Joku ystäväni saattaa minut tästä jutustani tunnistaakin, mutta eihän siinä mitään pahaa ole.
Vuosia sitten (tarkemmin v.-98) olin päätänyt vaihtaa autoni uuteen, samanmerkkiseen, jolle oli tehty sekä facelift että muita uudistuksia.
Suuri syy vaihtoon olivat paljot ajokilometrini sekä uuden mallin ABS-jarrut.
No, painelin kauppaan ja kyselin koeajoa. No, sehän järjestyi, myyjä kyseli että mihinkäs meinaat ajella ja kerroin meneväni sille tielle joka oli vielä muutama vuosi sitten Etelä-Suomen teiden kuningas, eli mäkisin ja mutkaisin.
Oli marraskuun alkua ja lunta sadellut, väliin vähän vettäkin ja siellä tutulla sorarännillä pinta oli sopivasti jäinen.
No, enhän uskaltanut uudella autolla joka vielä oli koeajosssa, ajella kuin omallani, ,mutta tuntuivat ominaisuudet olevan sen verran hyvät, että ainakin kuvittelin ajelevani kohtuullisesti reilummin kuin olisin ajellut aiemmin samalla kelillä.
Jäin sitten katselemaan maisemaa, joka oli muuttunut, kun ohitseni hiekoituskiviä lennättäen kyöräsi pakettiauto: Kaveri uskalsi ohittaa, koska näki korkealta pitemmälle ja olin hiljentänyt vauhtiakin syysmaisemaa ihaillessani.
Katselin kaverin menoa, joka vaikutti tosi hurjalta ja ajattelin, että sen on oltava ihan paikallisia koska uskaltaa niin päästellä.
Kun perävalot katosivat näköpiiristäni, iski minuun pikku piru: Ajattelin, että tunnenhan tien minäkin ja päätin paikan, missä saan perävalot taas eteeni.
Annoin palaa. Auto tuli hyvin mukana ja vähäiset luistot olivat hyvin hallinnassa: Jännitystä tosin lisäsi se, että auto oli koeajossa, mutta varoin ottamasta mitään tyhmiä riskejä.
Keli oli niin liukas, että vain harvoin pystyi ylittämään 80 rajoituksen.
Edelläni paineleva pakettiautomies tuli eteeni juuri siinä kohdassa, jossa olin sen laskenut mahdolliseksi.
Kävin hoitelemassa bisneksiä ja ajelin toista kautta takaisin kaupoille.
Kun sitten tehtiin kauppaa autosta, kysyi myyjä, halusinko alle kitkat vaiko nastat?
Talvikumit kun sisältyivät kampanjaan.
Kerroin myyjälle, mitä mieltä olin kitkarenkaista ja niiden ominaisuuksista.
Myyjä siihen, että ei nyt kannata hermostua, sillä kerroit koeajolenkin jälkeen auton olleen hyvin hanskassa ja koska testipätkä oli vaativin mahdollinen, luulin, että haluaisit alle samat kumit kuin koeajoautossakin.
Ne kumit olivat Continentalin Conti Eco Contactit.
Ilman nastan nastaa.
Minä en miettinyt hetkeäkään, vaan muutin mielipiteeni saman tien.
Kun jouluna lähdimme lappiin, oli se juhlaa lasketella lumisia tunturiteitä laajoissa, hallituissa luistoissa.
Sellaista iloa ja vapautta ei nastapekka koe koskaan.
Ikinä en jäänyt jäiseenkään mäkeen.
Nykyisessäni on ollut nastat, koska ne kuuluivat kauppaan ja nuukana miehenä en ole vaihtanut kitkoihin.
Mutta varmaa on, että vaihtaessani siihen uuteen (tarkkaavainen lukija tietää, minkä auton ja mihin autoon)otan siihen markkinoiden parhaat testitulokset saavuttneet kitkarenkaat.
Ajaminen on taitolaji.
Sitä taitoa on monenlaista: Sellaista taitoa, jolla tehdään temppuja, ei juurikaan tiellä tarvita. Tärkeämpää on kyetä lukemaan olosuhteita siten, ettei ylitä omaa suorituskykyään.
Nastapekat ne ohittelevat rekkojen lumipöllyssä 140kmh, kuvitellen että luistonesto, ABS ja hyvät testivoittajarenkaat auttavat, jos joku on siellä pöllyssä tiellä poikittain.
Ei auta.
Keravalla se pari vuotta sitten nähtiin, mihin menevät miehet, jotka kyllä tietävät.
He vain eivät tiedä, millaista on lumi ja millaista on jää millaiselllakin kelillä ja ilmankosteudella.
Pienistä asioista koostuu olosuhteiden kartoitus. Se on kyettävä tekemään tuulilasin sisäpuolelta, koska keli- ja koskteusvaihtelut ovat jatkuvia.
Ellei osaa arvioida, ei pidä mennä tielle.
Siinä ei kannata varman päälle laskeskella ja nastoja sen vuoksi ostella.
Joka niin joutuu tekemään, voisi mieluummin jäädä pahalla kelillä kotiinsa.
Vuosia sitten (tarkemmin v.-98) olin päätänyt vaihtaa autoni uuteen, samanmerkkiseen, jolle oli tehty sekä facelift että muita uudistuksia.
Suuri syy vaihtoon olivat paljot ajokilometrini sekä uuden mallin ABS-jarrut.
No, painelin kauppaan ja kyselin koeajoa. No, sehän järjestyi, myyjä kyseli että mihinkäs meinaat ajella ja kerroin meneväni sille tielle joka oli vielä muutama vuosi sitten Etelä-Suomen teiden kuningas, eli mäkisin ja mutkaisin.
Oli marraskuun alkua ja lunta sadellut, väliin vähän vettäkin ja siellä tutulla sorarännillä pinta oli sopivasti jäinen.
No, enhän uskaltanut uudella autolla joka vielä oli koeajosssa, ajella kuin omallani, ,mutta tuntuivat ominaisuudet olevan sen verran hyvät, että ainakin kuvittelin ajelevani kohtuullisesti reilummin kuin olisin ajellut aiemmin samalla kelillä.
Jäin sitten katselemaan maisemaa, joka oli muuttunut, kun ohitseni hiekoituskiviä lennättäen kyöräsi pakettiauto: Kaveri uskalsi ohittaa, koska näki korkealta pitemmälle ja olin hiljentänyt vauhtiakin syysmaisemaa ihaillessani.
Katselin kaverin menoa, joka vaikutti tosi hurjalta ja ajattelin, että sen on oltava ihan paikallisia koska uskaltaa niin päästellä.
Kun perävalot katosivat näköpiiristäni, iski minuun pikku piru: Ajattelin, että tunnenhan tien minäkin ja päätin paikan, missä saan perävalot taas eteeni.
Annoin palaa. Auto tuli hyvin mukana ja vähäiset luistot olivat hyvin hallinnassa: Jännitystä tosin lisäsi se, että auto oli koeajossa, mutta varoin ottamasta mitään tyhmiä riskejä.
Keli oli niin liukas, että vain harvoin pystyi ylittämään 80 rajoituksen.
Edelläni paineleva pakettiautomies tuli eteeni juuri siinä kohdassa, jossa olin sen laskenut mahdolliseksi.
Kävin hoitelemassa bisneksiä ja ajelin toista kautta takaisin kaupoille.
Kun sitten tehtiin kauppaa autosta, kysyi myyjä, halusinko alle kitkat vaiko nastat?
Talvikumit kun sisältyivät kampanjaan.
Kerroin myyjälle, mitä mieltä olin kitkarenkaista ja niiden ominaisuuksista.
Myyjä siihen, että ei nyt kannata hermostua, sillä kerroit koeajolenkin jälkeen auton olleen hyvin hanskassa ja koska testipätkä oli vaativin mahdollinen, luulin, että haluaisit alle samat kumit kuin koeajoautossakin.
Ne kumit olivat Continentalin Conti Eco Contactit.
Ilman nastan nastaa.
Minä en miettinyt hetkeäkään, vaan muutin mielipiteeni saman tien.
Kun jouluna lähdimme lappiin, oli se juhlaa lasketella lumisia tunturiteitä laajoissa, hallituissa luistoissa.
Sellaista iloa ja vapautta ei nastapekka koe koskaan.
Ikinä en jäänyt jäiseenkään mäkeen.
Nykyisessäni on ollut nastat, koska ne kuuluivat kauppaan ja nuukana miehenä en ole vaihtanut kitkoihin.
Mutta varmaa on, että vaihtaessani siihen uuteen (tarkkaavainen lukija tietää, minkä auton ja mihin autoon)otan siihen markkinoiden parhaat testitulokset saavuttneet kitkarenkaat.
Ajaminen on taitolaji.
Sitä taitoa on monenlaista: Sellaista taitoa, jolla tehdään temppuja, ei juurikaan tiellä tarvita. Tärkeämpää on kyetä lukemaan olosuhteita siten, ettei ylitä omaa suorituskykyään.
Nastapekat ne ohittelevat rekkojen lumipöllyssä 140kmh, kuvitellen että luistonesto, ABS ja hyvät testivoittajarenkaat auttavat, jos joku on siellä pöllyssä tiellä poikittain.
Ei auta.
Keravalla se pari vuotta sitten nähtiin, mihin menevät miehet, jotka kyllä tietävät.
He vain eivät tiedä, millaista on lumi ja millaista on jää millaiselllakin kelillä ja ilmankosteudella.
Pienistä asioista koostuu olosuhteiden kartoitus. Se on kyettävä tekemään tuulilasin sisäpuolelta, koska keli- ja koskteusvaihtelut ovat jatkuvia.
Ellei osaa arvioida, ei pidä mennä tielle.
Siinä ei kannata varman päälle laskeskella ja nastoja sen vuoksi ostella.
Joka niin joutuu tekemään, voisi mieluummin jäädä pahalla kelillä kotiinsa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"kun ohitseni hiekoituskiviä lennättäen kyöräsi pakettiauto" No, kun on noin hyvin hiekoitettu tie, niin eipä varmaan ole nastoista paljon hyötyä. kaikki tiet ei vaan ole hiekoitettuja, varsinkin kun tuolla tielaitoksellakin on varat rajalliset. Ei kaikilla teillä näy hiekka-autoa koko talvena vaikka olisi peilijäässä.
"Nastapekat ne ohittelevat rekkojen lumipöllyssä 140kmh, kuvitellen että luistonesto, ABS ja hyvät testivoittajarenkaat auttavat" Paskanlatvukset, niissä on sekä nastapekkoja että kitkakalleja. Enemmän kyllä nastallisia, mikä johtuu jo siitä pikku asiasta, että niitä nastallisia on 80 % liikenteessä olevista autoista. Mutta olipahan taas osoitus asennevammasta, ei kelioloihin sopeuttaminen ole renkaista kiinni, vaan kuskin yleisestä asenteesta. Joka ei riipu siitä minkä malliset renkaat on alla. Samahan se on kesälläkin, vaikka olisi kuinka rankkasade, niin jotkut painaa tuhatta ja sataa, jotkut ajaa viisaasti ja varovaisesti...ja jotakuinkin kaikilla on ne kesäkumit. Vai pitäisköhän vastaavasti epäillä, että ne kesällä rankkasateessa miljoonaa ajavat on kitkarenkailla läpi vuoden ajavia, jotka kuvittelee että kitkassa riittää kitka läpi vuoden? Toisaalta tuo kertomasi pakettiauton takaa-ajosi viittaa siihen, että taitaa jäljet johtaa sinne sylttytehtaalle, taidat itse kuulua juuri niihin rekkoja lumipöllyssä ohitteleviin, on näköjään sellaiset kyllä minä- asenteet sinulla.
"Ellei osaa arvioida, ei pidä mennä tielle.
Siinä ei kannata varman päälle laskeskella ja nastoja sen vuoksi ostella.
Joka niin joutuu tekemään, voisi mieluummin jäädä pahalla kelillä kotiinsa" Kun toiset haluaa ihan laillisesti turvata tiensä, ajavat nastat allakin niinkuin kitkoilla, niin pitäisikö hänen jäädä pahalla kelillä kotiinsa? Jos joku ei halua omasta ja toisten turvallisuudesta tinkiä, vaan käyttää varovaisuuden lisäksi kaikki lailliset keinot, niin hän onkin joku toisen luokan kansalainen? Mielenkiintoinen asenne. Osoittaa aika vaarallista suhtautumista liikenneasioihin, ja varmaan myöskin kaikkiin muihin turvallisuusasioihin. Missä muissa asioissa olet sitä mieltä, että toisten pitää jättää käyttämättä keinoja, joilla voi ottaa kaiken mahdollisen turvallisuushyödyn irti? Vain siksi, että sinä olet mielestäsi niin superhyvä, ja vaarallisilla asenteilla varustettuna? Sitähän osoittaa tuo kilpailuvietti yleisellä tiellä ja omien kuviuteltujen kykyjen ylitsevuotava esilletuonti. Mutta niinhän se on, 90% varsinkin mieskuljettajista on keskimääräistä parempia kuljettajia - omasta mielestään. Ja toisilla on suuri tarve julistaa maailmalle suuria luulojaan suurista kuvitelluista kyvyistään...
Ken tuntee turvallisuutensa takia parhaaksi ajaa nastoilla, ajakoon laillisesti niillä, kuka kitkoilla pärjää, ajakoon laillisesti niillä. Ja kenellä tarve on päteä, tehköön sen jossain muualla kuin liikenteessä, jossain missä ei ole muiden henki kyseessä.
kohdalta noin 10-15 minuuttia ennen sitä isoa kolistelua (onneksi). Mikäs sen silloin aikanaan
aiheutti? Suvusta kiilaavat? Keravan kiihdytyskaista on ihan törkeän lyhyt, olen sieltä joskus kesäaikaan kiihdyttänyt. Vai oliko
se "stoppari" joka tuohon paikkeille usein tulee
moottoritien hidastuksesta, heiluriliikkeestä johtuen. Kerran sadekelillä oli siinä tiukasti
jarrutettava kun tuli just tollanen "stoppari".
Aika läheltä piti. Yleensä näen auton sivusta edelläajavia tai edellä ajavan auton läpi mutta silloin en jostakin syystä pitänyt varaani. Ja siinä muuten tuleekin just vaihdos loivasta vasemmasta mutkasta loivaan oikeaan joten tuokin voi olla syynä ettei niin hyvi näy. Se pieni suora kohta siinä välissä. kurveissahan edelläajavat autot näkyvät hyvin.