Pääomatuloja ei ole aina verotettu lievemmin kuin työtuloja. Muutoksen vei läpi Ahon porvarihallitus ja erityisesti sen kokoomuslainen valtiovarainministeri Iiro Viinanen, jonka asettama työryhmä suunnitteli nykyisen verotuksen linjat.
Iiro Viinanen oli itse miljonääri, yrityksen perinyt.
Jostain syystä sanomalehdet eivät koskaan mainitse, miten työtulojen ja pääomatulojen epäoikeudenmukainen verokohtelu on syntynyt: nuoremmat kokoomuslaiset saattavat olla epäkohdasta vilpittömästikin huolissaan, mutta heille ei haluta kertoa, kuka sen aiheutti.
Iiro Viinanen oli itse miljonääri, yrityksen perinyt.
Jostain syystä sanomalehdet eivät koskaan mainitse, miten työtulojen ja pääomatulojen epäoikeudenmukainen verokohtelu on syntynyt: nuoremmat kokoomuslaiset saattavat olla epäkohdasta vilpittömästikin huolissaan, mutta heille ei haluta kertoa, kuka sen aiheutti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ahon hallitus kyllä toteuttu verotuudistuksen sillä seurauksella, että verotulojen määrä yhteiseen hyvään kasvoi tuntuvasti.
Revi siitä !
oli todellakin kyse,koska tuolloin oli tarvetta ohjata pääomia yritystoimintaan ja luoda uskoa tulevaisuuteen.
"Ahon hallitus kyllä toteuttu verotuudistuksen sillä seurauksella, että verotulojen määrä yhteiseen hyvään kasvoi tuntuvasti.
"
Verotulojen kasvulla voi retostella,jos kustannusten jaosta ei keskustella.
Lisäksi voisit vielä "yhteisen hyvän kasvun" osalta tarkastella jakoperusteissa tapahtuneita muutoksia.
""Revi siitä ! ""
joo......jako tuli huomattavasti oikeudenmukaisemmaksi.
oikeudenmukaisuuteen,vaan voimassaolevaan lakiin.
On aivan eri asia jos keskustellaan lain ja sen laatijan käsityksestä siitä mikä on oikeudenmukaista.
Tuohon toiseen vastineeseen mitä tulee maaomaisuuden myyntivoitoista niin yli 10 vuoden omistusaika oikeuttaa 40 % hankintarvo-olettamaan,ellei tositteilla muuta itselleen edullisempaa kykenen esittämään.
Asuntovelkojen korkovähennystä muutettiin samassa yhteydessä niin että asuntovelkaiset, joiden kohdalle sattui samaan aikaan myös korkojen nousu.
Pelissä hävisivät monet keinottelijat, mutta myös monet nuoret perheet menettivät asunnon. Velat jäivät.
Valtio sai lisää tuloja myös näiltä ihmisiltä.
Lakiinhan se perustuu, onkos joku verotusta lainvastaiseksi sanonutkaan. Aikaisemmin ei mitään hankintahintaolettamaa ollut. Myyntivoitto kiinteästä omaisuudesta oli aikaisemmin kokonaan verotonta.
Vasta Aho:n hallitus esitteli hankintameno-olettama laskelmamahdollisuuden, jota sittemmin on hiukan muunneltu.
Mitä sitten vaihtoehtojen edullisuuteen tulee, verovelvollinen tietysti käytti hankintahintaa ensisijaisena. Myyntivoittohan on myyntihinnan ja hankintahinnan yms muiden hankintakustannusten erotus. Jos kymmenen vuoden omistuksen jälkeen hankintahinta, ilman muita hankintakustannuksia, oli vähäisempi kuin 40 % myyntihinnasta, oli hankintameno-olettama edullisin vaihtoehto.
Kirjoitus on oiva esimerkki tietämättömyydesta, jota hyväksykäyttävää aika tietoisesti veropopulistista keskustelua käypä media, erityisesti Yle-toimitus.
Ennen pääomaverouudistusta pääomavero oli toki korkea, laskennallisesti. Yli kummenen vuotta omistettu maaomaisuus ja viisi vuotta omistettu irtain omaisuus (esim.osakkeet) olivat kuitenkin kokonaan verovapaita. Suuri osa viime verotuksen huippupääomatuloista oli peräisin myyntivoittotuloista. Ennen Ahon aikana tehtyjä verouudistuksia tällaiset myyntivoittotulot olivat pääsääntöisesti kokonaan verovapaita tuloja. Ne eivät edes esiintyneet verotuksen tilastoissa!!!
Osinkotulot toki olivat ankarasti verotettuja. Yleensä osingot olivatkin merkityksettömiä ja osakkeen arvonkin kannalta oli edullisempaa, että yrityksen omavaraisuutta lisättiin, mikä näkyi osakkeiden myyntiarvossa. Useasti yritysvoitot kirjattiinkin rahastoihin, joista sitten jaettiin rahastoanteina osakkeenomistajille osakkeita, jotka viiden vuoden päästä saatettiin verottomasti myydä eikä tämmöisiäkään tuloja esiintynyt koskaan verotustilastoissa.
Olen aikaisemmassa kirjoituksessani jo maininnut, että yritysten pääomahuolto tuohon aikaan hoidettiin pääasiassa suurpankkien lainoilla. Tämän vuoksi "Miljoona Mika" ja "TosiOn-Jaakko" istuivat kutakuin kaikissa merkittävien yhtiöiden hallituksissa. Maassa vallitsi valuuttasäännöstely, mitä kansainvälinen rahoitusmaailma ei Ahon hallituksen aikana enää hyväksynyt, kun Suomen valtiokin tarvitsi kansainvälistä lainarahaa.
"Nimeton veroale" -kirjoittaja olisi havainnut virheajattelunsa, jos olisi esim. tarkastellut valtion pääomatuloverojen kertymää, ja todennut kirjoituksensa olevan puppua.
Viinasen asettama toimikunta istui kaikessa rauhassa miettimässä, mikä olisi hyvä veromalli.
Mallissa korjattiin pikkuvikoja ja aiheutettiin pysyvä suuri vääristymä.
Nykyinen verotus on Iiro Viinasen käsitys oikeudenmukaisuudesta, jonka Esko Aho siunasi.
'Lisää rahaa yhteiseen hyvään' - pankit pelastettiin valtion rahalla ja johtajille ei käynyt kuinkaan. Sadattuhannet suomalaiset jäivät työttömiksi, pienyritykset menivät nurin ja monet ylivelkaiset joutuivat melko toivottomaan tilanteeseen. Vain varsinaiset keinottelijat ehtivät viedä rahansa piiloon.
Porvarihallitus pahensi lamaa monilla tempuillaan ( esim. Esko Ahon kuningasajatus -revalvaatio, joka toppasi viennin lopullisesti)
mutta viimeiseksi viisaudeksi jäi muistaakseni Sixten Korkmanin lausahdus: Kansan on tämä maksettava, sillä muuta maksajaa ei ole'.
On hyvä, ettet jatkanut verokeskustelua, josta et oikein mitään tiennyt oikein. Mutta onko nyt pakko jatkaa ottamalla esille uusia aiheita, joista tiedot näyttävät olevan yhtä hataria. Oletattavasti tässäkään ei vielä kaikki ole.