurskautta, ei senkään tekijä ole minä, vaan Vanhurskaus, joka minun sisimmässäni asuu, sillä usko on aina Jumalan tekemä työ, ei ihmisen; [Joh.6:29].
Ei siis varasteta Jumalan töitä itselle, eikä omaksuta synnin tekoja tehtäväksemme!
kun kukaan ei yrittänyt kumota edellistä "Tämän asian" kirjoitustani! Sanokaa nyt jotakin, oletteko samaa mieltä vai eri mieltä!
kommentoida mielipidettäsi mutta, jänis hyppäsi pöksyihin.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Asia on juuri niin kuin kirjoitit.
Kirjoitit kuitenkin asian niin ykstotisen suoraan että joku
voi ymmärtää sen väärin.
Siksi en heti uskaltanut tukea esittämääsi väitettä.
Eihän kaikilla ole niin selvää ymmärrystä Sanasta tässä asiassa kuin sinulla on.
Tekisin kuitenkin yhden tarkennuksen kirjoitukseesi.
Olet varmaan kanssani samaa mieltä että:
Vanha Aadam (vanha ihminen) on kuollut
ristillä Jeesuksen kanssa (2 Kor 5:14-15).
Siksi sen ei saa kummitella ja tehdä syntiä.
Sen pitää uusi luomus (2 Kor 5:17)
Hengellä kuolettaa (Room 8:13) ja sen pitää pysyä kuollena.
Tässä on kristityn jokapäiväinen taistelu.
Juuri siksi Raamattu kehottaa uskovia täyttymään Hengellä ja vaeltamaan
Hengessä (Ef 5:18,Gal 5:16).
Silloin ei liha hallitse uutta luomusta.
Tätä asiaa käsittelee Room 6. luku kokonaisuudessaan.
Ymmärrämme ainakin tämän asian molemmat samalla tavalla. Jumalasta syntyneellä sisäisellä ihmisellä ei ole edes minkäänlaista halua tehdä syntiä, vaan se "ilolla yhtyy Jumalan lakiin".
1. Joh. 3:9
"Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt."
Jos kuka "uskovainen" tekee syntiä, hänessä on päässyt silloin lihan mieli vapaaksi ristiltä.
Saarn. 12:11
"Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia."
on uudestisyntymisessä yhtynyt Jumalan Hengen kanssa.
Se on yksi henki Hänen kanssaan.
1 Kor 6:17 "Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan."
Tämä uudestisyntynyt eläväksi tehty ihmisen henki (Ef 2:1,5)
ei saata tehdä syntiä. Se janoaa Jumalan tahdon tekemistä, puhtautta ja pyhyyttä.
Meidäthän on pyhitetty Jeesuksen ruumiin uhrilla kertakaikkisesti.
Siksi uskova on pyhä. Pyhä tarkoittaa sitä että, pyhitetty ihminen on
erotettu pois synnistä ja maailman ajattelutavasta ja
siirretty Jumalan valtakuntaan elämään Jumalansa kanssa taivaallisissa.
Me olemme sisällä Jumalan valtakunnassa ja taivaallisissa Kristuksen Jeesuksen
kanssa (Ef 1:20, 2:6).
Pyhyys ei siis ole sitä, että päällämme on jonkinlainen pyhimyskehä.
No, tämä nyt vielä lisänä tähän keskusteluun.
Olemme varmaankin vieläkin samoilla linjoilla?
Vai?