Niin mikäs se on ? voisko joku selittää hieman :)
Mitä lukkoperä meinaa ?
Tietämätö
16
12877
Vastaukset
- Akka
... näin maallikon termein sitä kun normaalisti kun jäällä pistät vähän enemmän kaasua niin suttii vain toinen rengas ja kun on lukkoperä niin suttii molemmat!
Menikö oikein, viisaammat?- Perämetsän Ukko
kirjoituksessasi. Eikä tarvi olla edes jäätä alla. Riittää, että on voimaa kitkan voittamiseen. Esim. soraa alla. Ja sitten sitä lukkoperäöljyä perään, jos on lukkoperä.
- Kallonkutistaja
Periaattessa ihan oikein. Mutta käytännössä pitää olla erilainen pito eri puolilla ennen kuin lukko toimii. Jos molemmilla puolilla on samanlaiset olosuhteet, niin lukotonkin auto sutii molemmilla renkailla.
- niin tiedät
jos tulet liukkailta,niin vaimosi perä on varmasti lukossa,turha yrittää.Lukkoperä on sitä.
- se on
Lukkoperä on myöskin sitä mistä miehet autoissaan tykkäävät ja tytöissä inhoavat.
- asentaja
Lukkoperä tarkoittaa voiman siirtoa molemmille takapyörille (etuvetoisessa ei voi olla lukkoperää)
Yleensä "siviilikäytössä" olevissa autoissa on 25% kitkalukko, mikä tarkoittaa käytännössä, että toiseen pyörään (tilanteesta riippuen joko oikeaan tai vasempaan) vaikuttava veto on aina vähintään tuo 25 % ja "loput" 75 % vaikuttaa toiseen pyörään.
100% lukkoperä on vain kilpailukäytössä (esim. kiihdytyskilpureissa) olevissa autoissa.
Siviilikäytössä oleviin autoihin ei voi käytännössä laittaa 100 % lukkoperää, koska auton kääntäminen vaikeutuu ja voimansiirto joutuu käännettäessä kohtuuttomalle rasitukselle.
Lukkoperän tarkoitus on parantaa takavetoisen auton liikkeelle lähtöä liukkaalla.- motarilla
Mulla on Nissan King Capissä kitkajarru (25%?), enkä pidä siitä lainkaan. Jopa märällä asvaltilla moottoriteiden rampeissa ym. kurveissa kiihdytettäessä tahtoo auto lähteä sivuluisuun eikä tosiaan kysymys ole tehokkaasta autosta.
- ei voi
olla etuvetoisissa lukkoperää? Eikös monasti etutasauspyörästöä sanota etuperäksi?
- perää
ei voi kirjoitti:
olla etuvetoisissa lukkoperää? Eikös monasti etutasauspyörästöä sanota etuperäksi?
ettei etuvetoisessa voi olla lukkoperää? Luulin, että voi. Olkoot etuperä tms.
Aikanaan 99-saapissani kuulemma perä huusi ja vika oli tosiaankin "perävälityksissä", jotka eivät todellakaan olleet perässä.
Mulla on vaimo, joten pitää kysyä siltä. Kerron sitten. - siksi
ei voi kirjoitti:
olla etuvetoisissa lukkoperää? Eikös monasti etutasauspyörästöä sanota etuperäksi?
Eipä taida kääntyä kovin hyvin sellainen etuvetoauto, jossa on tasauspyörästö lukittu. Sen sijaan ajohallintajärjestelmällä varustetussa etuvetoisessa on tavallaan lukkoperä. Siinä auto voi jarruttaa luistavaa pyörää, jolloin voima siirtyy pitävämmälle pyörälle.
- Hande
Kyllä etuvetoisessa voi olla lukkoperä, vaikka perä keulassa onkin. Tällöin tosin vetoa ei siirretä takapyörille.
Myyntimalleissa on käytössä enimmäkseen kitkajarrutyyppinen lukko ja kisapirsseissä on palalukkoja.
Sääntökirjaan tutustumalla huomaa, ettei 100% lukko ole itsestään selvyys kiihdytyskilpureissakaan....
Siviilikäytössä jo 40% lukko on liioittelua ja takavetoisessa luistot komeita, etuvetoisessa on jo syytä osata vasemman jalan jarrutus.. ei siis katukäyttöön. - Inertia
perää kirjoitti:
ettei etuvetoisessa voi olla lukkoperää? Luulin, että voi. Olkoot etuperä tms.
Aikanaan 99-saapissani kuulemma perä huusi ja vika oli tosiaankin "perävälityksissä", jotka eivät todellakaan olleet perässä.
Mulla on vaimo, joten pitää kysyä siltä. Kerron sitten.On erittäin harvinaista että etupäässä olisi tasauspyörästöä lukitsevia laitteita. Nimittäin kun lukitset etupyörät samanvauhtisiksi niiden ohjattavuus kärsii erittäin paljon. Kaarteessa väistämättä yleensä sisäkaarteenpuoleinen pyörä menettää pidon ja tällöin vain ulommainen pyörä ohjaa. Syynä on kääntösäteessä sisäpuolelle tulevien pyörien lyhyempi kulkumatka.
Myös ne kemppilukon autonsa takapäähän laittaneet kaverit ovat tämän huomanneet. Takapyörä loikkii / vinkuu jyrkemmissa kaarteissa ja systeemi ahmii renkaat huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
- Inertia
Normaalioloissa tasauspyörästö siirtää vedon tasaisesti kummallekin samalla akselilla olevalle pyörälle. Myös kaarteissa.
Mutta toisen pyöristä alkaessa luistaa menetetään veto pitävän pyörän puolelta tasauspyörästön rakenteesta johtuen.
Tässäkohden tulevat erilaiset tasauspyörästön lukot apuun.
Mekaaniset lukot ovat käytössä lähinnä työkoneissa ja maastureissa. Niissä tasauspyörästö lukitaan mekaanisesti ja veto palautuu molemmille pyörille. (100%)
Viskolukot perustuvat nesteen viskositeetin muutokseen. Eli viskopahkan sisällä oleva neste joutuu luiston aikana voimakkaaseen liikkeeseen ja sitkistyy (pyörien välinen nopeusero on normaaliajossa olematon, luistossa huomattava).
Torsenlukot toimivat mekaanisesti. Ja kuten nimikin kertoo Torque Sensing, eli vääntöä haisteleva tekniikka kirsitää lukkoa kun renkaiden välillä on nopeuseroa.
Sitten on näitä ABS-jarruihin perustuvia "lukkoja", jotka itseasiassa vain jarruttavat sutivaa pyörää mahdollistaen voiman siirtymisen pitävämmän pyörän puolelle.
Sitten tietysti vanha kunnon "Kemppi"-lukko. Tässä tapauksessa tasauspyörästö hitsataan pysyvästi nippuun. Veto siis jatkuvasti molemmille pyörille. Kiihdytysmiehet isoissa luokissa käyttävät kyllä tasauspyörätöntä perää.
Että semmoista näistä tälläkertaa...
Köyhä mies saattaa onnistua etenemään liukkaalla siten, että pyörän sutiessa painaa vasemmalla jalalla jarrua ja oikeallla kaasua sopivasti. Sutiva pyörä hidastuu ja voimaa alkaa valua pitävämmälle puolelle.- ab lukko oy
Tässä oli jo asiaakin.
Meilläpäin tuo sulateräslukko tunnetaan esab-lukon nimellä, mutta samahan se millä sen hitsaa.
Tasauspyörästö on nimike, joka johtaa helposti harhaan. Englanninkielinen nimike "differential" kertoo jo paremmin mikä tasauspyörästön tehtävä on. Se siis mahdollistaa saman akselin pyörien nopeuseron ajettaessa esim. kaarteessa.
Tasauspyörästön lukko on aina 100%, koska siinä toinen vetoakseli lukitaan mekaanisesti vetopyörästöön, jolloin molemmat vetoakselit pyörivät samalla nopeudella. Lukkoa käytetään käytännössä vain liikkeellelähdössä ja silloinkin etupyörät suorassa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kuorma-autossa, jossa on läpivetävä teli ja vetävä etuakseli ja lukot joka akselilla, on aivan sama mihin ne pyörät on käännettynä, aina menee suoraan kun lukot on kiinni. Paitsi viettävällä pinnalla tietysti alamäen suuntaan mikäli sutii...
Tasauspyörästön lukko voi olla myös ns. pitkittäinen. Joissain "maastoautoissa" on jatkuva neliveto, jolloin keskitasauspyörästö mahdollistaa etu- ja taka-akselien erilaiset pyörimisnopeudet.
Kaikki ei-mekaaniset järjestelmät ovat luistonrajoittimia, olkoon sitten torsen, visko, haldex tai luistavan pyörän jarrutus.
Japanilaisten valmistajien suosimat pick-uppien luistonrajoittimet ovat suorastaan vaarallisia, koska nopeissa tienpinnan pidon vaihteluissa likehdintä on täysin ennalta arvaamatonta, mistä olisi muutama varoittava esimerkkitapaus, mutta olkoon toiseen kertaan. - Satunnainen Tarkkailija
ab lukko oy kirjoitti:
Tässä oli jo asiaakin.
Meilläpäin tuo sulateräslukko tunnetaan esab-lukon nimellä, mutta samahan se millä sen hitsaa.
Tasauspyörästö on nimike, joka johtaa helposti harhaan. Englanninkielinen nimike "differential" kertoo jo paremmin mikä tasauspyörästön tehtävä on. Se siis mahdollistaa saman akselin pyörien nopeuseron ajettaessa esim. kaarteessa.
Tasauspyörästön lukko on aina 100%, koska siinä toinen vetoakseli lukitaan mekaanisesti vetopyörästöön, jolloin molemmat vetoakselit pyörivät samalla nopeudella. Lukkoa käytetään käytännössä vain liikkeellelähdössä ja silloinkin etupyörät suorassa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kuorma-autossa, jossa on läpivetävä teli ja vetävä etuakseli ja lukot joka akselilla, on aivan sama mihin ne pyörät on käännettynä, aina menee suoraan kun lukot on kiinni. Paitsi viettävällä pinnalla tietysti alamäen suuntaan mikäli sutii...
Tasauspyörästön lukko voi olla myös ns. pitkittäinen. Joissain "maastoautoissa" on jatkuva neliveto, jolloin keskitasauspyörästö mahdollistaa etu- ja taka-akselien erilaiset pyörimisnopeudet.
Kaikki ei-mekaaniset järjestelmät ovat luistonrajoittimia, olkoon sitten torsen, visko, haldex tai luistavan pyörän jarrutus.
Japanilaisten valmistajien suosimat pick-uppien luistonrajoittimet ovat suorastaan vaarallisia, koska nopeissa tienpinnan pidon vaihteluissa likehdintä on täysin ennalta arvaamatonta, mistä olisi muutama varoittava esimerkkitapaus, mutta olkoon toiseen kertaan."ei-mekaaniset"?? Eikö torsen ole mekaaninen järjestelmä? Mikä on mekaaninen ja mikä ei?
Entä mihin on unohdettu perinteinen "mekaaninen" lukko,"palalukko", joka ei ole 100% eikä myöskään "kytkinlevypinkka", kitkalukko? - ab jne.
Satunnainen Tarkkailija kirjoitti:
"ei-mekaaniset"?? Eikö torsen ole mekaaninen järjestelmä? Mikä on mekaaninen ja mikä ei?
Entä mihin on unohdettu perinteinen "mekaaninen" lukko,"palalukko", joka ei ole 100% eikä myöskään "kytkinlevypinkka", kitkalukko?Ei ole mihinkään unohtunu. Kerro sinä noista esittämistäsi luistonrajoittimista lisää, minä en niistä ainakaan niin paljoa tiedä, että voisin ruveta katajaista kansaa valistamaan.
Torsen on tosiaan täysin mekaaninen, mutta se ei ole lukko vaan luistonrajoitin.
Oman näkemykseni esitin sen mukaan mitä käytetään raskaammassa kalustossa ja mihin olen itse törmännyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 712963
- 462564
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322225- 792138
- 951956
- 321702
- 121536
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171487Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?271302Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil191195