Kunnallisvaalit ovat takana. SDP kärsi torjuntavoiton, Keskusta hävisi muuten vaan ja Kokoomuksella taitaa mennä ihan hyvin.
Kunnallisvaalien tulosta on puitu mediassa päivä toisensa jälkeen ja jokaisella asiaan vihkiytyneellä toimittajalla tuntuu olevan mielipide siitä, miksi tällä kertaa kävi niin kuin kävi. Tokihan tämä mietityttää myös allekirjoittanutta.
Olen pohtinut vaalien jälkeen käynnissä ollutta keskustelua ja ihmetellyt tapaa, jolla isoimpien puolueiden menestystä tai menestymättömyyttä analysoidaan ja perustellaan.
Varsinkin SDP:n ja Keskustan heikkoa kannatusta on ihmetelty ja syitä on etsitty milloin heikoista vaaliteemoista, milloin huonosta julkisuuskuvasta. Mielestäni tiedotusvälineissä käytävä keskustelu on liian pintapuolista. Vaalitulos on enneminkin merkki siitä, että suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä on edetty pitkälle.
Ennen puolueilla oli selkeitä aatteellisia näkemyseroja ja yhteiskunta oli selvästi jakautuneempi. Tavallinen duunari äänesti SDP:tä, maanviljelijä Keskustaa ja kaupunkilainen pikkuporvari Kokoomusta. Nykyään tällaista näkemyseroa ei enää ole. Ja miksi toisaalta olisikaan. Jos ns. työläinen, otettakoon esimerkiksi vaikkapa kurssit käynyt peltiseppä-hitsaaja, tienaa vajaat 3000 euroa kuukaudessa (uskokaa, tällaisista työntekijöistä on pula ja palkatkin ovat sen mukaiset) ja vastavalmistunut opettaja vähän päälle 2000 euroa, ei mielestäni kannata enää ihmetellä miksi puoluerajat ovat hämärtyneet.
Kun asiaa katsoo ajallisesti vähän kauempaa, voi vain todeta, että vasemmisto on voittaja. Moderni sosiaaliseen yhdenmukaisuuteen pohjaava työnväenliike ja sitä edustavat poliittiset puolueet perustettiin lähtökohtaisesti teollisuudessa toimivien työläisten etujen ajamiseen aikana, jolloin ongelmat olivat oikeasti valtavia. Nykyihmisellä on tuskin käsitystä siitä, millaisissa olosuhteissa työväki joutui elämään aikana, jolloin työaikalainsäädännöstä ei oltu kuultukaan, puhumattakaan vaikkapa vuosilomista. Suuret ja vähän pienemmätkin ongelmat on siis voitettu.
Työväenliikkeeseen pohjautuva vasemmisto, mukaanlukien SDP, on siis saavuttanut paljon. Oikeastaan se on saavuttanut kaikki ne päämäärät, joihin se perustamisestaan asti on pyrkinyt. Ja voittamalla kaiken se on samalla tehnyt itsestään tarpeettoman. Tavallinen duunari ei koe SDP:ta omakseen.
Keskusta taas on ihan oma lukunsa. Puolue joka pohjautuu maanviljeljyksestä elantonsa saavien etujen ajamiseen, ei yksinkertaisesti ole enää nykypäivää. Toisaalta Keskusta on onnistunut jotenkin perustelemaan olemassaolonsa aluepolitiikalla, jolla koko maa yritetään pitää asuttuna. Aluepolitiikka perustuu tietenkin yhä enemmän paikallisten yrittäjien nuoleskeluun, ei maanviljelijöiden tukemiseen. Keskustan politiikka on, suurimmaksi osaksi kaupungeissa asuville veronmaksajille, iso taakka. Suomalaiset ovat kepun onneksi vielä kulttuurisesti aika agraarisia, joten kaupungissa asuvat (etenkin keski-ikäiset, maalla lapsuutensa asuneet) antavat äänensä ilomielin kepulle, joka ei heidän asioita edistä millään tavalla. Nerokasta mutta ei taida toimia enää tulevaisuudessa, nyt jo yskii
Kannattaako Kokoomuksen voittoa edes oikeastaan ihmetellä? Tosin vaalikampanja aiheutti melkoisen kokovartalomyötähäpeän. Mutta. Taitaa vain olla niin, että suurimmalla osalla suomalaisista ei enää ole sellaisia arkipäivän ongelmia, jotka ihan oikeasti vaatisivat suurta yhteiskunnalista muutosta. Vasemmisto voitti.
Huom. En halua edellä ottaa kantaa esim. henkiseen pahoinvointiin, jota yhteiskunnassa ilmenee. Meillä on edelleen isoja ongelmia, joiden ratkaisuun vaaditaan muutakin kuin poliittista aktiivisuutta.
Kunnallisvaalien tulosta on puitu mediassa päivä toisensa jälkeen ja jokaisella asiaan vihkiytyneellä toimittajalla tuntuu olevan mielipide siitä, miksi tällä kertaa kävi niin kuin kävi. Tokihan tämä mietityttää myös allekirjoittanutta.
Olen pohtinut vaalien jälkeen käynnissä ollutta keskustelua ja ihmetellyt tapaa, jolla isoimpien puolueiden menestystä tai menestymättömyyttä analysoidaan ja perustellaan.
Varsinkin SDP:n ja Keskustan heikkoa kannatusta on ihmetelty ja syitä on etsitty milloin heikoista vaaliteemoista, milloin huonosta julkisuuskuvasta. Mielestäni tiedotusvälineissä käytävä keskustelu on liian pintapuolista. Vaalitulos on enneminkin merkki siitä, että suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä on edetty pitkälle.
Ennen puolueilla oli selkeitä aatteellisia näkemyseroja ja yhteiskunta oli selvästi jakautuneempi. Tavallinen duunari äänesti SDP:tä, maanviljelijä Keskustaa ja kaupunkilainen pikkuporvari Kokoomusta. Nykyään tällaista näkemyseroa ei enää ole. Ja miksi toisaalta olisikaan. Jos ns. työläinen, otettakoon esimerkiksi vaikkapa kurssit käynyt peltiseppä-hitsaaja, tienaa vajaat 3000 euroa kuukaudessa (uskokaa, tällaisista työntekijöistä on pula ja palkatkin ovat sen mukaiset) ja vastavalmistunut opettaja vähän päälle 2000 euroa, ei mielestäni kannata enää ihmetellä miksi puoluerajat ovat hämärtyneet.
Kun asiaa katsoo ajallisesti vähän kauempaa, voi vain todeta, että vasemmisto on voittaja. Moderni sosiaaliseen yhdenmukaisuuteen pohjaava työnväenliike ja sitä edustavat poliittiset puolueet perustettiin lähtökohtaisesti teollisuudessa toimivien työläisten etujen ajamiseen aikana, jolloin ongelmat olivat oikeasti valtavia. Nykyihmisellä on tuskin käsitystä siitä, millaisissa olosuhteissa työväki joutui elämään aikana, jolloin työaikalainsäädännöstä ei oltu kuultukaan, puhumattakaan vaikkapa vuosilomista. Suuret ja vähän pienemmätkin ongelmat on siis voitettu.
Työväenliikkeeseen pohjautuva vasemmisto, mukaanlukien SDP, on siis saavuttanut paljon. Oikeastaan se on saavuttanut kaikki ne päämäärät, joihin se perustamisestaan asti on pyrkinyt. Ja voittamalla kaiken se on samalla tehnyt itsestään tarpeettoman. Tavallinen duunari ei koe SDP:ta omakseen.
Keskusta taas on ihan oma lukunsa. Puolue joka pohjautuu maanviljeljyksestä elantonsa saavien etujen ajamiseen, ei yksinkertaisesti ole enää nykypäivää. Toisaalta Keskusta on onnistunut jotenkin perustelemaan olemassaolonsa aluepolitiikalla, jolla koko maa yritetään pitää asuttuna. Aluepolitiikka perustuu tietenkin yhä enemmän paikallisten yrittäjien nuoleskeluun, ei maanviljelijöiden tukemiseen. Keskustan politiikka on, suurimmaksi osaksi kaupungeissa asuville veronmaksajille, iso taakka. Suomalaiset ovat kepun onneksi vielä kulttuurisesti aika agraarisia, joten kaupungissa asuvat (etenkin keski-ikäiset, maalla lapsuutensa asuneet) antavat äänensä ilomielin kepulle, joka ei heidän asioita edistä millään tavalla. Nerokasta mutta ei taida toimia enää tulevaisuudessa, nyt jo yskii
Kannattaako Kokoomuksen voittoa edes oikeastaan ihmetellä? Tosin vaalikampanja aiheutti melkoisen kokovartalomyötähäpeän. Mutta. Taitaa vain olla niin, että suurimmalla osalla suomalaisista ei enää ole sellaisia arkipäivän ongelmia, jotka ihan oikeasti vaatisivat suurta yhteiskunnalista muutosta. Vasemmisto voitti.
Huom. En halua edellä ottaa kantaa esim. henkiseen pahoinvointiin, jota yhteiskunnassa ilmenee. Meillä on edelleen isoja ongelmia, joiden ratkaisuun vaaditaan muutakin kuin poliittista aktiivisuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..näytä mulle se hitsari joka saa 3000 kuussa meillon yli kolmensadan työntekijän firma ja tuntipalkka hitsarilla 11.00-13.00 e tunti
Tässä on historiallinen näkökohta. Ennen tuloerot olivat huomattavasti isompia duunareiden ja keskiluokkaisten pikkuporvareiden välillä. Opettaja tienaa noin 15-16e/h
Suuret ja vähän pienemmätkin ongelmat on siis voitettu.
Lainasin sun tekstiä hitusen... Olen itse huomannut, ettei suomalainen köyhä enää tajua olevansa köyhä.:)
jotka eivät ymmärrä lainkaan, mistä USAn vaaleissa oli kyse ja miten finanssikriisi tulee muuttamaan maailmaa. He eivät lue Paul Krugmania.
Hanna-Leena Hemming on luultavasti kuitenkin poikkeus, mutta ei niin kauan sitten Katainen puhui valtion yrityksistä, kuinka ne on luotu tiettyyn tarpeeseen ja kun se tarve on täytetty, ne on hyvä myydä. Ilmiselvästi Katainen ei ole lukenut itseään viisaampien juttuja kansainvälisistä lehdistä, joissa jo vuosien ajan on tiedetty, että ollaan rakentamassa kaikkien kuplien äitiä, josta ei selvitä pumppaamalla valtioiden rahoja kaikille tarvitsijoille.