Arimax 240

Onkin hölmöläisen hommaa olla koko ajan kaminan vahtina. Polttaa kituuttaa puita kuin jossakin tervamiilussa ja pihat täynnä kitkerää savua, siitä se tehokkuus on kaukana.Taidat olla minun naapuri jolla on kaksoipesä ja tulet kytee 24h vuorokaudessa.

Vastukset ja kiehunnan estot on laitettu. Alapalo ois kyllä hyvä vaihtoehto jos tää talo olis kaksikerroksinen. Piipun pituus on just ton 4,5 metriä, minkä arimaxin valmistaja ilmoittaa minimi pituudeksi. Hormin koko kyllä riittää.

Puut ovat minulle ilmaisia. Lisäksi tuli asennettua halpa ilppi, jota on käytetty kesällä viilennykseen. Talvella kun sitä lisälämmitystä tarvis, niin ilpin hyötysuhde on kovilla pakkasilla 1:1.

Ap kirjoittaja kirjoitti:

Vastukset ja kiehunnan estot on laitettu. Alapalo ois kyllä hyvä vaihtoehto jos tää talo olis kaksikerroksinen. Piipun pituus on just ton 4,5 metriä, minkä arimaxin valmistaja ilmoittaa minimi pituudeksi. Hormin koko kyllä riittää.

Puut ovat minulle ilmaisia. Lisäksi tuli asennettua halpa ilppi, jota on käytetty kesällä viilennykseen. Talvella kun sitä lisälämmitystä tarvis, niin ilpin hyötysuhde on kovilla pakkasilla 1:1.

Lue lisää

Kun kerran päätät vaihtaa niin vaihda käänteispaloiseen, alapaloinen on antiikkia usko pois.
kirjoitan omasta kokemuksesta olen kokenut senkin, edellinen oli alapaloinen, ei niistä voi puhua edes samana päivänä.
Itselläni on kuution varaaja ja Rican vaihtopolttokattila öp apurina mahdollisuudella vaihtaa se pelettiin.
Ei sähkövastuksia varaajassa vaan aurinkokeräimien. Öljy on kuitenkin halvempaa kuin sähkö.

Se lkapilämmitys ei jurikaan voisi olla helpompaa kuin tuolla kattilalla, sytytä ja unohda koko asia.

Ricaan tyytyväinen kirjoitti:

Kun kerran päätät vaihtaa niin vaihda käänteispaloiseen, alapaloinen on antiikkia usko pois.
kirjoitan omasta kokemuksesta olen kokenut senkin, edellinen oli alapaloinen, ei niistä voi puhua edes samana päivänä.
Itselläni on kuution varaaja ja Rican vaihtopolttokattila öp apurina mahdollisuudella vaihtaa se pelettiin.
Ei sähkövastuksia varaajassa vaan aurinkokeräimien. Öljy on kuitenkin halvempaa kuin sähkö.

Se lkapilämmitys ei jurikaan voisi olla helpompaa kuin tuolla kattilalla, sytytä ja unohda koko asia.

Lue lisää

Lienee vakiovarusteena että palamisen saa ohjattua puhtaasti?

lambda-anturin kirjoitti:

Lienee vakiovarusteena että palamisen saa ohjattua puhtaasti?

Lambda-anturit on tarkoitettu kattiloihin joiden rakenne ei toimi. Anturilla tunnistetaan huono palo ja palo laitetaan keinotekoisesti toimimaan. Puhalletaan, vedetään ja odotellaan.

Kun kattila on kunnolla suunniteltu niin paloa ei valvota antureilla, antaa vaan palaa.

juttuja... kirjoitti:

Lambda-anturit on tarkoitettu kattiloihin joiden rakenne ei toimi. Anturilla tunnistetaan huono palo ja palo laitetaan keinotekoisesti toimimaan. Puhalletaan, vedetään ja odotellaan.

Kun kattila on kunnolla suunniteltu niin paloa ei valvota antureilla, antaa vaan palaa.

Lue lisää

Siksi kait autoissakin se on pakollinen ja suuremmissa kattiloissa myös kotimaassa (leijupeti ja liikkuvat arinat ym) on lähes kaikissa käytössä. Pienkattiloihin näyttää olevan tulossa, siis tämän vuosituhannen laitteisiin.

Ei palo koko aikaa ole samanlainen joten kunnon kattiloissa sitä säädetään koko palon ajan. Karvalakkiversioissa ei ja hyötysuhdehan siinä huononee.

ja höpön höpöt kirjoitti:

Siksi kait autoissakin se on pakollinen ja suuremmissa kattiloissa myös kotimaassa (leijupeti ja liikkuvat arinat ym) on lähes kaikissa käytössä. Pienkattiloihin näyttää olevan tulossa, siis tämän vuosituhannen laitteisiin.

Ei palo koko aikaa ole samanlainen joten kunnon kattiloissa sitä säädetään koko palon ajan. Karvalakkiversioissa ei ja hyötysuhdehan siinä huononee.

Lue lisää

Oletkohan koskaan lämmittänyt puilla? Puulämmityksessä on kyse varaajan latauksesta mahdollisimman tehokkaasti, kun varaaja on täynnä niin lämmitys lopetetaan.

Autoilussa kiihdytetään ja jarrutellaan. Tällöin pitää säätää.
Puulämmityksessä laitetaan "lämä" tiskiin ja pidetään tiskissä niin kauan kunnes varaaja on täynnä.

Säädön tarve palaessa kertoo että jotain on pielessä.

Kitupolttajat tarvitsevat säätöä, puulämmittäjät eivät.

ja höpön höpöt kirjoitti:

Siksi kait autoissakin se on pakollinen ja suuremmissa kattiloissa myös kotimaassa (leijupeti ja liikkuvat arinat ym) on lähes kaikissa käytössä. Pienkattiloihin näyttää olevan tulossa, siis tämän vuosituhannen laitteisiin.

Ei palo koko aikaa ole samanlainen joten kunnon kattiloissa sitä säädetään koko palon ajan. Karvalakkiversioissa ei ja hyötysuhdehan siinä huononee.

Lue lisää

10MW:N laitosta, tai automatiikka sitä kylläkin ajelee, eipä ole lambda-anturia, ja miks olis? Tarkastajat mittaavat jokatapauksessa kaiken omilla mittareillaan, että pysytään ympäristöluvan puitteissa.

asiaan... kirjoitti:

Oletkohan koskaan lämmittänyt puilla? Puulämmityksessä on kyse varaajan latauksesta mahdollisimman tehokkaasti, kun varaaja on täynnä niin lämmitys lopetetaan.

Autoilussa kiihdytetään ja jarrutellaan. Tällöin pitää säätää.
Puulämmityksessä laitetaan "lämä" tiskiin ja pidetään tiskissä niin kauan kunnes varaaja on täynnä.

Säädön tarve palaessa kertoo että jotain on pielessä.

Kitupolttajat tarvitsevat säätöä, puulämmittäjät eivät.

Lue lisää

Mikäli Rica polttaa puita koko ajan hallitusti niin miksi Rica ei sitten ole tehnyt vielä F-T synteesikattilaa. Puunpolton hallittuun kunnon palamiseen ei riitä pelkästään että tehdään tuli ja annetaan palaa loppuun samoilla säädöillä ja lambda anturi on vasta askel oikeaan suuntaan kehitystyössä. Karkea pyrolyysikaasutus ei ole niin suuri ongelma mutta tasalaatuisen prosessin hallinta onkin jotain aivan muuta.

Vai onko sinulla aina täysin tasalaatuista puuta käytössä (koko, sama ladonta kosteus%)?

Ikäväähän se markkinamiehelle on tunnustaa tosiasioita puunpoltosta, mielellään omaa kehuu ja puutteita vähättelee. Tokihan Rican käänteispalokattila on parempi kun kaksoispesät ja yläpaloiset mutta paljon on vielä kehitettävää.

Siinä mielessä puunpoltto vastaa autolla ajoa että siinä on kiihdytystä ja jarrutusta poltossa verrattuna moniin helpommin hallittaviin polttoaineisiin (kivihiili, maakaasu, öljy ym) jotka ovat tasalaatuisia kokoajan. Jotain oikeansuuntaista puulämmityksen kehittymistä olen huomannut esim

http://www.laka.fi/pdf/LAKA%20Y.pdf

Toisaalta ei meillä vielä ole tullut eikä ole tulossakaan mitään raja-arvoja savukaasupäästöille mutta miksei kattilasta voisi ottaa enemmäkin hyötyä irti samalla polttoainemäärällä?

lämmittänyt puilla kirjoitti:

Mikäli Rica polttaa puita koko ajan hallitusti niin miksi Rica ei sitten ole tehnyt vielä F-T synteesikattilaa. Puunpolton hallittuun kunnon palamiseen ei riitä pelkästään että tehdään tuli ja annetaan palaa loppuun samoilla säädöillä ja lambda anturi on vasta askel oikeaan suuntaan kehitystyössä. Karkea pyrolyysikaasutus ei ole niin suuri ongelma mutta tasalaatuisen prosessin hallinta onkin jotain aivan muuta.

Vai onko sinulla aina täysin tasalaatuista puuta käytössä (koko, sama ladonta kosteus%)?

Ikäväähän se markkinamiehelle on tunnustaa tosiasioita puunpoltosta, mielellään omaa kehuu ja puutteita vähättelee. Tokihan Rican käänteispalokattila on parempi kun kaksoispesät ja yläpaloiset mutta paljon on vielä kehitettävää.

Siinä mielessä puunpoltto vastaa autolla ajoa että siinä on kiihdytystä ja jarrutusta poltossa verrattuna moniin helpommin hallittaviin polttoaineisiin (kivihiili, maakaasu, öljy ym) jotka ovat tasalaatuisia kokoajan. Jotain oikeansuuntaista puulämmityksen kehittymistä olen huomannut esim

http://www.laka.fi/pdf/LAKA%20Y.pdf

Toisaalta ei meillä vielä ole tullut eikä ole tulossakaan mitään raja-arvoja savukaasupäästöille mutta miksei kattilasta voisi ottaa enemmäkin hyötyä irti samalla polttoainemäärällä?

Lue lisää

Ei ok-talo ole kaukolämpölaitos.

2:n puulämmittäjä kirjoitti:

Ei ok-talo ole kaukolämpölaitos.

tuo on kait samanlaista kun autolla ajokin. Formuloissa kehitellään uusia ratkaisuja jotka ajastaan tulevat perusdatsuniinkin. Kyllähän puunpolttoon on toivottavasti tulossa myös ok-kokoisessa talossa kattilalta automaattiohjausta polton aikana. Erikokoista, eri paloarvon omaavaa, eri kosteus% olevaa jne puuta laitetaan samaan kattilaan samoilla säädöillä niin eihän lopputulos voi olla hyvä.

Silloin on kunnon ok kattila saatu rakennetuksi kun sinne laittaa 100 kiintolitraa puita(=> 150 pinolitraa) ja sytyttää sen niin polton jälkeen on lirahtanut 10 litraa biodieseliä ja toinen puoli (siis noin 10 diesellitran arvosta) on saatu lämpöä taloon.

Puun poltossa olemme nyt 1920 luvun tasolla, sillä 1930 luvulla onnistui kaasutuksella biodieselin teko, edes pyrolyysiöljyyn emme tunnu pääsevän tänä päivänä...

http://www.metla.fi/asiakaslehti/2006/2006-1/2006-1-hayrynen.pdf

lämmittänyt puilla kirjoitti:

Mikäli Rica polttaa puita koko ajan hallitusti niin miksi Rica ei sitten ole tehnyt vielä F-T synteesikattilaa. Puunpolton hallittuun kunnon palamiseen ei riitä pelkästään että tehdään tuli ja annetaan palaa loppuun samoilla säädöillä ja lambda anturi on vasta askel oikeaan suuntaan kehitystyössä. Karkea pyrolyysikaasutus ei ole niin suuri ongelma mutta tasalaatuisen prosessin hallinta onkin jotain aivan muuta.

Vai onko sinulla aina täysin tasalaatuista puuta käytössä (koko, sama ladonta kosteus%)?

Ikäväähän se markkinamiehelle on tunnustaa tosiasioita puunpoltosta, mielellään omaa kehuu ja puutteita vähättelee. Tokihan Rican käänteispalokattila on parempi kun kaksoispesät ja yläpaloiset mutta paljon on vielä kehitettävää.

Siinä mielessä puunpoltto vastaa autolla ajoa että siinä on kiihdytystä ja jarrutusta poltossa verrattuna moniin helpommin hallittaviin polttoaineisiin (kivihiili, maakaasu, öljy ym) jotka ovat tasalaatuisia kokoajan. Jotain oikeansuuntaista puulämmityksen kehittymistä olen huomannut esim

http://www.laka.fi/pdf/LAKA%20Y.pdf

Toisaalta ei meillä vielä ole tullut eikä ole tulossakaan mitään raja-arvoja savukaasupäästöille mutta miksei kattilasta voisi ottaa enemmäkin hyötyä irti samalla polttoainemäärällä?

Lue lisää

Kokemusta thermopointin isosta arinapolttokattilasta, joka pääsee ihan samoihin arvoihin kuin tuo Lakan Y ja pystyy jopa polttamaan kosteampaa polttoainetta.
Onhan niissä hienot säätösysteemit, joita tietokone ohjaa. Laitos, minkä kanssa minä olen tekemisissä, niin automatiikka maksoi 140 t€, joten turha on verrata systeemejä OK-talon kattiloihin, ovat sen verran kalliita. Liikkuvalla viistopohja-arinalla on kyllä olemassa pienempiä kattiloita, mutta hintaa on, mutta kaikki palaa. Jätteenpolttolaitosten kattilat ovat juuri tätä tyyppiä, koskapa kattilaan pesään saadaan helposti yli tuhannen asteen lämpötilat.

...... kirjoitti:

Kokemusta thermopointin isosta arinapolttokattilasta, joka pääsee ihan samoihin arvoihin kuin tuo Lakan Y ja pystyy jopa polttamaan kosteampaa polttoainetta.
Onhan niissä hienot säätösysteemit, joita tietokone ohjaa. Laitos, minkä kanssa minä olen tekemisissä, niin automatiikka maksoi 140 t€, joten turha on verrata systeemejä OK-talon kattiloihin, ovat sen verran kalliita. Liikkuvalla viistopohja-arinalla on kyllä olemassa pienempiä kattiloita, mutta hintaa on, mutta kaikki palaa. Jätteenpolttolaitosten kattilat ovat juuri tätä tyyppiä, koskapa kattilaan pesään saadaan helposti yli tuhannen asteen lämpötilat.

Lue lisää

Automatiikka on yksittäistapauksissa "ihanan kallista", eiköhän Eniac, eka tietokonekin ole maksanut maltaita...

Mutta noista suuremmista kattiloista pystytään hyödyntämään yhtä sun toista pienempiinkin mittakaavoihin ja tämän päivän kattilatekniikka tulee olemaan vanhanaikaista seuraavan sukupolven aikana.

Sinänsä puun poltto vain lämmityskäyttöön lienee 1920 luvun keksintöä. Minullakin on pihassa dieselauto ja mielelläni saisin siihen polttoaineen omasta metsästä. Siis 30 luvun Saksa oli korkeakulttuurimaa ja 2000 luvun Eurooppa on taantunut paljon tuosta. Varkaudessa Stora Enso lie kehittelee F-T synteesiä ja UPM Lappeenrannassa. VTT malliasema on tainnut hautautua jonnekin arkistojen kätköön.

Miksei tänäpäivänä voida automaatiolla saada aikaan kunnon kaasutuslaitoksia? Esim pyrolyysiöljyä voisi tehdä suuremmilla kaukolämpöasmilla huippukuormaa varten varastoon. 30 ja 40 luvulla häkäpönttöautoja oli meillä paljonkin käytössä, uusin innovaatio lienee EK kaasun vastavirtakaasutin muttei sekään ole suurta suosioa saanut (kun ei uusiin autoihin saa rakentaa häkäpönttövehkeitä).

uudet innovaatiot kirjoitti:

Automatiikka on yksittäistapauksissa "ihanan kallista", eiköhän Eniac, eka tietokonekin ole maksanut maltaita...

Mutta noista suuremmista kattiloista pystytään hyödyntämään yhtä sun toista pienempiinkin mittakaavoihin ja tämän päivän kattilatekniikka tulee olemaan vanhanaikaista seuraavan sukupolven aikana.

Sinänsä puun poltto vain lämmityskäyttöön lienee 1920 luvun keksintöä. Minullakin on pihassa dieselauto ja mielelläni saisin siihen polttoaineen omasta metsästä. Siis 30 luvun Saksa oli korkeakulttuurimaa ja 2000 luvun Eurooppa on taantunut paljon tuosta. Varkaudessa Stora Enso lie kehittelee F-T synteesiä ja UPM Lappeenrannassa. VTT malliasema on tainnut hautautua jonnekin arkistojen kätköön.

Miksei tänäpäivänä voida automaatiolla saada aikaan kunnon kaasutuslaitoksia? Esim pyrolyysiöljyä voisi tehdä suuremmilla kaukolämpöasmilla huippukuormaa varten varastoon. 30 ja 40 luvulla häkäpönttöautoja oli meillä paljonkin käytössä, uusin innovaatio lienee EK kaasun vastavirtakaasutin muttei sekään ole suurta suosioa saanut (kun ei uusiin autoihin saa rakentaa häkäpönttövehkeitä).

Lue lisää

Onhan sentäs joku keksintö ollut pelkän puunpolton ja F-T synteesin välillä. Sattuskohan sitten 20-30 luvun taitteeseen CHP laitosten keksiminen.

Kyllähän puunpoltossa on paljon kehiteltävää vielä mutta raakaöljy on vielä liian halpaa ettei kehitystyöhön panosteta enempää ja meillä saadaan turpeesta helpommin hyöty irti kun puusta.

Kokeilkaa Clapi kattilaa, parempi hyötysuhde
kuin Arimaxissa ja helpompi nuohota, mahtuu
pidemmät puut ja myös yläpaloinen....

Minä en kesällä lämmitä ku kerran tai 2 viikossa varaajan mutta käänteispalolla joutuu lämmittämään joka päivä eikä edes kuution varaajaa lämpimäx saa?

Yleensäkään puuta ei kannata kitupoltolla polttaa että aamuin illoin tarviaa käydä. 1,5 m3 varaajan kanssa selviät normaalisti uunillisella ja joskus tarviaa lisätä yläpaloisella.

...--- kirjoitti:

Minä en kesällä lämmitä ku kerran tai 2 viikossa varaajan mutta käänteispalolla joutuu lämmittämään joka päivä eikä edes kuution varaajaa lämpimäx saa?

Yleensäkään puuta ei kannata kitupoltolla polttaa että aamuin illoin tarviaa käydä. 1,5 m3 varaajan kanssa selviät normaalisti uunillisella ja joskus tarviaa lisätä yläpaloisella.

Lue lisää

Ei tuo nimim. klapilla selvitys minusta käänteispalolta kuulostanut. Kunnon käänteispalolle ei 1 kuution varaaja oikein riitä. Saisi olla isompi.

Jos lämmittää pelkästään puilla, minusta on vähän hölmöä pelata yläpaloisen kanssa. Ehdottomasti käänteispalokattila, joka polttaa puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. Jos hormissa ei veto riitä, asenna takkaimuri. Se maksaa itsensä takaisin säästyneenä puuna. Yläpaloisessa menee paljon lämpöä hukkaan, vaikka kuinka tarkasti yrittäisi polttaa.

Kitupoltto kuului savupirttiin, eikä sitä kannata enää tälle vuosituhannelle tuoda haitaksi.

Puulämmittäjä kirjoitti:

Ei tuo nimim. klapilla selvitys minusta käänteispalolta kuulostanut. Kunnon käänteispalolle ei 1 kuution varaaja oikein riitä. Saisi olla isompi.

Jos lämmittää pelkästään puilla, minusta on vähän hölmöä pelata yläpaloisen kanssa. Ehdottomasti käänteispalokattila, joka polttaa puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. Jos hormissa ei veto riitä, asenna takkaimuri. Se maksaa itsensä takaisin säästyneenä puuna. Yläpaloisessa menee paljon lämpöä hukkaan, vaikka kuinka tarkasti yrittäisi polttaa.

Kitupoltto kuului savupirttiin, eikä sitä kannata enää tälle vuosituhannelle tuoda haitaksi.

Lue lisää

Lämmitän Veda 35:lla, jonka kera käytännön syistä(tilanpuute) on kuution varaaja ja kyllä tuo pelittää, kun vaan kytkennät varaajaan ja lämmitysputkistoon on oikein tehty. Palon loppuvaiheessa(kun siis pesällinen on palanut lähes loppuun) kattilan antama teho alenee ja kattilassa olevan hiiloksen voimalla talo kyllä näillä "jälkilämmöillä" lämpiää tuntikaupalla. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin viime talvena pääsin lämmityskauden läpi ainostaan yhdellä täydellä pesällisellä/vrk. Systeemissäni on myös tuo termotaatti, joka katkkaisee puhaltimen toiminnan, kun veden lämpö nousee yli säädetyn ja kun lämpötila laskee, lähtee se uudestaan käymään. Puun tietenkin pitää olla ensiluokkaista koivua, ei tuo havupuilla onnistu.

....... kirjoitti:

Lämmitän Veda 35:lla, jonka kera käytännön syistä(tilanpuute) on kuution varaaja ja kyllä tuo pelittää, kun vaan kytkennät varaajaan ja lämmitysputkistoon on oikein tehty. Palon loppuvaiheessa(kun siis pesällinen on palanut lähes loppuun) kattilan antama teho alenee ja kattilassa olevan hiiloksen voimalla talo kyllä näillä "jälkilämmöillä" lämpiää tuntikaupalla. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin viime talvena pääsin lämmityskauden läpi ainostaan yhdellä täydellä pesällisellä/vrk. Systeemissäni on myös tuo termotaatti, joka katkkaisee puhaltimen toiminnan, kun veden lämpö nousee yli säädetyn ja kun lämpötila laskee, lähtee se uudestaan käymään. Puun tietenkin pitää olla ensiluokkaista koivua, ei tuo havupuilla onnistu.

Lue lisää

Yläpaloisen tilalle ehdottomasti käänteispaloinen Ariterm 25 jossa hyötysuhde 90% ja savukaasuimuri kuuluu pakettiin, eli piipun pituus ei ole ongelma. Parilla pesällisellä isompi varaaja lämpöiseksi. Etuluukkuun saa asennettua myös pellettipolttimen tarvittaessa. Pienikokoinen joten mahtuu hyvin ovista sisälle.

Jos pannuhuoneessa on tilaa niin sitten alapaloinen Ariterm 35 niin pärjää yhdellä pesällisellä. Siihenkin saa pelletti, hake, öljy -polttimen tarvittaessa kiinni.

...--- kirjoitti:

Minä en kesällä lämmitä ku kerran tai 2 viikossa varaajan mutta käänteispalolla joutuu lämmittämään joka päivä eikä edes kuution varaajaa lämpimäx saa?

Yleensäkään puuta ei kannata kitupoltolla polttaa että aamuin illoin tarviaa käydä. 1,5 m3 varaajan kanssa selviät normaalisti uunillisella ja joskus tarviaa lisätä yläpaloisella.

Lue lisää

Niin minun kattilan teho on "vain" 20 kwh ja se joko käy tai sitten ei ollenkaan. Ei kitupolteta!

Ja lämmitystapeeseenhan vaikuttaa varaajan koko ja lämmöntarve. Jos olis 3 m3 varaa ja ei tarvitsisi lämmitää kuin joka kolmas päivä. Vaan isompaa ei mahdu.

Niin ja yläpaloinen kattila on 50-luvun tekniikkaa, vaikka sitä mitenkä puolustelisi.

Tuon ylälämmön saaminen 90 asteeseen montaa puukalikkaa todellisuudessa tarvitse. Siellä varaajassa vesi on lämpötilojen suhteen voimakkaasti kerrostunut ja lämpötila esim 80:stä 40:een muuttuu noin 10-15 sentin matkalla.. Lämmitettäessä tuo lämpötilaraja menee vähitellen alas ja sitten lämmitysksen loppuvaiheessaa alamittari pompaa melko nopeasti 30-40 astetta ylöspäin.

..... kirjoitti:

Tuon ylälämmön saaminen 90 asteeseen montaa puukalikkaa todellisuudessa tarvitse. Siellä varaajassa vesi on lämpötilojen suhteen voimakkaasti kerrostunut ja lämpötila esim 80:stä 40:een muuttuu noin 10-15 sentin matkalla.. Lämmitettäessä tuo lämpötilaraja menee vähitellen alas ja sitten lämmitysksen loppuvaiheessaa alamittari pompaa melko nopeasti 30-40 astetta ylöspäin.

Lue lisää

tykkänään siitä, kuinka kylmä varaaja on, kun lämmitys alkaa.

..... kirjoitti:

Tuon ylälämmön saaminen 90 asteeseen montaa puukalikkaa todellisuudessa tarvitse. Siellä varaajassa vesi on lämpötilojen suhteen voimakkaasti kerrostunut ja lämpötila esim 80:stä 40:een muuttuu noin 10-15 sentin matkalla.. Lämmitettäessä tuo lämpötilaraja menee vähitellen alas ja sitten lämmitysksen loppuvaiheessaa alamittari pompaa melko nopeasti 30-40 astetta ylöspäin.

Lue lisää

Auttakaahan miestä hädässä: Arimax 240, varaaja 1800l ja Schiedelin piippu 5,0m. Puuta saa lappaa illassa vähintään 3 pesällistä jotta varaaja on 80 astetta läpeensä. Varaaja lämmittää taloa ja autotallirakennusta sekä sieltä otetaan myös yhdysputken kautta käyttövesi. Pannuhuone autotallissa.

Ongelmana savuttaminen, alailman säätö kuten ohjekirja sanoo (pienenee koko ajan pannun kuumentuessa ) Pidetäänkö öljypolttimen yhdeluukku täysin kiinni puukäytössä? Pidättekö savupellin täysin auki vai osin kiinni? Puita lisätessä muutatteko vetoa? Onko teillä piipunhattua vai ei? Puut sekaisin pesään vai tiiviisti takaseinää vasten? Monenlaista testiä on tehty, puut on kuivia ja yleensä tasakokoisiakin. Savu vaaleaa, mutta sitä tahtoo tulla niin perkeleesti ja lähtee usein vaakatasoon piipun päästä.

reiska34 kirjoitti:

Auttakaahan miestä hädässä: Arimax 240, varaaja 1800l ja Schiedelin piippu 5,0m. Puuta saa lappaa illassa vähintään 3 pesällistä jotta varaaja on 80 astetta läpeensä. Varaaja lämmittää taloa ja autotallirakennusta sekä sieltä otetaan myös yhdysputken kautta käyttövesi. Pannuhuone autotallissa.

Ongelmana savuttaminen, alailman säätö kuten ohjekirja sanoo (pienenee koko ajan pannun kuumentuessa ) Pidetäänkö öljypolttimen yhdeluukku täysin kiinni puukäytössä? Pidättekö savupellin täysin auki vai osin kiinni? Puita lisätessä muutatteko vetoa? Onko teillä piipunhattua vai ei? Puut sekaisin pesään vai tiiviisti takaseinää vasten? Monenlaista testiä on tehty, puut on kuivia ja yleensä tasakokoisiakin. Savu vaaleaa, mutta sitä tahtoo tulla niin perkeleesti ja lähtee usein vaakatasoon piipun päästä.

Lue lisää

Ylempi eli toisioilmaluukku on noin sentin auki, savupelti on kokonaan auki ja savusolassa lämmöt noin 200-250c. Puita olen laittanut luukun alapintaan asti ja tulet olen sytyttänyt päältä. Kokeile saada sinne kattilan taakse savusolaan savukaasumittari josta näet miten kuumaa lähtee piippuun.

Puita lisätessä en muuta vetoa, omat kalikat on kokoluokkaa kymmenkunta senttiä halkaisijaltaan eli mitään silppua en kattilaan mätä. Yritän heitellä ne sillein ettei ota kiinni etu eikä takaseinään, vähän pienemmät reunoille ja isommat keskelle mikäli on laatikossa sellasta tarjolla "tasapäinen" (lihalaatikollinen puita kerralla).

Jos savu lähtee vaakatasoon piipun päästä niin silloin tulee ja on matalapaine... Itse olen nuohonnut kattilan kerran viikossa ja samalla tyhjentänyt tuhkat. Piippu on 4 metriä elementtipiippua ilman hattua (ollut mielessä hattukin mut unohtunu). Itsellä savuttaa sytyttäessä vähän aikaa ja lisätessä myös mutta nopeasti alkaa palamaan hyvin ja ei huomaa muuta kun ilman väreilyn.

Jotenkin tuntuu paljolle 3 uunillista tuon kokoiseen varaajaan, vai onko paljon neliöitä lämpimän veden käyttöä myös lämmityksen aikana? Minkä verran on varaajan lämmöt kun aloitat lämmittää? Itsellä 3 uunillista onnistuis vain jos 3 m3 varaaja on päässyt kylmäksi kokonaan ja pakkasta riittävästi.

Kunhan tuo kattila tulee vaihtoikään niin pistän 2 metrin jatkeen piipun päähän, nuohooja kertoi että sen pystyy vielä puhdistamaan, suositteli eristämään putken että siitä saa myös hyödyn. Sitten katson miten paljon käänteispaloiset kattilat on kehittyneet.

http://www.hemeltron.fi/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=3&Itemid=2

näyttävät olevan saman hintaisia kun oma 240 oli 10 vuotta sitten...

max ari kirjoitti:

Ylempi eli toisioilmaluukku on noin sentin auki, savupelti on kokonaan auki ja savusolassa lämmöt noin 200-250c. Puita olen laittanut luukun alapintaan asti ja tulet olen sytyttänyt päältä. Kokeile saada sinne kattilan taakse savusolaan savukaasumittari josta näet miten kuumaa lähtee piippuun.

Puita lisätessä en muuta vetoa, omat kalikat on kokoluokkaa kymmenkunta senttiä halkaisijaltaan eli mitään silppua en kattilaan mätä. Yritän heitellä ne sillein ettei ota kiinni etu eikä takaseinään, vähän pienemmät reunoille ja isommat keskelle mikäli on laatikossa sellasta tarjolla "tasapäinen" (lihalaatikollinen puita kerralla).

Jos savu lähtee vaakatasoon piipun päästä niin silloin tulee ja on matalapaine... Itse olen nuohonnut kattilan kerran viikossa ja samalla tyhjentänyt tuhkat. Piippu on 4 metriä elementtipiippua ilman hattua (ollut mielessä hattukin mut unohtunu). Itsellä savuttaa sytyttäessä vähän aikaa ja lisätessä myös mutta nopeasti alkaa palamaan hyvin ja ei huomaa muuta kun ilman väreilyn.

Jotenkin tuntuu paljolle 3 uunillista tuon kokoiseen varaajaan, vai onko paljon neliöitä lämpimän veden käyttöä myös lämmityksen aikana? Minkä verran on varaajan lämmöt kun aloitat lämmittää? Itsellä 3 uunillista onnistuis vain jos 3 m3 varaaja on päässyt kylmäksi kokonaan ja pakkasta riittävästi.

Kunhan tuo kattila tulee vaihtoikään niin pistän 2 metrin jatkeen piipun päähän, nuohooja kertoi että sen pystyy vielä puhdistamaan, suositteli eristämään putken että siitä saa myös hyödyn. Sitten katson miten paljon käänteispaloiset kattilat on kehittyneet.

http://www.hemeltron.fi/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=3&Itemid=2

näyttävät olevan saman hintaisia kun oma 240 oli 10 vuotta sitten...

Lue lisää

Kiitos neuvoista! Lämmintä alaa on n. 175m2 (2 eri rakennusta ) ja kylmänä aikana varaajan lähtölämpö on luokkaa 40 astetta (varaajan sähkövastukset säädetty pienelle ) Huomasin, että päältä sytyttäminen auttaa - laitatko ekan pesällisen myös kunnolla puita, luukun alareunaan asti vai poltatko ensin pienemmän määrän? Minulla ainakin puiden lisääminen pienen hiilloksen päälle pahentaa savutusta, joten olen pyrkinyt lisäämään puita kunnon hiilloksen päälle, jos vain olen kotona.

Savukaasumittari on kattilan yhdysputkessa piippuun, lämpö on n. 200 -210astetta täydellä vedolla.
Talo on uusi ja eristeet tavanomaiset, mutta jonkin verran häviötä tulee väkisin kun yhdysputkea on 22m maanalla pannuhuoneen ja talon välillä. putki on eristetty kyllä, Ahlsellin lämpöputki.

reiska34 kirjoitti:

Kiitos neuvoista! Lämmintä alaa on n. 175m2 (2 eri rakennusta ) ja kylmänä aikana varaajan lähtölämpö on luokkaa 40 astetta (varaajan sähkövastukset säädetty pienelle ) Huomasin, että päältä sytyttäminen auttaa - laitatko ekan pesällisen myös kunnolla puita, luukun alareunaan asti vai poltatko ensin pienemmän määrän? Minulla ainakin puiden lisääminen pienen hiilloksen päälle pahentaa savutusta, joten olen pyrkinyt lisäämään puita kunnon hiilloksen päälle, jos vain olen kotona.

Savukaasumittari on kattilan yhdysputkessa piippuun, lämpö on n. 200 -210astetta täydellä vedolla.
Talo on uusi ja eristeet tavanomaiset, mutta jonkin verran häviötä tulee väkisin kun yhdysputkea on 22m maanalla pannuhuoneen ja talon välillä. putki on eristetty kyllä, Ahlsellin lämpöputki.

Lue lisää

termax natura 40 on aivan lyömätön kattila jos hakee tehokasta ja helppokäyttöistä puukattilaa.suosittelen !