Helluntailaiset puhuvat paljon "uskonratkaisusta". Sanaa ei kuitenkaan löydy Raamatusta???
Uskonratkaisua ei ole Raamatussa
???
43572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Naikken ole Helluntalainen, niin kyllähän heidän/kin opetus tästä asiasta on Raamatun ilmoituksen mukainen.
Raamatussa todella on ilmoitus.
"Mutta, KAIKKI jotka ottivat hänet vastaan hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi, NIILLE jotka uskovat hänen nimeensä".
Ymmärtänet, miten tuon Raamatun kohdan todeksielämnen kokemusperäisesti ilmentää selkeää valintaa/ratkaisua ja erikoisesti ihmisen ymmärryskyvyn käyttämiestä.Uskohan (pelastava) tulee kuulemisesta, joka ohjaa ihmisen tekoihin/käyttäytymiseen ja mm ottamaan "hänet " vastaan.
Kirjoitit: "Mutta, KAIKKI jotka ottivat hänet vastaan hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi, NIILLE jotka uskovat hänen nimeensä".
Puhutaan uskosta ei mistään uskonratkaisusta.
Puhutaan uskosta ei mistään uskonratkaisusta.
------
No, uskostahan on lähes aina kysymys kun ihminen toimii.Siis tekee ratkaisuja tms.
Esim. Jos sinulle lähettäisi "se rikas täti Amerikasta",- joka oli vielä nuuka, kirjatun kirjeen, jossa ilmentyisi miten hän on testamentannut KAIKEN imaisuutensa juuri sinulle ja tämä omaisuus olisi noudettavisassa Postista.
Tietysti sinun ensin tulisi uskoa tämä asia eli onko se totta vai tarua.Jos uskoisit kirjeen sisältöön , niin luonnollisesti tämä ohjaa sinun käyttäytymisesi eli otat henkilöpaperisi mukaan ja menet Postiin noutamaan raha lähetyksen.
Todella Raamatussa ei ole sanaa ,- uskonratkaisu, mutta on opetus, joka kuvaa samaa asiaa eli ihminen ratkaisee tietoisesti asian eli ottaa selvän kananoton ja ottaa pelastuksen vastaan.
No, jokainen uudestisyntynyt ihminen tämän ymmärtää ja pohdinkin tätä asiaa siksi, jos lukijoiden joukossa on todella ihmisiä, jotka eivät ymmärrä vielä mikä on se Tie, jota kulkea.
Olin tänään hautajaisissa ja oli todella siunaavaa laulaa sydämen kyllyydestä lauluja, joiden sanat ilmensivät tätä asiaa, jota pohdimme.Siis ihminen on tietoisesti tullut tielle, jota haluaa kulkea ja tietää minne se vie.Siis voi elää ja ajatella "Jumalan tiestä" muuallakin kuin hautajaisissa.Ymmärrän, miten moni haluaa olla esim. hautajaisissa se ihminen, joka on ottanut vastaan pelastuksen ja siten olla Jumalan lapsi, mutta kaikkena muuna aikana ajattelee toisin.Siis elää ja reagoi siten, miten tämä taso ilmentää, ettei ole ottanut vastaan pelastusta.
Niin, tällä tietoisella pelastuksen vastaan ottam,isella on todella suuri merkitys ihmisen arki käyttäytymisessä.
* Raamatussa on kymmenittäin kehotuksia ottamaan pelastus Jumalassa vastaan.
* Jeesus sanoo; "Joka TAHTOO, tulkoon ja ottakoon elämän vettä lahjaksi."
* "Kaikki jotka NYT ottivat hänen sanasa vastaan, heidät kastettiin."
* Jerusalemissa tuli yhtenä päivänä uskoon n.3000 ihmistä!
* Pietari julistaa; "Tämän kuullessaan he kysyivät,mihetveljet, Mitä meidän pitää tehdä? Pietari sanoi heille; "TEHKÄÄ parannus, ja ottakoon kukin teistä kasteen...jne!"
* Paavalin julistaessa evankeliumia, kuulijat tekivät ratkaisun, uskoivat Jeesukseen, ottivat uskovien kasteen.
* Vauvat ei voi tietenkään tehdä uskon ratkaisua, senhan ymmärttää joka osaa lukea!
Raamatussa puhutaan paljon uskosta, mutta uskonratkaisusta ei missään. Sanaa "uskonratkaisu" ei löydy Raamatusta.
Mielestäni "uskonratkaisu" on sanahirviö myös ajatuksellisesti.
Uskomisessa on kysymys luottamisesta Hepr. 11:1, ja elävä usko synnyttää aina uskon tekoja ja tietysti myös ratkaisuja. Mutta ei toisinpäin.
Ole ristiriita siihen väitteeseen nähden että usko on Jumalan lahja, eikä uskoon voi tulla itse?
Helluntailaisen uskonratkaisumallin uskonta kohdentuukin lavalla hilluvaan puhujaan.
Niin kuin vastaavasti uskoivat aitoon Jeesukseenkin.
Tässä on kyse halvasta kopiosta!
Totteleminen kätösenosostoon kohdentuu suoraan puhujan omaamaan karismaan.
Ja kova metelinpito on siihen hyvä vauhdittaja.
myöskään esiinny sanaa "kolminaisuus" mutta,
Jumalan kolminaisuus on Raamatussa.
Jos Raamatussa ei ole sanaa "uskonratkaisu" niin kuin ei olekaan,
siellä on kuitenkin uudestisyntyminen (Joh 3. luku).
Uudestisyntyminen on kansan kielellä uskoontulo. Se on pelastuksen ehto.
Se on pääsyvaatimus Jumalan valtakuntaan.
Uudestisyntyminen ei tapahdu passiivisesti uskonasioihin suhtautuvalle.
Täytyy kuulla tai lukea evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta.
Evankeliumi täytyy uskoa ja ottaa se aktiivisesti vastaan omalle kohdalleen.
Se merkitsee käytännössä sitä että, otetaan vastaan Jeesus Kristus
omaan sydämeen (elämään) Herraksi ja Vapahtajaksi ja tunnustetaan
Hänet ihmisten edessä. Tämän kaiken edellytys on aktiivinen ns. uskon ratkaisu.
Tämän uskonratkaisun tehneen ihmisen Jumala uudestisynnyttää välittömästi.
Silloin hän on Jumalan lapsi ja pelastettu.
Nämä asiat eivät tapahdu ihmiselle automaattisesti ilman ihmisen omaa tietoista ratkaisua.
Jos ihminen pelastuisi ilman omaa osuutta, Jeesuksen antama
lähetyskäsky olisi silloin perusteeton.
Nämä asiat voidaan osoittaa Raamatun Sanalla todeksi.
Lue Raamattua ahkerasti itse, äläkä toistele muiden väittämiä.
Näin olen tehnyt, ja siksi kyselinkin koska en ole löytänyt kyseistä sanaa, enkä mielestäni myöskään kyseistä ajatusta Raamatustani.
Parannuksen minä kyllä ymmärrän ja uskon, nehän ovat keskeisiä asioita UT:ssa, mutta en "uskonratkaisua". Tarkoitetaanko sillä uskoontulon jälkeen tapahtuvia uskon tekoja, vai mitä?
Voisitko antaa uskonratkaisusta jonkin käytännön esimerkin?
Uskonratkaisu on esimerkiksi tehdä parannus ja uskoa evankeliumi. Parannus on pahasta luopumista (ainakin sinnikästä yritystä luopu) ja sitä, että hyväksytään omalle kohdalle Jumalan pelisäännöt omien pelisääntöjen sijaan. Evankeliumin uskominen on sitä, että otetaan vastaan Jumalan tarjous pelastuksesta Jumalan ehdoilla Jeesuksen Kristuksen sovintokuolemaan turvautuen. Seurakunnilla on oikeus kuvata tämmöisiä esim. termillä uskonratkaisu, vaikka sitä ei sellaisenaan löytyisi Raamatusta.
Onhan maallisessakin kielenkäytössä mahdollista asioita omin sanoin, kunhan valhetta ei puhuta.
Toki seurakunnan opettajien on selitettävä termin sisältö.
Mitä enemmän luen Raamattua, sitä selvemmäksi ainakin minulle tulee se, ettei helluntailaisuudella ja Raamatulla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Helluntailaisuus on uskonnollisia fraaseja viljelevä jengi, jossa on kiva hassutella yhdessä samanmielisten kanssa.
Raamattuun ei pidä panna sanoja tai ajatuksia jotka eivät sinne kuulu.
Näin on myös "uskonratkaisun" laita.
Usko ei ole ratkaisu, teko tai mikään muukaan ihmisen suoritus, vaan aito usko on aina Jumalan lahja.
Usko helluntailaisuuteen on toki suoritus
Toisaalta halutaanko tätä kutsua ratkaisuksi tai pelastuksen vastaan ottamiseksi, niin sillä ei ole merkitystä miten tätä asiaa ilmennetään.
Mutta tärkein asia on, miten ihminen AINA elää tällä tiellä.Olitpa työpaikalla, häissä, hautajaisissa, kotona, kylässä tai missä tahansa tilanteessa, niin sinusta heijastuu ulospäin asia ihmisiin, että olet sillä tiellä, jota Jumala tahtoo sinun kulkea.
Kaikkein huvittavintahan on uskonnollisuus eli yrittää kulkea kahdella tiellä. "Hautajaisissa kädet ristissä" ja vapaa- aikana "pullo kädessä".Siis toinen tie/elämä on näytelmää.
On aina ymmärrettävä, miten ihmisen sydämestä lähtee kaikki ajatukset ja käyttäytyminen ja sillä on todella merkityksensä onko Pyhä Henki saanut tulla asumaan ja opettamaan (antamaan ymmärrystä) ihmisen sisimpään/sydämeen.
"Hänet" ottamalla tietoisesti vastaan, niin Pyhä Henki tulee asumaan pysyväisesti ihmisen sydämeen ja tämä näkyy hedelmissä.
OIkea usko (jota helluntailaisuus ei edusta) on siis Jumalan teko.
Joh. 6:29
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
Otsikosta tuli ehkä tekopyhä, mutta olkoon. Olen luterilainen ja olen pahoilla mielin lukenut sekä luterilaisten että helluntailaisten kirjoja ja kirjoituksia eri uskonkäsityksistä. Silti meillä on sama Herra ja sama usko, vaikka eri tavoilla sitä uskoamme elämme ja toteutamme. Jokainen rakentaa omaa rakennustaan eri aineista kuten Paavali opetti, mutta peruskivi on yhteinen.
Takertuminen sanoihin ja toisten ihmisten väärin tulkitseminen on yhteinen ongelma. Kun luterilaiset yrittivät kuvailla Jumalaa ja uskoaan järkevästi eli järjellä selittäen varjeltuakseen harhaopeilta, syntyivät Tunnustuskirjat ja niissä muiden muassa sanahirviö "kolmiyhteinen" joka aiheuttaa valtavasti väärinkäsityksiä alkuperäisestä tarkoituksesta ja tuhansia riitelyjä ja syyttelyä harhaopista!
Teilläkin näkyy löytyvän sanoja ja sanontoja joita kukin tulkitsee omalla tavallaan.
Kuitenkin, kun syventyy toisen ilmaisua tutkimaan, usein löytääkin ihan saman ajatuksen joka itselläkin on siitä asiasta, mutta toisen tavan ilmaista sitä.
Kirjoitit-
>>Uskonratkaisua ei ole Raamatussa
Koska on parempiakin ja "raamatullisempiakin" ilmauksia kuten "parannus" ja "usko", miksi pitää käyttää sellaisia ilmauksia ja sanoja (uskonratkaisu) jotka hämärtävät asioita.
Usko on uskoa ja ratkaisut ovat tekoja ja suorituksia, joilla ei ole mitään tekemistä kristityksi tulon kanssa.
Usko vastaanottaa Jumalan rakkauden, ja tämän uskon esimerkki on pienen lapsen usko (Luuk. 18:15-17). Ei siinä mitään ratkaisuja tai suorituksia kysellä eikä tehdä. Lapsen usko kelpaa aikuisillekin esikuvaksi.
Jos aikuinen ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin pieni lapsi, hän ei pääse sinne sisälle.
UTsta ei löydy yhtäkään esimerkkiä helluntailaisten käyttämään käsien nostomerkkiin.
Eikä myöskään vastaavaa esipuhetta kehoitettaessa raajojaan kohottelemaan tuosta syystä.
Eikä puhettakaan rahankerjuupuheista kokouksen kolehtiin.
Myös kerättyjen varojen käyttötarkoitus oli köyhien avustus!
UTsta ei löydy yhtäkään esimerkkiä helluntailaisten käyttämään käsien nostomerkkiin.
------
Tuo on muuten totta. Raamatussa ei todella ihmiset käyttäytyneet noin ottaessaan pelastuksen vastaan.Tuossa tavassa "ei liene muuta" harmillista tekijää kuin se, että se vääristää mitä on todellinen uudestisyntyminen ja pelastuksen vastaan ottaminen.
Uudestisyntyminen ja pelastuminen on kaikkea muuta kuin käden nostaminen tai merkkinä siitä.
Nuorena 1960-luvulla muistan, kuinka lapsenuskoani kauhistutti kun helluntaisaarnaaja kutsui eteen tuomaan SYNTEJÄ HERRAN ALTTARILLE!
Vasta myöhemmin minä sitä mietin, ettei syntejä todellakaan tuoda Herralle lahjaksi.
Jo se oli täysin vastoin Raamattua!
Matteuksen evankeliumi:
5:24 niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.
Siinähän sinä ratkaiset suhtautumisesi Jumalan lähettämään pelastajaan, Jeesukseen.
Jos taas ratkaisua ei tee, jota paholainen kovasti toivoo, on lopullinen kohtalo
automaattinen, jos ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen, eli päättänyt valita pelastuksen Jeesuksessa ja kaiken hyvän mitä siitä seuraa--taisteluineen ja voittoineen.
Kirjoitit: "kun päätät, uskon, tai en" Tämä paljastikin sinut. Oletko "pelastanut" itsesi omalla päätökselläsi? Onko tosiaan sinulle niin helppoa että vain päätät uskotko vai et. Minä taas en voi päättää edes sitä etten uskoisi. Jos asia tai henkilö on uskottava, uskoa syntyy ilman mitään päätöstä. Näin on nähdäkseni suhteessani Jeesukseen, mutta helluntailaisuus ei ole herättänyt minussa enää pitkään aikaan luottamusta.
Näin minäkin olen kokenut aikaisemmin hellareissa. Ihminen pelastaa itse itsensä omalla päätöksellään ja tahdon ratkaisullaan. Jeesuskin saa siinä samassa keppihevosen osan, hyvin pienen osan, mutta kuitenkin jonkin osan, ainakin puheissa.
Jos kysyt minun todistustani niin kerron sen: Minun uskoni Jeesukseen ei ole mikään päätös, ratkaisu tai jokin muu minun tekemäni teko tai suoritus. Uskossani en näe mitään omaa.
Uskoani kannattelevat suuremmat käsivarret. Se on Heprealaiskirjeen sanoin:"Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä",eli vanhan käännöksen mukaan luottamista.
Minun mielestäni aitoa uskoa ei voi päättää ottaa tai olla ottamatta. Se on kokonaan Jumalan teko ja syntyy jos on syntyäkseen evankeliumin sanasta.
Jos evankeliumia oikein saarnataan ja käytännössä niin toimitaan, uskon syntyminen on todennäköistä. Valitettavasti evankeliumin rakkautta on hellareissa hyvin niukalti.
Jälkeenpäin ajatellen se oli pelkästään ihmistekoista teatteria - näin olen kokenut.
kysymys.
Jos tahdot, eli teet saman päätöksen, menet itseesi, kuten tuhlaajapoika, rekisteröi Isä sinun päätöksesi ja lähtee sinua vastaan.
Hän tuli alas Jeesuksessa sinua pelastamaan.
olet ex-hellari, olet siis joskus suostunut Jeesuksen pelastettavaksi.
Meidän puolelta asia voidaan esittää yksinkertaisesti, tai monimutkaisesti, mutta tulitpa miten tahansa Jumalan eteen, kun sydämessäsi päätät antaa elämäsi Hänelle, Jumalan voimat lähtevät liikkeelle ja Hän itse sinut pelastaa, niinkuin on pelastanut minutkin.
Minun piti, kokiessani likaisuuden ja syntisyyden, rukoilla Jeesusta tulemaan ja puhdistamaan minut ja antamaan anteeksi syntini.
Sitten kiitin uskossa, että hän kuuli rukoukseni ja antoi anteeksi syntini ja pesi minut puhtaaksi.
Se toimii eri tavoin meidän yksilöiden kohdalla, mutta aina tarvitaan meiltä suostumus, myöntyminen, taipuminen, miten sen sanotkin,,mutta aina on Jumala joka lupauksensa toteuttaa sydämissämme.
Pelastuksen armoa sinulle
Mitä tämä Raamatun kohta tarkoittaa:
"Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi." 2 Kor. 6:1.
Edellyttääkö vastaan ottaminen ratkaisua?
otatko lahjan vastaan(sanoman vastaan)
vai hylkäätkö.
Kyllä se edellyttää jompaa kumpaa.
Päätätkö uskoa, vai et.
Jeesus uskonlahjan antaa.
Mielessäsi asian ratkaiset.
Aivan kuten ratkaiset sen, vastaatko vielä minulle vaiko et.
Siunausta
Toki RATKAISIJAN teko on oikein, mutta saarnaajan väärä!
Nythän arvioidaan nhelluntailaisia eikä heidän kuulijoitaan!
Helluntailasilla puuttuu boikea EVANKELIUMIN SISÄLTÖ!
Itse olen ratkaisuni tehnyt helluntailaisten kokouksessa. En pidä ratkaisuani vääränä. Mutta mitään oikeaa opetusta hengellisiin asioihin en senkoommin sieltä saanut.Päinvastoin.
Herra on ollut uskollinen ja antanut opetuksensa muuta kautta.
tai vastaanotto ollut, jos arvostelet ja halveksit nyt seurakuntaa jonka keskuudessa Jeesus syntisi anteeksi antoi.
Sanassa neuvotaan rukoilemaan, myös opettajien, paimenien ja kaikkien ihmisten puolesta.
Raamatun Sanalla koetteleminen on oikein ja jokainen puhe ja opetus on siten koeteltavakin.
On myös muistettava se, ettei pelkästään kirjain, vaan henki.
Henki tekee eläväksi. Ja se että me arvioijat olemme vajaamittaisia ja puutteellisia ja taipuvaisia valheellisuuteen vanhan luontomme puolesta.
Jumala tietää mihin saakka kukin on kasvanut ja on voimallinen ohjaamaan oikealle tielle.
On parempi rukoilla ja jättää kaikki Hänen käsiinsä. Siihen pyrin itsekin ja täältä löydän paljon uusia rukousaiheen kohteita, jotka Jumala tuntee... eikä tämä ole farisealaisuutta, tai tekopyhyyttä. Jumala on todistajamme täällä
mitä sitten kirjoitammekin.
Siunausta Hänessä
Jotkut silloiset puhujat joiden telttakokouksissa tulin "uskoon", myöhemmin luopuivat uskostaan ja jotkut kävivät jopa vankilassa. Eräskin lopetti itsensä. Vuosikymmeniin mahtuu monenlaisia tuttavuuksia.Vilho Hartonen kuului ihan lähituttavuuksiin. Kun nyt luen hänen kirjojaan, voinet ymmärtää, että arvosteluun löytyy myös aihetta. Hänhän tulkitsi profeettoja kirjoissaan, ja hänen tulkintansa menivät onnettomasti pieleen.
Samaan aikaan oli pinnalla myös ns. "Oulun profetia". Nyt tiedämme, ettei mikään sen ennustama tapahtumma kuulu historiaamme eikä olisi voinutkaan kuulua.
Mutta näillä VÄÄRILLÄ ennustuksilla oli toiminnassa merkittävä rooli 1960-luvulla.
Vastaanottaminen tarkoittaa Raamatussa nimenomaan uskoa. Minusta se ei edellytä mitään ratkaisua yms. ihmisen taholta tulevaa toimintaa. Kysymys on yksin uskosta Jumalan anteeksiantavaan hyvyyteen. Ja siinä onkin koko kristinuskon hienous.
En tiedä miten helluntailaiset kokevat, mutta tämä on minun kokemukseni, sanovat siitä sitten mitä tahansa ja kuka hyvänsä.
Samalla tavalla kuin lapsikin luottaa vanhempiinsa ja tietää että häntä rakastetaan sellaisena kuin hän on, voi luottaa ja uskoa Jumalaan.
Jos lasta patistetaan tekemään jotain ratkaisuja tms. ennen kuin häntä rakastetaan, olisi se aivan mieletön ajatus.
Kyllä Jumalan lahja kelpaa, jos sitä on tarjolla ilman mitään konstejakin. Jumalan rakkautta tarjotaan hellareissa kovin vähän. Ihmistekoista juttua vaan, ja sielullista puuhastelua -valitettavasti.
Arvosteleminen ja kritiikki on aivan oikein. Siinä on hellareilla todellisen parannuksen (ratkaisun)paikka.
Ei hellarit ole mitään jumalien sijaisia maan päällä. Ei minun tarvitse heiltä mitään anteeksi pyydellä, eikä heidän pillinsä mukaan toimia.
Jumalan kanssa minulla on kyllä välit kunnossa.
Vastaanottaminen tarkoittaa Raamatussa USKOA Joh.1:12, ei ratkaisuja, ei antautumisia ei mitään muuta kuin USKOA.
että tieto lisääntyy....
Jokainen on sen ymmärryksen valossa asioita tutkinut ja niistä julistanut-ja/tai kirjoittanut, mikä itse kullakin on ollut.
Samoin voivat jotkut meitä pidemmälle Kristuksessa olevassa viisaudessa ja Sanan tuntemuksessa arvioida meidän tekstejämme.
Nöyrösti joutuu tunnustamaan hairahtuneensa monessa asiassa, joita itsekin joskus 20 vuotta sitten opetti ja julisti.
Tästä "viallisesta" tulkinnastamme huolimatta on Jumala kuitenkin pelastanut kaikenaikaa sieluja.
Jeesuksen työ ihmisen kohdalla ei esty vaikka me olemme välillä vikoilemassa uhdessä sun toisessa asiassa.
Tänäänkin isän päivänä eräs muistutti että kun isät ei ole isiä lapsilleen.
Isien kuuluu olla jämttejä ja pitää kuri lapsilleen, mutta tehdä se rakkauden hengessä.
Jotenkin näin uskoisin Jumalan suhtautuvan meihin, rakkaudellisesti, kaikista virheistämme huolimatta. Joskus hän kurittaa ja silloin monet jopa jättävät Hänt--hylkäävät, kun ei mennytkään oman tahdon mukaan.
Daavidin mieltä tarvitaan, eli hyväksyä ja tunnustaa omakin vajaamittaisuutensa ja
ja rukoilla puhdasta sydäntä ja anoa uutta vahvaa henkeä.
Oli Daavidin syntikin hänelle rakas, piti profeetta Naatanin tulla ja julistaa suoraan että; Sinä olet se mies.
Rukoillaan enemmän armollisuutta,
niinkuin Herrakin on armollinen pelkääväisiänsä kohtaan.
En voi väärinopetusten suhteen olla yhtä mieltä.
Kyllä totuus tulee vain puhtaasta Raamatuyn sanasta eikä meidän tulkinnoistamme.
Kirjoituksille on lupaus annettu eikä meidän omille sävellyksillemme!
Vähäinenkin hapatus hapattaa koko taikinan. Kyllä siihen joutuu luottamaan eikä omaan arveluun.
Joka väärän kautta tulee uskoon, on väärässä uskomisessa.
minun puhutaan täyteen miehuuteen kasvamisesta
Kristuksessa.
Puhutaan myös niistä, jotka ovat lapsia Kristuksessa, ei siis fyysisesti lapsia.
Se on ihan miten halutaan asiaa veivata, mutta Paavali selkeästi kirjoitti puhuvansa eri tavalla "täydellisten" seurassa.
Hän myös erotti Kristuksessa nuoret uskovat pois niiden yhteydestä jotka puhuivat pahaa Herran tiestä.
En kirjoita tuulesta temmattuja juttuja, vaan Raamatun ilmoituksen ja opetuksen mukaisesti pyrin Sanaa esille tuomaan.
Jumalan kunnioitus on se, joka panee nöyräksi Sanan edessä ja vastuu opettamisesta on toinen asia. Mutta vajaamittaisuuteni Kristuksen miehuudessa tunnustan, sillä kasvunvaraa on.
Täällä kyllä on ihan riittävästi niitä, jotka pitävät pilkkanaan Pyhät asiat ja rienaavat pilkaten ja halveksien muiden ihmisten näkemyksiä.
Eri mieltä saa olla, mutta ei halveksia toista Jumalan luomaa ihmistä, silloin saastuttaa itsensä arvostelemalla Jumalan tekoa, jos nimittäin uskoo Jumalan olemassaoloon. Jumala armahtaa mutta myös tuomitsee eräänä päivänä jokaisen, mitä ruumiissa ollessa olemme tehneet.
Sen tähden tarvitaan parannuksentekemistä,
syntien tunnustamista, anteeksiantamista ja anteeksi saamista. Ojentautumista Jumalan sanan arvojen mukaiseen elämään.
Silloin tuomiovalta on Jumalalla ja puutteita nähtäessä tehdään Hänen antamiensa ohjeiden mukaan...RUKOILLAAN, eikä lähdetä laukkaamaan kaikenmaailman villitysten perään puhuen pahaa Herran seurakunnasta, jonka Hän omalla verellään on itselleen lunastanut.
Paholainen uskoo Jumalaan ja vapisee, mutta paholaisen juoksulaiset pienet ihmispolot tässä maailmassa ovat mielestään suuria ja tallovat jalkojensa alle kaiken Jumalalle arvokkaan.
Eikö Jumala armon ilmestymistä tarvita?
Lapsuudesta lähtien olen käynyt sadoissa hellareiden ja muiden kokouksissa. Siinä kasvoi siihen, että usko on tätä. Kun sitten elämän koettelemukset tulivat, ei niistä opeista ollut avuksi tositilanteisiini.
Parikymmentä vuotta sitten lama saattoi monet tiukoille, ja minä myös muiden mukana.
Uskovilta ei löytynyt kuin vääriä neuvoja. Kun omatuntoni ei niihin suostunut, hylkäsin näiden valheveljien avun ja opastukset ja jätin Herralle täyden asianajovaltuuden. Ja näin koin ihmeellisen johdatuksen siten, että yli viisi vuotta oli yllätyksiä täynnä.
Ja jokainen johti lopuksi siihen, että asioilleni löytyi oikeat uomat muiden oikeuksia loukkaamatta. Uskovien neuvoin tahi avuin en olisi siihen päätynyt. NYT olen velaton ja vapaa sekä elämä parhaassa mahdollisessa järjestyksessä.
Näin koin, ettei uskovilla ole sitä viisautta, joka tulee ylhäältä.
Ne, jotka uskoivat Jeesuksen puheen, uskoivat JEESUSTA.
Ja jotka uskovat hellarin puheen uskovat HELLARIA.
Uskolla on siten eri kohteita. Ja hellarit omivat saaliinsa!
Tästähän onkin kyse näissä tilaisuuksissa.
Jos herätys alkaakin puhtaassa tarkoituksessa, se jossain kohden muuttuu ahneudeksi ja ylpeydeksi.
sillä olen itsekin törmännyt uskoviin, jotka kieltävät kääntymästä oikeiden instanssien puoleen. Ovatko liian hengellisiä olevinaan,
vai missä lienee syy.
Käytännön asioissa olen aina pyrkinyt auttamaan mahdollisuuksieni mukaan.
Totta on sekin, että valheveljiä löytyy, olihan heitä jo alkuseurakunnankin aikana.
Taloudellisia tappioita ovat tällaiset "veljet" aiheuttaneet, tunnen itsekin tapauksia.
Nämä ihmiset ovat hyljänneet suoran tien ja joko rahan-tai vallanhalun(tai molempien) takia ovat antaneet itsensä vihollisen käyttöön.
Kun Raamatussa sanotaan pikkusormen antamisesta saatanalle, vie se koko käden, niin ymmärrän, että jos jossakin asiassa olen vilpillinen ja hyväksyn tietoisesti asian, joka on ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa, niin avaan portin paholaiselle (annan pikkusormen)
Ennenkuin huomaakaan, on koko elämä yhtä kaaosta.
Kiitos Jumalalle, Hän on armossaan ollut tukena ja turvana ja antanut ymmärrystä juuri näillä alueilla. On kitkettävä pois kaikki väärät istutukset ja sammutettava pahan palavat nuolet ja annettava Jumalan Sanan arvojen juurtua ja kasvaa elämässä selkärangaksi.
Jeesusta ei pidä syyttää muutaman väärin tehneen
uskovaisen tähden, eikä liioin vetäytyä pois.
Pikemminkin antaa Jeesuksen hyvyyden, rakkauden, anteeksiantamuksen ja armon vuotaa oman elämän sisältämästä Kristustäyteydestä ravinnoksi, tueksi oikeihin valintoihin ja ohjenuoraksi
ja malliksi kanssamatkaajille.
Ymmärrän kyllä sinua ja tilannettasi.
En tiedä miten itse olisin selvinnyt vastaavista tilanteista.
Sen kuitenkin tiedän, että uskollisen Jeesuksen kantamana pahimmatkin karikot olisi ylitetty.
Iloitsen kanssasi että kaikki on nyt hyvin
ja että kestit.
Siunaten muistan sinua rukouksissani
Oletko tosiaan niin houkka että kuvittelet olevasi ainoa joka ymmärtää oikein Raamattua ja sieltä käsin tuomitset muita ihmisiä ja muita uskovia.
Omia ajatuksiasi sinä sieltä muille tyrkytät mukamas jumalan sanoina. Huomaa että maailmassa on satoja kristillisiä uskontoja ja lahkoja jotka lukevat Raamattua ja ymmärtävät sitä kaikki eri tavalla.
"Ratkaisua" tarvitaan jos liitytään helluntaiseurakuntaan, mutta Jumala kysyy vain USKOA: