Etten nyt itseäni paljastaisi,jätän kertomatta työpaikkani.
Totuus on että saasteetonta ydinvoimalaa ei ole olemassakaan. Totuus on myös että päästöjä salaillaan, suomessa kuin muuallakin!
Totuus on myös se että ydinvoimalan päästöt on ehkä vähäisempiä kuin esim. hiilivoimalan, mutta vaarallisuudessaan pesee miljoonakertaisesti hiilivoimalan päästöt.
Tunnen asian, työni puolesta.
Ihmettelen miksi on "muotia" kannattaa ydinvoimaa
vaikkein tiedä asiasta hölkkäsen pöläystä. Se mitä asiasta julkisuudessa kerrotaan ei ole totta, ei alkuunkaan!
Totuus on että saasteetonta ydinvoimalaa ei ole olemassakaan. Totuus on myös että päästöjä salaillaan, suomessa kuin muuallakin!
Totuus on myös se että ydinvoimalan päästöt on ehkä vähäisempiä kuin esim. hiilivoimalan, mutta vaarallisuudessaan pesee miljoonakertaisesti hiilivoimalan päästöt.
Tunnen asian, työni puolesta.
Ihmettelen miksi on "muotia" kannattaa ydinvoimaa
vaikkein tiedä asiasta hölkkäsen pöläystä. Se mitä asiasta julkisuudessa kerrotaan ei ole totta, ei alkuunkaan!
Vastaukset 74
Vanhimmat
Minäkin työskentelen ydinvoimalassa. Tiedän hyvin, että päästöille on tiukat rajat, ja niissä pysytään helposti. Päästöt ovat tyypillisesti alle 10 % sallituista. Vesipuolella lämpöpäästöissä tekee kesällä tiukempaa, mutta lupaehdoissa on pysytty.
Mistä päästöistä on kysymys? Kerrohan, niin minä kerron totuuden!
Tapahtuuko tämä salaileminen kuun kääntöpuolella toimivan juutalaisen maailmanhallituksen siunauksella vai sen tietämättä?
Taloudellisessa mielessä nykyisessä yhä tiukkenevissa päästötilanteessa ydinvoima näyttää parhaimmalta vaihtoehdolta. Säteilymahdollisuuden vaaaroja ei taloudelliseen tarkasteluun ole otettu, ne kun lankeavat maksettavaksi vasta tulevaisuuden sukupolville.
Täytyy pitää mielessä että nykyisin kaikki päätökset tehdään nimenomaan taloudellisin perustein, muunlaista päätöksentekoa saatika asian tarkastelukulmaa ei juurikaan käytetä.
Jos taloudellisuus unohdetaan ja tarkastellaan pelkästään energian tarvetta niin ehdottomasti järkevimpänä vaihtoentona pitäisin aurinkovoimaa. Ei muuta kuin yksi kolmannes saharaa aurinkopaneelien peittoon ja a vot, siinäpä olisi energiaa tarpeeksi meille ja jopa naapuritähtienkin lämmittämiseen. Energian kuljetuskohteisiin olisi hyvä hoitaa vedyksi muunnettuna vetykäyttöisillä lentokoneilla.
Ai että miksikö ei tehdä, no siksi koska tämä ei toistaiseksi ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Ihminen mieluummin hukkuu taloudellisesti säteilyyn ja paskaan kuin kykenee järkevään toimintaan.
Vastaan saa inttää vapaasti, pyydän vain tällä kertaa unohtamaan taloudelliset argumentit, niin vaikeaa kuin se onkin
Jusa
"Säteilymahdollisuuden vaaaroja ei taloudelliseen tarkasteluun ole otettu, ne kun lankeavat maksettavaksi vasta tulevaisuuden sukupolville."
Ydinvoimalat on Suomessa ainoa energiantuotaja, joka on lailla velvoitettu laskuttamaan asiakkailtaan täysimääräisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannukset. Muille kun sähkön nykyisille käyttäjille, ei loppusijoituksesta lankea kustannuksia.
Käytetyn polttoaineen vaiheet reaktorista poiston jälkeen vaihtelevat: osa mahdollisuuksista vaatii jatkotoimenpiteitä ja jatkuvaa valvontaa, osa ratkaisuista on sellaisia, ettei tulevilta sukupolvilta vaadita yhtään mitään. Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun. Suomalaisesta ydinvoimasta kantaa vastuun kokonaan nykyiset sukupolvet, toisin kuin fossiilisten polttoaineiden tapauksessa.
Vastaappa koko kysymykseen äläkä vain osaan siitä, esitin siinä myös ratkaisun.
Väittiväthän Suomen parhaat ulkopolitiikan tutkijat vuonna 1989 että yhteiselo neuvostoliiton kanssa jatkuu rauhanomaisena vielä pitkään tulevaisuudessa, mm. tri Paavo Väyrynen väitöskirjassaan. Vaan kuinkas kävikään.
Ja eihän tsernonkaan pitänyt räjähtää, tosin Suomi jostain ihmeen syystä välttyi täysin laskeumilta, Ruotsi ja muut sensijaan ei. Puhumattakaan 1960 luvulla Suomen yli pyyhkineestä laskeumasta mistä ei juurikaan koskaan ole kansalle liiemmin mainittu. Että se niistä asiantuntijoista, oma ja (ydin)rahoittajien lehmä ojassa.
Jusa
Lyhyt ja naseva kirjoituksesi herätti kysymyksiä:
"Kustannukset katettu"
Mitkä kustannukset? Tarkasti, kiitos.
"Muille kun sähkön nykyisille käyttäjille, ei loppusijoituksesta lankea kustannuksia."
Selitä tuo tarkasti. Mielellään lähde mainittuna.
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Mikähän viranomainen noin on sanonut... lähde/lainaus?
Kertoisitko mihin kysymykseen toivoisit minun vastaavan kokonaan? En nimittäin huomannut viestissäsi kysymystä.
En ymmärrä, miten 80-luvun ulkopolitiikka ja neuvostoliittolaisten huonosti suunniteltujen ja käytettyjen ydinvoimaloiden turvallisuus tähän kuuluu.
Mitä rahoitukseen tulee niin ydinvoimayhtiöillä on lakiin kirjattu, viranomaisten valvoma velvollisuus kattaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kustannukset täysimääräisesti ydinsähkön hinnassa perittävin maksuin. Tällä hetkellä kasassa on yli 90% loppusijoituksen vaatimista rahoista. Loppusijoituksesta ei koidu kustannuksia muille kuin sähkön käyttäjille.
Tietysti jokin katastrofaalinen taloustilanne voi muuttaa asiaa, jättiläisinflaatio esimerkiksi. Mutta sama pätee mihin tahansa hankkeeseen, eikö vain?
" 'Kustannukset katettu'
Mitkä kustannukset?"
Kuten lukemalla alkuperäisen viestini otsikkoa pidemmälle selviää: "täysimääräisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannukset"
"'Muille kun sähkön nykyisille käyttäjille, ei loppusijoituksesta lankea kustannuksia.'
Selitä tuo tarkasti. Mielellään lähde mainittuna."
Ydinenergialaki 3. luku §9:"Luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä (jätehuoltovelvollinen), on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus)."
"'Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun.'
Mikähän viranomainen noin on sanonut... lähde/lainaus?"
Sanomani ei perustu viranomaislähteelle, vaan sille tosiseikalle, että Suomeen sunniteltu geologinen loppusijoitus on luonteeltaan kuvatunkaltainen.
Keskustelunavauksessa 'Ydinjätehuoltorahasto' olevan ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen lyhyen kuvauksen alkuteksti kuuluu näin:
"Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän laskelman mukaan kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä oleva ydinjätehuolto maksaisi nyt toteutettuna noin 1 281 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset. Tästä määrästä oli rahastoon vuoden 2002 loppuun mennessä kerätty runsaat 98 % eli noin 1 260 miljoonaa euroa. Kummankin voimayhtiön vastuuvajauksesta on valtiolle annettu asianmukaiset lain vaatimat vakuudet."
Itse lakitekstistä muistan lukeneeni, että myös säilytystilojen ja kapselointilaitoksen vaatimat kustannukset olisi jo rahastossa.
Tekstin mukaan kustannukset olisi katettu TÄHÄN MENNESSÄ tuotetun jätteen huollosta (sisältäen ilmeisesti myös niiden kuljetuksen). Sen jätteen kustannuksia, joita ei vielä ole tuotettu, ei tietenkään vielä ole katettu, koska onhan mahdollista, että jätteiden tuotto loppuu osittain tai kokonaan.
Sähköä tuotetaan myös tulevaisuudessa, samoin jätettä. Tulevien jätteiden jätehuoltokustannukset korvaa sähkön tulevat käyttäjät, eikö niin? Tämä vain tarkennuksena kirjoittamaasi kappaleeseen
"Muille kun sähkön nykyisille käyttäjille, ei loppusijoituksesta lankea kustannuksia."
En halunnut tarkennusta asiaan ihan pahuuttani, mielestäni kirjoituksesi oli vain sen verran epäselvä, että se vaati tarkennusta. Pieniin yksityiskohtiin, kuten esim. mikä on tulevaa ja nykyistä jätettä, ei kannata takertua.
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Lakitekstiä katsoen ylläoleva koskee vain jätehuoltovelvollisia.
Tämän mukaan siis eletään tänään. Tulevaisuudessa voi jotkin näistäkin jutuista muuttua.
" 'Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun.'
Lakitekstiä katsoen ylläoleva koskee vain jätehuoltovelvollisia."
Jätteen tuottaja = jätehuoltovelvollinen.
"Tämän mukaan siis eletään tänään. Tulevaisuudessa voi jotkin näistäkin jutuista muuttua."
Toki, Eduskunta säätää lait.
Miksei saharaa peitetä aurinkopaneeleilla?
-Hyvä kysymys
Mietitäänpä vaikka näin: Jos asia olisi noin helppo että kyse olisi vain rahasta niin luulempa että joku valtiomies olisi varmasti(vastuullisiakin poliitikkoja on) miettinyt että ratkaisempa maailman energiaongelman.
Seuraava väite:
Miksei saharaa ole mahdollista päällystää kullalla?
Vaikka löytyisi niin rikas heppu että hänellä olisi siihen varaa niin miksi tuo ei silti onnistuisi???
Maapallon kulta ei riitä siihen
Sama pätee aurinkopaneeleille eli maapallon pii-varannot eivät riitä siihen että koko (1/3)sahara peitettäisiin sillä. Piitä riittää kyllä tietokoneiden piirilevyihin mutta ei koko (1/3)saharan ylle. Jos joku keksii toisenlaisen tekniikan "imeä" aurinkoenergiaa(joka ei perustu piihin) voitaisiin tuo sinun tavoitteesi todellakin toteuttaa eikä se ideana ole hassumpi silloin.
Syy ei siis ole taloudellisissa lähtökohdissa vaan siinä että piitä ei ole meillä riittävästi. (siksi aurinkopaneelit ovatkin niin kalliita)
En tiedä miksi Saharaa ei ole peitetty aurinkopaneeleilla mutta syy ei ole se että, maapallolla ei olisi piitä.
Itseasiassa Sahara on sitä täynnä.
"Alkuaineiden kemia ja jaksollinen järjestelmä
... 8.4. Pii. Pii on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine. Se esiintyy maaperässä
kvartseina ja silikaatteina."
Todellinen syy löytyy taloudesta.
Olispa hienoa kun Sahara peitettäis aurinkopaneeleilla. Niitten lakaisussa ja puhtaanapidossa sais koko maailman ämmät töitä. Ratkeisi työttömyyskin.
Minä en ole ehdottanut saharan peittämistä aurinkokennoilla.
Lue uudestaan mistä oli kyse.
Nimittäin sähköfyysikko väitti ettei maapakkolla riittäisi piitä.
Tosiasiassa pii on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine, siitä ei todellakaan ole pulaa.
Oletko koskaan kokeillut ihan omaa ajattelua, ilman että joku on valmiiksi pureksinut asiat sinulle. Lakiin on niin helppo nojata, aivan kuin uskovainen raamattuun.
Jusa
Mitä sinä sitten haluaisit? Että olisin eri mieltä laista? Pitäisikö minun sanoa, että minusta jätteen tuottajan ei tarvitsisi olla jätehuoltovelvollinen? Mutta kun minä en vain ole sitä mieltä. Tässä tapauksessa minusta laki on oikein: jätteen tuottaja myös vastaa siitä. En oikein ymmärrä mitä sinä vaadit. Mitä tänne pitäisi kirjoittaa että olisit tyytyväinen? Keksittyjä mielipiteitä?
Minä sen lain tähän mukaan otin, ihan vain siksi, että ehkä kaikkein yleisin ydinvoimalobbareiden menetelmä kertoa asioita paljastuisi. Kirjoitteluni jäi kuitenkin kesken, joten tarkennan sitä tässä.
Katsotaan vielä kerran sitä lausetta:
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Tämä on lakipykälän ns. 'henki'. Ja ihan totuudenmukainenkin.
Kikka on jättää mainitsematta se, kenen ei tarvitse tehdä mitään. Näin lukijalle välittyy mielikuva, että kenenkään ei tarvitse tehdä mitään.
Laki sanoo kuitenkin selkeästi: jätehuoltovelvollisen
Sen kertominen nostattaisi heti kysymyksen: kenen sitten pitää tehdä?
Totuudenmukainen vastaus olisi: yhteiskunnan
Jos taas väitettäisiin, että kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, se olisi valehtelua.
Joten. ydinvoimalobbareiden menetelmän tavoin, jätetään kiusalliset yksityiskohdat mainitsematta.
Loppusijoituksen tekninen valvonta on tietämäni mukaan vielä ratkaisematta. Jos sellainen tulee, jätehuoltovelvolliset suorittavat siitä valtiolle kertamaksun.
Yhteiskunnalle jää joka tapauksessa alueen hallinnollinen valvonta, oletettavasti myös näytteiden otto. Hallinnollinen valvonta ei suinkaan ole minkä tahansa maa-alueen tapaista, jota voitaisiin verrata esim. normaaliin kaavoituspolitiikkaan.
"'Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun.'
Tämä on lakipykälän ns. 'henki'. Ja ihan totuudenmukainenkin."
Sekoitat nyt eri asioita. Lakipykälä vaatii jätteen tuottajaa vain huolehtimaan ydinjätteestä, niin ettei siitä aiheidu vaaraa. Loppusijoitusmenetelmästä laki ei sano mitään, vaan jätehuoltovelvollinen eli jätteen tuottaja päättää siitä ja viranomainen hyväksyy jos hyväksyy.
"Kikka on jättää mainitsematta se, kenen ei tarvitse tehdä mitään. Näin lukijalle välittyy mielikuva, että kenenkään ei tarvitse tehdä mitään.
Laki sanoo kuitenkin selkeästi: jätehuoltovelvollisen
Sen kertominen nostattaisi heti kysymyksen: kenen sitten pitää tehdä?
Totuudenmukainen vastaus olisi: yhteiskunnan"
Taas sekaannus. Laki sano eksplisiittisesti että Jätehuotovelvollinen on jätteen tuottaja. Yhteiskunta vastaa vain itse tuottamastaan ydinjätteestä (mm. sairaalat ja tutkimusreaktori) ja voimayhtiöt itse tuottamastaan (mm. käytetty polttoaine).
"Loppusijoituksen tekninen valvonta on tietämäni mukaan vielä ratkaisematta. Jos sellainen tulee, jätehuoltovelvolliset suorittavat siitä valtiolle kertamaksun.
Yhteiskunnalle jää joka tapauksessa alueen hallinnollinen valvonta, oletettavasti myös näytteiden otto. Hallinnollinen valvonta ei suinkaan ole minkä tahansa maa-alueen tapaista, jota voitaisiin verrata esim. normaaliin kaavoituspolitiikkaan."
Maa-ala jää Posvian omistukseen, mutta loppusijoitushankken loppuunviennin jälkeen aluetta ei tarvitse enää valvoa. Yhteiskunnalle tai kenellekään muulle ei loppusijoituksesta sen päätyttyä aiheudu enää kustannuksia. Korkeintaan STUKin äijät käyvät välillä mittareineen katselemassa.
No jos vaikka Saharan peittäisi aurinkopaneeleilla, niin mitenkäs olisi sähkön siirron laita? Kuka rakentaa Saharaan siirtoverkon?
Mitä järkeä on kerätä aurinkoenergiaa, jos ei ole infraverkkoa, jonka kautta se välitetään käyttäjille?
Mitä pidemmälle sähköä siirretään, sen suurempi on hävikki. Miten pitkälle sitä ylipäätään kannattaa siirtää?
Tässä leikkeitä, joiden linkin oon unohtunut tallettaa. STUKin sivuilta ne kuitenkin löytyy.
"
34 §
Vastuu ydinjätteistä loppusijoituksen jälkeen
Kun jätehuoltovelvollisen huolehtimisvelvollisuus on 32 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla päättynyt, siirtyy omistusoikeus ydinjätteisiin valtiolle, jonka on sen jälkeen vastattava ydinjätteistä.
Jos se loppusijoituksen jälkeen on tarpeellista, on valtiolla oikeus ryhtyä paikassa, johon ydinjätteitä on loppusijoitettu, kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita ydinjätteiden tarkkailu ja valvonta sekä ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen edellyttävät.
"
"
Loppusijoitustilojen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuvista onnettomuusluonteisista tilanteista on tarkasteltava ainakin
vapautumisesteiden vaurioitumista mahdollisiksi arvioitavien kallioliikuntojen seurauksena porakaivon tekemistä sijoitustilojen lähelle ja sijoitustilan läpäisevää kallionäytekairausta.
Turvallisuusanalyysissä ei oteta huomioon mahdollista teknistä jälkivalvontaa. Hallinnollisten jälkivalvontatoimien voidaan kuitenkin olettaa estävän sijoitustiloihin tai niitä ympäröivään kallioon kajoavat ihmisen toimenpiteet enintään 200 vuoden ajan.
"
"
7 §
Jälkivalvonta
Sellaisiin teknisiin jälkivalvontatoimiin on varauduttava, jotka eivät vaikuta haitallisesti loppusijoituksen turvallisuuteen.
Loppusijoitetuista jätteistä on pidettävä tiedostoa, johon sisältyy jätepakkauskohtaiset tiedot jätelajista, radioaktiivisista aineista, sijainnista loppusijoitustilassa sekä muut tarpeelliset tiedot. Tiedosto on toimitettava säteilyturvakeskukselle, jonka on järjestettävä sen pitkäaikaissäilytys.
Loppusijoituslaitoksen on varattava riittävä suoja-alue, joka on tarpeen ydinenergialain (990/87) 63 §:n I momentin 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpidekieltoja varten
"
Joo porakaivoa sinne ei saa tehdä. Vaikka miksipä joku haluaisi?
Valtiolle ei koidu kustannuksia loppusijoituksen jälkeisistäkään toimista, joita sillä on oikeus tehdä, vaan jätehuoltovelvollinen maksaa, eli lakitekstin sanoin jätehuoltovelvollisuus päättyy kun "ydinjätteiden [pysyvä] loppusijoitus on suoritettu 33 §:n mukaisesti ja jätehuoltovelvollinen on suorittanut valtiolle kertakaikkisen maksun näiden ydinjätteiden vastaisesta tarkkailusta ja valvonnasta."
Ensin sanot:
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Ja sitten:
"Valtiolle ei koidu kustannuksia loppusijoituksen jälkeisistäkään toimista, joita sillä on oikeus tehdä, vaan jätehuoltovelvollinen maksaa, eli lakitekstin sanoin jätehuoltovelvollisuus päättyy kun "ydinjätteiden [pysyvä] loppusijoitus on suoritettu 33 §:n mukaisesti ja jätehuoltovelvollinen on suorittanut valtiolle kertakaikkisen maksun näiden ydinjätteiden vastaisesta tarkkailusta ja valvonnasta."
Onpas eletty aikoihin! Ydinvoimayhtiötki ovat ryhtyneet joulupukeiksi :) Tulevaisuudessa he maksavat siis valtiolle siitä, että mitään toimenpiteitä ei tulevaisuudessa tule olemaan !!
heh, kuka uskoo :)
Mistähän kehitit lainaukseen selityksen "ydinjätteiden [pysyvä] loppusijoitus "?. Sellaistahan ei tule olemaan kuin aivan äärimmäisten teorioiden mukaan. Lakiteksti määrittelee selkeämmin:
"6 a § (29.12.1994/1420)
Suomessa syntyneiden ydinjätteiden ydinjätehuolto
Ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen." (FINLEX)
Lisäksi täytyy vielä tarkistaa tuo kertamaksu - muistaakseni se koski vain teknistä valvontaa. Hallinnollinen valvonta jäisi joka tapauksessa valtion kustannettavaksi.
aijoo, mutta sähän sanoitki ettei mitään toimenpiteitä tuu olemaaan... mut onneksi sanojas on syytä epäillä. Hanki itsellesi lasipallon sijasta kristallipallo! Jos ei satu ihan oikein, niin ei ainakaan mitään ristiriitaisia juttuja tuu :)
Valtion laitokset menevät kyllä apajalle. Ne valvovat harkintansa mukaan. Siihen varaudutaan jo loppusijoituksen kustannuksissa.
Luuletkos, ettei sitä tuohua ole hoksattu näin pitkän ydinvoiman käytön aikana!
Ei niitä loppusijoituskustannuksia ole jaskettu tupakkiaskin kanteen. Ne rätingit on moni putiikki tarkistanut, ja oikeiksi havainnut.
Luonnollisesti varaudutaan myös ennalta odottamattomiin kustannuksiin, joten kyllä sähkönkäyttäjät koko lystin maksavat. Olkaa huoletta.
Ristiriitaa ei ole. Loppusijoitus ei valmiiksi tultuaan vaadi toimenpiteitä, mutta halutessaan valtiolla on oikeus tehdä toimenpiteitä jätehuoltovelvollisen laskuun. Eli kuten kirjoitin:
"loppusijoitusmenetelmä ei vaadi [...] toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
ja
"Valtiolle ei koidu kustannuksia loppusijoituksen jälkeisistäkään toimista, joita sillä on oikeus tehdä, vaan jätehuoltovelvollinen maksaa"
Että näin. Laissakin lähdetään siitä, että lopusijoitus on tarkoitettu pysyväksi, tai kuten itse hyvin lainasit:
"Ydinjätteet [...] sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen."
"Luonnollisesti varaudutaan myös ennalta odottamattomiin kustannuksiin, joten kyllä sähkönkäyttäjät koko lystin maksavat. Olkaa huoletta."
Tuossapa sanoit asian ihan niinkuin se on.
Meni syteen tai saveen, niin ainoa varma asia on, että maksumies on kuluttaja.
Ensin sanot:
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Tiivistettynä: ei jälkitoimenpiteitä.
Ja sitten:
"Valtiolle ei koidu kustannuksia loppusijoituksen jälkeisistäkään toimista, joita sillä on oikeus tehdä, vaan jätehuoltovelvollinen maksaa, eli lakitekstin sanoin jätehuoltovelvollisuus päättyy kun "ydinjätteiden [pysyvä] loppusijoitus on suoritettu 33 §:n mukaisesti ja jätehuoltovelvollinen on suorittanut valtiolle kertakaikkisen maksun näiden ydinjätteiden vastaisesta tarkkailusta ja valvonnasta."
Tiivistettynä: korvaus tarkkailusta ja valvonnasta suoritetaan kertamaksuna.
Sotkeudut omaan päläpälääsi.
" 'Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun.' "
"Tiivistettynä: ei jälkitoimenpiteitä."
Väärin tiivistetty. Parempi olisi: ei vaadi jälkitoimenpiteitä. Kirjoitat niinkuin väittäisin että loppusijoitus estäisi jälkitoimenpiteet. Näin ei toki oli. Sen sijaan totean vain sen seikan, etteivät jälkitoimenpiteet ole välttämättömiä. Toki niitä valtio voi silti niitä tehdä jos haluaa.
Toisaalta: "Valtiolle ei koidu kustannuksia loppusijoituksen jälkeisistäkään toimista, joita sillä on oikeus tehdä, vaan jätehuoltovelvollinen maksaa"
Jos valtio haluaa tehdä jälkitoimenpiteitä siitä huolimatta, että ne eivät ole välttämättömiä, voi se niin tehdä jätehuoltovelvollisen laskuun.
Asia on siis selvä ja mitään ristiriitaa ei ole paitsi mielikuvituksessasi. Asia ei muutu jankutuksellasi.
Väite, että ydinjätteiden loppusijoitus ei vaadi mitään toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoutus on päättynyt, on silkkaa ennustajaeukon päläpälää, jopa erittäin huonon lasipallon avulla ennustavan.
mm. tekninen valvonta, jätteiden palautusmahdollisuus ja jopa jätteiden palautuspakko on vielä mahdollista, samoin mahdolliset radioaktiivisten aineiden vuodot voivat aiheuttaa pajonkin toimenpiteitä.
Lisäksi hallinnollinenkaan valvonta ei tapahdu ilman toimenpiteitä. STUKin sivulta poimitut leikkeet antaa siitä vihiä:
"
Loppusijoitustilojen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuvista onnettomuusluonteisista tilanteista on tarkasteltava ainakin
vapautumisesteiden vaurioitumista mahdollisiksi arvioitavien kallioliikuntojen seurauksena porakaivon tekemistä sijoitustilojen lähelle ja sijoitustilan läpäisevää kallionäytekairausta.
Turvallisuusanalyysissä ei oteta huomioon mahdollista teknistä jälkivalvontaa. Hallinnollisten jälkivalvontatoimien voidaan kuitenkin olettaa estävän sijoitustiloihin tai niitä ympäröivään kallioon kajoavat ihmisen toimenpiteet enintään 200 vuoden ajan.
"
"
7 §
Jälkivalvonta
Sellaisiin teknisiin jälkivalvontatoimiin on varauduttava, jotka eivät vaikuta haitallisesti loppusijoituksen turvallisuuteen.
Loppusijoitetuista jätteistä on pidettävä tiedostoa, johon sisältyy jätepakkauskohtaiset tiedot jätelajista, radioaktiivisista aineista, sijainnista loppusijoitustilassa sekä muut tarpeelliset tiedot. Tiedosto on toimitettava säteilyturvakeskukselle, jonka on järjestettävä sen pitkäaikaissäilytys.
Loppusijoituslaitoksen on varattava riittävä suoja-alue, joka on tarpeen ydinenergialain (990/87) 63 §:n I momentin 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpidekieltoja varten
"
"mm. tekninen valvonta, jätteiden palautusmahdollisuus ja jopa jätteiden palautuspakko on vielä mahdollista, samoin mahdolliset radioaktiivisten aineiden vuodot voivat aiheuttaa pajonkin toimenpiteitä."
Ovat mahdollisia, mutta menetelmä ei vaadi niitä. Asia ei muutu saivartelullasi.
Kuvatut toimenpiteet valtiolla ja sen virastoilla on oikeus tehdä, ne maksaa jätehuoltovelvollinen.
"
"mm. tekninen valvonta, jätteiden palautusmahdollisuus ja jopa jätteiden palautuspakko on vielä mahdollista, samoin mahdolliset radioaktiivisten aineiden vuodot voivat aiheuttaa pajonkin toimenpiteitä."
Ovat mahdollisia, mutta menetelmä ei vaadi niitä. Asia ei muutu saivartelullasi.
Kuvatut toimenpiteet valtiolla ja sen virastoilla on oikeus tehdä, ne maksaa jätehuoltovelvollinen.
"
Kysytään STUKilta, mitä vaaditaan tehtäväksi missäkin tilanteessa :)
Mulla on käsitys, että jätehuoltovelvollisten maksut loppuu siihen, kun loppusijoitus todetaan loppuun saatetuksi.
Se että joku on joskus maksanuy jostakin tulevista toimenpiteistä, ei tee toimenpiteitä tarpeettomiksi.
Luovu jo lasipallostas. Joudut selitteleen liikaa mokoman turhakkeen vuoksi.
Ei tarvitse kysyä, STUK:n käsitys asiasta on julkista tietoa:
"Ydinenergialain mukaan voimayhtiöt ovat vastuussa omista jätteistään. Yhtiöiden on huolehdittava jätteistä asianmukaisesti, ja ne ovat vastuussa kaikista ydinjätehuollon kustannuksista."
ja
"Loppusijoitus on suunniteltava ja toteutettava niin hyvin, että sen turvallisuutta ei tarvitse valvoa, kun loppusijoitustilat on suljettu."
toisaalta
"On myös mahdollista, että loppusijoitustiloja tarkkaillaan loppusijoitustoimien päätyttyäkin, mutta siitä päätetään aikanaan."
Viite:
http://www.stuk.fi/ydinjatteet/loppusijoitus.html
Toisin sanoen STUK vahvistaa kantani:
1. Jätehuoltovelvollinen maksaa
2. Loppusijoitus ei vaadi myöhemmin valvontaa
3. Tarkkailu on silti mahdollista jos niin halutaan tehdä.
En ole väittänyt muuta, etkä ole pystynyt osoittamaan päinvastaista. Sen sijaan toistelet sitä seikkaa, että suomessa voidaan valvoa loppusijoituspaikkaa jätehuoltovelvollisen laskuun loppusijoitusksen päättämisenkin jälkeen. Näin on, mutta loppusijoitus ei VAADI sitä, vaan niin on päätetty tehdä siitä HUOLIMATTA ettei se ole välttämätöntä. Osaltani olen vain todennut miten asiat ovat ja STUK:n sekä muiden tahojen tiedot varmentavat sanomani oikeaksi. Koska et ole pystynyt osoittamaan päinvastaista, etkä ole aikoihin tuonut keskusteluun mitään uutta tietoa, ei se nähdäkseni etene ja päättyykin siis ainakin minun osaltani tähän.
Toistan vielä kerran lauseesi:
"Suomessa valittu loppusijoitusmenetelmä ei vaadi ylläpitoa, vartiointia, valvontaa tai mitään muutakaan toimenpiteitä sen jälkeen kun loppusijoitus on saatettu loppuun."
Tähän sisältyy myös ennustus, jota STUK ei - asiantuntijana - vahvista.
Syy on se, että poika puhuu puppua.
Kaikista päästöistä on ydinvoimaloissa tarkka kirjanpito, joka julkaistaan monessa paikassa. Salassa tehtävissä päästöissä ei olisi mitään ideaa, koska paljastuessaan ne olisivat skandaali vailla vertaa - voimayhtiöille, jotka vakuuttavat rehellisyyttään ja avoimuuttaan.
Kirjoittajamme ei taida olla perillä työpaikkansa asioista.
Julkisuudessa käydään nykyisin varsin asiantuntevaa keskustelua ydinvoimasta. Tekniikkapuolella mennään vähän metsään, mutta ympäristöasiosta ollaan hyvin perillä.
Esimerkkejä löytyy ihan naapureista. Ruotsin Barcebäck 2 ja Saksan Brunsbüttel.
Barcebäck 2 on ollut taas uutisissa, pistän tähän alle pari viimeisintä, joista ilmenee turvallisuusvaatimusten laiminlyönnit, jotka on edennyt jo syyteharkintaan.
Barcebäck 2:n ongelmat voivat johtua sen suuresta ulkomaalaisomistuksesta: mitäpä nyt jossain muualla välitettäisiin, vaikka ruotsissa voimala toimisikin riskirajoilla - sijoituksen on tuotettava rahaa!
Sama syy, raha, oli myös Brunsbüttelin epäkuntoisen voimalan törkeälle käynnissäpidolle ennen sen sulkemista (ehkä vuodeksi, en pystynyt sitä selvittämään.)
Näistä on keskusteltu täällä aiemminkin. Mitä on tapahtunut, selviää ainakin näistä keskusteluista:
Olisiko.. ..uutinen?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001047474
Länsimaista laatutyötä?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000000343035
Ydinvoimalan tarkoitus on tuottaa omistajilleen rahaa. Sen vuoksi otetaan joskus riskejä jopa ihmishenkien menetyksen mahdollisuudella. Suomessa valtio omistaa osan ydinvoimaloista. Saisi omistaa enemmän.
Barsebäckin kakkosreaktorille käyttölupa
Julkaistu 17.10.2003 (18:49)
Ruotsalainen Barsebäckin ydinvoimala on tänään saanut luvan aloittaa toimintansa uudelleen monen viivästymisen jälkeen.
Voimalan kakkosreaktorille asetettiin samalla tiukat valvontarajat aiempien virheiden ja toimintahäiriöiden välttämiseksi. Reaktori on ollut suljettuna heinäkuusta lähtien.
Myös alkuvuodesta Skoonen länsirannikolla sijaitseva reaktori jouduttiin sulkemaan ongelmien vuoksi, asiantuntijoiden mukaan tosin vaarallisen myöhäisessä vaiheessa.
Christer Victorsson Ruotsin ydinturvatarkastuslaitoksesta katsoo, että Barsebäckin turvajärjestelyt ovat olleet ja ovat edelleen puutteelliset.
Reaktorin käynnistysajankohta ei ole vielä tiedossa, vaikka virallinen lupa onkin nyt saatu.
Ruotsi on sitoutunut sulkemaan kaikki ydinvoimalansa vuoteen 2010 mennessä. Ydinvoiman alasajossa on kuitenkin kaiken aikaa lipsuttu lupauksista. Toistaiseksi ainoa suljettu reaktori on Barsebäckin ykkösreaktori.
(MTV3-STT)
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/arkisto.shtml?2003/10/191107
---------------------------------------------------------
Ruotsin Barsebäckin ydinvoimalan toimet tutkintaan
Julkaistu 23.10.2003 (09:56)
Ruotsin syyttäjäviranomaiset tutkivat, onko Barsebäckin ydinvoimalan johto syyllistynyt rikokseen laitoksen turvamääräyksien valvonnassa, kertoo Sydsvenska Dagbladet . Malmön lähistöllä sijaitsevan ydinvoimalan johtoa epäillään jopa perustavanlaatuisesta turvatoimien laiminlyömisestä. Esitutkinnasta päätti syyttäjä Michael Hansson.
-Tutkimme nyt, onko rikoksia tehty ja millä tasolla vastuu on, Hansson kertoi lehdelle.
Syytösten taustalla ovat viime talven tapahtumat. Barsebäckin johto ei epäilyjen mukaan pysäyttänyt ydinvoimalaa, vaikka sen toiminnassa tiedettiin olevan vakavia vikoja. Mahdollinen rikos voi johtaa kahden vuoden vankilatuomioon.
(MTV3-STT)
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/ulkomaat.shtml?2003/10/191894
------------------------------------------------------------
Suomalaisista ydinvoimaloista on kysymys. Täällähän toisen omistaa Fortum, joka on myös osaomistajana toisessa ydinvoimalassamme sekä useissa ruotsalaisissa ydinvoimaloissa. Olkiluodon omistaja TVO on rakentamassa uutta ydinvoimalaa. Kummallakaan ei ole varaa – eikä aihettakaan – sortua kirjoittajamme kertomiin mokiin.
Kyllähän eri teollisuudenaloilla tehdään vaikka mitä vilunkia. Ei sähköntuotanto tee siinä poikkeusta. Minunkin kotitilani jäi pahasti tulvan alle 70-luvulla, kun alapuolella oleva vesivoimala alkoi lupaehdoista piittaamatta varastoimaan vettä talven varalle. Siihen puuttuivat viranomaiset, ja sen jälkeen on pinta pysynyt säädetyissä rajoissa lähes sentilleen.
kyllä sä tiedät, että annan korkeat pisteet suomen ydinvoimaloiden luotettavuudelle ja toimintatavoille. sen verran voisin aiempiin sanoihini tästä asiasta lisätä, että suomen ydinvoima-alan niuhottajaksi kokema STUK todennäköisesti nappaa tästä arviosta korkeimmat pisteet jämäkkyydellään. voisitte siis olla kiitollisia stukille siitä, että viideskin ydinvoimala tulee.
ihmiset ovat ihmisiä ydinvoimaloissakin. sekä idässä että lännessä. tiedät, kuinka paljon täällä on kehuttu länsimaisen ydinvoiman turvallisuutta, joka itse asiassa perustuu usein pelkkään hyvään tuuriin karmeissakin laiminlyönneissä. tämän vuoksi toin nämä lähiajan mokat läntisissä naapurimaissamme esiin.
yx juttu mua askarruttaa: olen kuullut juttuja, joiden mukaan jossain suomalaisessa ydinvoimalassa olisi reaktorissa ollut jotain metallinpalasia tms, jonka alkuperää ei koskaan selvitetty. osaatko kertoa siitä jotain?
"Minunkin kotitilani jäi pahasti tulvan alle 70-luvulla, kun alapuolella oleva vesivoimala alkoi lupaehdoista piittaamatta varastoimaan vettä talven varalle."
Saitko korvauksia?
"tiedät, kuinka paljon täällä on kehuttu länsimaisen ydinvoiman turvallisuutta, joka itse asiassa perustuu usein pelkkään hyvään tuuriin karmeissakin laiminlyönneissä."
Rohkenen olla eri mieltä. Länsimaiden parempi turvallisuus perustuu korkeatasoiseen turvallisuuskulttuuriin ja monikerrokssiin turvallisuusjärjestelyihin. Kertaakaan ei olla oltu vain "hyvän tuurin" varassa, vaan aina turvajärjestelyissä on ollut onnettomuutta ehkäiseviä kerroksia jäljellä. Alan turvallisuus perustuu virheiden sietämiselle, ei virheettömyydelle.
"yx juttu mua askarruttaa: olen kuullut juttuja, joiden mukaan jossain suomalaisessa ydinvoimalassa olisi reaktorissa ollut jotain metallinpalasia tms, jonka alkuperää ei koskaan selvitetty. osaatko kertoa siitä jotain?"
Viitannetko Loviisan primääipiirissä olleeseen "hiekkaan"? Priimäripiiristä löytyy aina joskus vähän vaikka mitä. "Hiekka" sai muistaakseni jopa INES-luokituksen 1 tai 2.
Eihän siitä mitään korvauksia tullut, kun vesi kävi syksyllä pelloilla.
Tuo metallijuttu taitaa olle se Olkiluodon säätösauvakoneistoihin ajautunut 'puru', jonka alkuperäksi arveltiin rakennusvaihetta.
Jokainen koneisto siellä avattiin ja puhdistettiin. Lain mukaisesti asiasta pidettiin poliisitutkinta, koska murujen alkuperää ei tiedetty, mutta arvoitukseksi se juttu jäi.
Kyllähän reaktoripiireissä kulkee milloin mitäkin. Paikkoja on huolloissa auki, ja ihminen on aina ihminen, kuten sanoit!
Jos nyt vikasietoisuudesta puhutaan, niin silloin Tshernobyl on erinomainen esimerkki.
Siellähän virheitä tehtiin tukuttain, aivan käsittämättömiä määriä. Vain viimeinen oli liikaa.
Tällä perusteella siis ei muuta kuin lisää Tshernobyl-tyyppisiä voimaloita. Länsimaisissa ydinvoimaloissa kun ei kuitenkaan tehdä noin montaa virhettä yhdellä sessiolla - eihän?
Vikasietoisuudella näissä Saksan ja Ruotsin esimerkeissä ei ole yhtään mitään tekemistä. Kysymyksessähän oli HARKITTU TURVALLISUUSSÄÄNTÖJEN RIKKOMUS TALOUDEN HYVÄKSI!
Ei totta vieköön voida sallia, että tällaista tehdään, koska antamalla piupaut turvallisuussäännöille aiheutetaan todellinen uhka terveydelle suuressa ihmismäärässä. Omistaja voi riskin otosta vähän hyötyäkin, mutta koko ydinvoima-ala kärsii (mikä nyt ei tietenkään ole muuta kuin positiivinen asia) maineensa menetyksellä.
Tshernobylin virheet tehtiin tyhmyyden vuoksi, ehkä jonkin verran 'herran pelossa - oman aseman vuoksi' - mentaliteetilla. Esimerkkieni virheet tehtiin pelkästään talouslaskentaohjelmien tulosten perusteella. Ne siis ei olleet edes virheitä, vaan harkittua toimintaa.
Barsebäck 2 voitais jo sulkea.
havaittiinko nämä 'purut' ennen voimalan käyttöönottoa vai myöhemmin?
tai oikeastaan: milloin ne olisi pitänyt havaita? tapahtuiko jonkinlainen laiminlyönti silloin?
Tshernobyl on oivallinen esimerkki, mutta ei toki vikasietoisuudesta, vaan sen puutteesta. Sen reaktorista löytyi tehoalue, jossa lämpötilakerroin oli positiivinen eli lämpötilan noustessa myös teho nousee. Tämä ei tietenkään ole vikasietoisuutta, vaan vika-alttiutta. Suomalaisissa voimaloissa ei tällaista tehoaluetta ole.
Tshernobylissä käytettiin hidastinaineena grafiittia, joka on tulenarkaa ja jonka syttyminen johti radioaktiivisten aineiden leviämiseen. Tämä ei tietenkään ole vikasietoisuutta, vaan vika-alttiutta. Suomalaisissa voimaloissa ei ole reaktorissa syttyviä aineita.
Tshernobylistä puuttui tiivis suojarakenus, joka estäisi vakavassa onnettomuudessa radioaktiivisten aineiden leviämisen. Tämä ei tietenkään ole vikasietoisuutta, vaan vika-alttiutta. Suomalaisissa voimaloissa on aina ilmatiivis suojarakennus.
Ydinvoimaa voidaan käyttää vaarallisesti, kuten Tshernoblyissä tehtiin: surkealla turvallisuuskulttuurilla ja suunnittelemalla voimalaitos vika-alttiiksi.
Mutta ydinvoimaa voidaan käyttää myös turvallisesti, kuten Suomessa tehdään: erinomaisella turvallisuuskulttuurilla ja suunnittelulla, joka sietää vikoja ja virheitä olematta vaarallinen. Nämä erot ovat tehneet ydinvoimasta poikkeuksellisen turvallisen energiaratkaisun länsimaissa, mistä todistaa tuhansien reaktorinkäyttövuosien kokemus ilman yleisölle vaarallisia onnettomuuksia.
Huomattiin säätösauvakoneistojen takertelevan. Laitos ajettiin heti alas, ja syytä alettiin tutkia.
Mitään laiminlyöntiä ei tapahtunut, vaan kaikki säätösauvakoneistot avattiin ja tarkastettiin.
"Sen reaktorista löytyi tehoalue, jossa lämpötilakerroin oli positiivinen eli lämpötilan noustessa myös teho nousee."
Kyllä tuo oli heillä tiedossa, siitä ei vaan välitetty.
Silloisen ajattelun mukaan kanavareaktorin piti nimenomaan olla turvallinen.
Täysin varmaa tekniikkaa ei ole. Aina on mahdollisuus tehdä virheitä.
Ei lentokoneita tahallaan pudoteta ja laivoja upoteta, silti niille sattuu onnettomuuksia.
Ei tankkerin lastikaan aiheuta öljytuhoa jos se pysyy ulkosivujen sisäpuolella.
Sama pitää paikkansa myös ydinvoiman suhteen.
Vaikka vahingon mahdollisuus onkin pieni ja epätodennäköinen, on se silti olemassa.
Kyllähän noita fipauksia on sattunut länsimaissakin, esimerkkejä löytyy pitkä lista.
Onneksi Suomi ei kuulu näihin esimerkkimaihin vielä, tulevaisuuttahan me emme voi tietää.
Kommentoin vähän väitettäsi:
"Ydinvoimalan tarkoitus on tuottaa omistajilleen rahaa. Sen vuoksi otetaan joskus riskejä jopa ihmishenkien menetyksen mahdollisuudella."
Annat tästä nyt sellaisen kuvan että me emme voi mitään sille jos ydinvoimalan johtoporras päättää aiheuttaa ydinonnettomuuden rahanahneuksissaan. Totta kai suomen valtio voi niihin vaikuttaa. Suomen valtiohan määrää joka tapauksessa lait joiden puitteissa ko. voimaloidenkin on toimittava. Lisäksi ydinvoimaloiden tapauksessa valvonta on varmasti tarkkaa. Tästä syystä ruotsalaisetkin ovat sulkeneet nämä ongelmista kärsivät voimalansa. Siten että mitään vaaraa ei ruotsin kansalaisille ole syntynyt.
On selvää että tekniikan kanssa on aina ongelmia mutta jos joku letku menee prosesseissa vaikka tukkoon niin ei heti tarvitse pelotella että nyt oli läheltä piti tapaus. Prosessit sammutetaan kun ne eivät ole enää turvallisia ja näin kaikki vahingot ovat olleet vain taloudellisia.
"Silloisen ajattelun mukaan kanavareaktorin piti nimenomaan olla turvallinen."
Varmaankin Neuvostoliitossa näin vakuutettiin, mutta kyllä mainitut puutteet tekivät voimalaitostyypistä nimenomaan onnettomuusherkän. Esimerkiksi ilmatiiviin suojarakennuksen puutetta ei kyllä saa perusteltua, vaikka asian kuinkapäin kääntäisi.
"Aina on mahdollisuus tehdä virheitä."
Todentotta: laitteet menevät rikki ja ihmiset erehtyvät. Tämä on vain luonnollista, eikä siitä päästä eroon. Sen takia ydinvoimaloiden turvallisuus ei perustu siihen, että minkään osan pitäisi olla 100%-luotettava ja että toiminnan pitäisi olla virheetöntä. Sellainen on tietysti mahdotonta.
Sen sijaan ydinvoiman turvallisuus perustuu siihen, että järjestelmä rakennetaan vikasietoiseksi. Turvallisuus varmistetaan horisontaalisesti siten, että kutakin turvallisuustavoitetta toteuttamaan rakennetaan useita rinnakkaisia, toisistaan riippumattomia ja eri periaatteilla tomivia järjestelmiä niin, että tai yhden tai useamman pettäessä löytyy edelleen toimiva järjestelmä. Toisaalta turvallisuudesta huolehditaan vertikaalisesti eli kerroksittain siten, että vaikka yksi turvallisuuskerros pettäisi kokonaan, on suuronnettomuutta estämässä vielä muita moneen kertaan varmistettuja suojia. Edelleen turvallisuusjärjestelmiin sovelletaan turvallisesti vioittuvan suunnittelun periaatetta: laitteet sunnitellaan siten, että ne ovat viallisina turvallisempia kuin ehjinä. Esimerkiksi Loviisassa säätösauvat pidetään ylhäällä sähköisesti ja koneiston pettäessä sauvat putoavat omalla painollaan reaktoriin sammuttaen ketjureaktion sekuneissa. Lisäksi laitteet ja osat aina ylimitoitetaan käyttötarkoitukseen nähden.
"Kyllähän noita fipauksia on sattunut länsimaissakin, esimerkkejä löytyy pitkä lista."
Yllä selitetyn horisontaalisen ja vertikaalisen turvallisuussuunnittelun ansiosta länsimaisia ydinlaitostapahtumia yhdistää yksi asia: yleisö ei ole altistunut vaaralle koska suuronnettomuudelta suojaavia kerroksia on ollut aina jäljellä.
Vikasietoisuudesta, ei virheettömyydestä, johtuu länsimaisen ydinvoiman selvästi parempi turvallisuushistoria ja sen ansiosta suomalaisetkin voivat luottaa siihen, että ydinsähkön riskit ovat vastaisuudessakin huomattavasti pienempiä kuin muut riskit joita he ovat valmiita hyväksymään esimerkiksi liikenteessä.
"Varmaankin Neuvostoliitossa näin vakuutettiin, mutta kyllä mainitut puutteet tekivät voimalaitostyypistä nimenomaan onnettomuusherkän. Esimerkiksi ilmatiiviin suojarakennuksen puutetta ei kyllä saa perusteltua, vaikka asian kuinkapäin kääntäisi."
Silloin uskottiin kanavarektorin olevan niin turvallinen ettei tarvitse suojarakennusta.
Toki on hyvä jos Suomalaiset ydinvoimalat ovat turvallisia ja riski on pieni.
Se pieni riski on vain hyväksyttävä jos käytetään ydinvoimaa.
Ainoa 100 % turvallinen voimala (ja halvin) on säästäminen.
"Silloin uskottiin kanavarektorin olevan niin turvallinen ettei tarvitse suojarakennusta."
Näinhän Neuvostoliitossa asia perusteltiin. Voimalaitoksen suunnittelu oli sellainen, että normaalikäytössä massiivisen päästön riskiä ei pitänyt olla. Eikä ehkä ollutkaan, paha vain voimalaitos ei ollut onnettomuushetkellä normaalikäytössä.
Neuvostoliitolaiseen turvallisuuskulttuuriin ei kuulunut virheisiin ja odottamattomaan varautuminen. Tämä juuri on länsimaisessa turvallisuuskulttuurissa päinvastoin: järjestelmät tehdään niin, että ne sietävät virheitä ja odottamattomiinkin tilanteisiin varaudutaan. Siksi länsimaiset voimalat ovat käytännössä osoittautuneet erinomaisen turvalliseksi.
Suomaliseen ydinvoimaan liittyvä riski on pienempi kuin mihinkään muuhun luotettavaan sähköntuotantotapaan liittyvä riski.
"Ainoa 100 % turvallinen voimala (ja halvin) on säästäminen."
Niin no jos suomessa lähitulevaisuudessa odotettavissa oleva muutaman gigawatin tehovajaus jätetään täyttämättä edessä ovat kovat ajat: teollisuus jää ilman virtaa ja ilman teollisuutta talous alkaa murentua. Siihen verrattuna lama, öljykriisi, sodat ja pula-aika olivat yhtä kulutusjuhlaa. Vaihtoehtoisesti voimme myös kattaa tuon vajauksen uusilla voimaloilla, jotka ovat kehittyneen tekniikan ansiosta parempia, ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia kuin nykyiset ja hyödyntää niiden tehon varassa tapahtuvan kasvun suomat resurssit asioihin jotka todella pienentävät ihmisiä kohtaavia riskejä, vaikkapa kansanterveystyössä tai liikenneturvallisuutta parantamalla. Samaan aikaan tietysti energiaa ei tuhlattaisi, vaan järkevällä säästöllä varmistettaisiin energian tehokas käyttö arvokkaisiin tarkoituksiin. Itse olisin taipuvainen valitsemaan jälkimmäisen vaihtoehdon.
Vähän vanhempi uutinen:
YLE24:
"
Barsebäckin kakkosreaktori aiotaan sulkea ensi vuonna
Julkaisuaika 19.03.2003 09.13
Ruotsi aikoo sulkea Barsebäckin ydinvoimalan kakkosreaktorin ensi vuoden aikana. Hallitsevat sosiaalidemokraatit sekä vasemmisto ja keskusta ovat päässeet asiasta sopuun ja esitys valtiopäiville on määrä antaa torstaina.
....
Muutkin reaktorit tarkoitus sulkea
Barsebäckin kakkosreaktorin sulkeminen on osa puolueiden sopimaa energiapoliittista kokonaisuutta. Siihen kuuluu Ruotsin neljän ydinvoimalan kaikkien 11 reaktorin sulkeminen ja korvaaminen muilla energialähteillä.
Pagortskyn mukaan ydinvoima ei ole tulevaisuuden energialähde, vaan sen sijaan tarkoitus on suosia uusiutuvia energialähteitä.
....
Lisäksi sähkön hinnoittelua on tarkoitus muuttaa siten, että se olisi kalliimpaa, kun kulutus on korkeimmillaan. Tämä kannustaisi kuluttajia säästämään kulutushuippujen aikana.
STT, SVT
"
Viimeinen lause mielenkiintoinen: huippukulutuksen vaatiman ylimääräisen reservin kuluttajat olisi saatava itse maksamaan reservistä aiheutuvat kustannukset.
Vitsi:
Kun kerroin länsimaisten ydinvoimaloiden turvallisuutta vaarantavista tahallisista teoista, selität sen vikasietoisuudella.
Laiminlyönneistä et sano sanaakaan.
Parodia:
Sovellan samaa Tshernobylin onnettomuuteen, jossa tehtiin paljon enemmän mokia - tyhmyyden vuoksi.
Nyt suusi käy jo vuolaana.
Selittely:
"Mutta ydinvoimaa voidaan käyttää myös turvallisesti, kuten Suomessa tehdään: erinomaisella turvallisuuskulttuurilla ja suunnittelulla, joka sietää vikoja ja virheitä olematta vaarallinen. Nämä erot ovat tehneet ydinvoimasta poikkeuksellisen turvallisen energiaratkaisun länsimaissa, mistä todistaa tuhansien reaktorinkäyttövuosien kokemus ilman yleisölle vaarallisia onnettomuuksia."
En todellakaan pidä turvallisena laitosta, jonka turvallisuuden laiminlyönti on syyteharkinnassa. Ylipäätään se, että turvallisuusmääräyksistä ei piitata, on erittäin vaarallista. Selitä mitä selität.
Teknisiä vikoja vastaan suojautuminen suojaa yhtälailla inhimillisiltä virheiltä. Kuten kirjoitin: "ydinvoimaa voidaan käyttää myös turvallisesti, kuten Suomessa tehdään: erinomaisella turvallisuuskulttuurilla ja suunnittelulla, joka sietää vikoja ja virheitä olematta vaarallinen".
"En todellakaan pidä turvallisena laitosta, jonka turvallisuuden laiminlyönti on syyteharkinnassa. Ylipäätään se, että turvallisuusmääräyksistä ei piitata, on erittäin vaarallista. Selitä mitä selität."
Tottakai turvallisuusmääräyksiä pitää noudattaa, kukaan ei ole sitä kiistänytkään. Mutta juuri se, että silloinkin kun niitä ei noudateta, silloinkin kun ihmiset tekevät asioita väärin tahallaan tai vahingossa, silloinkin kuin virheitä ja vikoja saattuu monia yhtä aikaa ja silloinkin kun kaikki on tuntunut menevän pieleen on länsimaissa aina onnistuttu torjumaan uhkaava onnettomuus koska laitokset on suunniteltu kestämään moninkertaisia vikoja ja virheitä, kertoo että turvallisuudesta huolehtiminen on meillä erinomaisella tolalla. Ydinvoimasta ei tee turvallista virheettömyys, vaan se että virheisiin varaudutaan. Ja turvalliseksi ydinvoima on myös osoittautunut: 10000 vuotta vesihidasteisten reaktoreiden käyttöä sähköntuotannossa ilman yhtään yleisöä vaarantanutta onnettomuutta.
"Tottakai turvallisuusmääräyksiä pitää noudattaa, kukaan ei ole sitä kiistänytkään."
Jos ei noudata, onko turvallista?
Halusin tietää, missä vaiheessa ne murut olisi viimeistään pitänyt huomata. eli että asennettiinko niiden päälle jotain tarkistamatta ensin? jotain tollaista...
"'Tottakai turvallisuusmääräyksiä pitää noudattaa, kukaan ei ole sitä kiistänytkään.'
Jos ei noudata, onko turvallista?"
Ydinvoimalan turvallisuus nimenomaan ei perustu sille, että suorituksen pitäisi olla täydellinen, vaan sille että turvallisuusjärjestelyt sietävät yleisön turvallisuuden vaarantumatta määräysrikkeitä, vikoja ja virheitä. Yleisöä vaarantavaa onnettomuutta ei ydinvoimalan käyttäjä saa aikaan vaikka yrittäisi.
Ydinvoimalan käynnistämiseen kuuluu mitä moninaisimpia huuhteluita, kylmäkokeita ja kuumakokeita. Vettä läträtään viikkotolkulla sinne sun tänne.
Kun reaktori käynnistetään, kaikki pitäisi olla kunnossa, mutta aina ei ole. Niin kävi Olkiluodossa silloin.
Sellaista monimutkainen tekniikka on.
"Ydinvoimalan turvallisuus nimenomaan ei perustu sille, että suorituksen pitäisi olla täydellinen, vaan sille että turvallisuusjärjestelyt sietävät yleisön turvallisuuden vaarantumatta määräysrikkeitä, vikoja ja virheitä. Yleisöä vaarantavaa onnettomuutta ei ydinvoimalan käyttäjä saa aikaan vaikka yrittäisi."
Ihan kuin turvallisuusmääräykset olisi turhia ja siten harkitusti toimia niistä piittaamatta!
En nyt pätkääkään usko tuota soopaasi. Toiminta on vaarallista. Motiivina - länsimaiseen tapaan - raha.
"Ihan kuin turvallisuusmääräykset olisi turhia ja siten harkitusti toimia niistä piittaamatta!"
Olen jo nimenomaan sanonut etten ole tuota mieltä ja toistan sen taas: totta kai turvallisuusmääräyksiä pitää noudattaa. Silti on vain viisasta varautua siihen, että epätäydellisessä maailmassa määräyksiä ei noudateta täydellisesti. Eikä noudatetakaan, mutta viisas varautuminen on johtanut siihen, ettei noudattamatta jättäminen ole vaarantanut yleisöä. Itseasiassa yhdessäkään vesihidasteisessa ydinvoimalassa ei ole sattunut yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta huolimatta siitä että niitä on käytetty yhteenlaskettuna 10000 vuotta.
"En nyt pätkääkään usko tuota soopaasi."
Se mitä sinä kutsut soopaksi on täsmällinen kuvaus nykyaikaisen ydinvoiman turvallisuussunnittelusta: osien ylimitoittaminen, turvallinen vikaantuminen ja horisontaalinen sekä vertikaalinen redundanssi turvajärjstelyissä tekevät ydinvoimalasta hyvin vika- ja virhesietoisen. Mikäli uskosi estää sinua hyväksymättä tätä tosiseikkaa, en voi auttaa.
Niinpä siis ei voi muuta kuin todeta, että länsimainen ydinvoima on vähän helkutin vaarallinen. Kun tähän asti onnettomuudet on sattuneet ihmisen virheistä, niitä nyt sallitaan tapahtuvan tahallisesta turvamääräyksistä piittaamattomilla teoilla!
jep. yx on varmaa. ihminen on aiheuttanut, ja tulee jatkossakin aiheuttamaan, kaikki ydinvoimaloiden onnettomuudet, ellei nyt sitten taivas putoo niskaan.
"Niinpä siis ei voi muuta kuin todeta, että länsimainen ydinvoima on vähän helkutin vaarallinen. Kun tähän asti onnettomuudet on sattuneet ihmisen virheistä, niitä nyt sallitaan tapahtuvan tahallisesta turvamääräyksistä piittaamattomilla teoilla!"
Vesihidasteisessa voimalassa, jollaisia melkeinpä kaikki länsimaiden voimalat ovat, ei ole ikinä sattunut yleisöä vaarantavaa onnettomuutta. Ydinvoima ei käytännön kokemusten perusteella ole "helkutin vaarallista" vaan poikkeuksellisen turvallinen tapa tuottaa sähköä: vesihidasteisia voimaloita on käytetty yhteensä kymmnentuhatta vuotta ilman yhtään yliesöä vaarantanuta onnettomuutta.
"jep. yx on varmaa. ihminen on aiheuttanut, ja tulee jatkossakin aiheuttamaan, kaikki ydinvoimaloiden onnettomuudet, ellei nyt sitten taivas putoo niskaan."
Tähän asti länsimaisissa voimaloissa on virheisiin varautunut turvallisuussunnittelu aina toiminut kuten suunniteltu ja estänyt yleisöä vaarantavan tilanteen syntymisen. Ei ole ilmennyt syytä epäille ettei näin olisi vastaisuudessakin.
Salailu ei ole ihan sama asia kuin kertomatta jättäminen, mutta luulen suurin piirtein ymmärtäväni mitä tarkoitat. Mun mielestä kyllä 'läheltä piti'-tilanteetkin on kerrottu, mutta varmahan ei voi olla mistään. Avoimuuden todistelu tyyliin "kaikki tapahtumat, mukaan lukien 'klo 13.13 kissa hyppäsi aidan yli (oma kuvaukseni)'" ei todista mitään. ainoa todiste on se tilanne, kun käry käy. siihen asti on vain luotettava.
ydinvoimaloiden jätteiden vaarallisuus alkaa kyllä jo olla peruskansalisenkin tiedossa. muisti vain tekee tepposet. tshernobyl herätti hetkeksi, mutta tämän päivän nuorilla (alle noin 20v) ei ole siitä minkänlaista muistikuvaa.
tietysti julkisuudessa on annettava mahdollisimman untuvainen kuva ydinvoimasta. olemmehan sen vankeja vielä pitkään, eikä kansalaisia sovi pelotella ydinvoiman vaaroista - sen aiheuttamisestahan voisi joku joutua jonkinlaiseen vastuuseen.
radioaktiivisten päästöjen valvonnasta ja niiden ilmoituksista olisin vähän samaa mieltä kanssasi. mielestäni voisi olla yksityinen, mistään riippumaton taho, jolta kuka tahansa voisi saada reaaliaikaisen tiedon säteilytilanteesta. saahan semmoisen perustaa jokainen, jolla siihen fyrkkaa riittää, mutta sitä fyrkkaa pitää olla enemmän kuin paljon, joten se siitä.
"ydinvoimaloiden jätteiden vaarallisuus alkaa kyllä jo olla peruskansalisenkin tiedossa."
Lievästi sanoen. Ihmisillä on aivan käsittämättömiä luuloja ydinjätteiden kauheudesta. On todella yleistä, että ihmiset kuvittelevat jätteiden säteilyn heikkenevän todella hitaasti. Ei pidä paikkaansa. On myös yleistä, että ihmiset kuvittelevat jätteiden säteilyn läpäisevän melkein mitä tahansa. Ei pidä paikkaansa. On varsin yleistä, että ihmiset kuvittelevat, että säteilylle altistuminen tekee kappaleesta itsestäänkin säteilevän. Ei pidä paikkaansa. Edelleen on yleistä, että ihmiset kuvittelevat ydinjätteiden leviävän herkästi tai niiden voivan "vuotaa". Ei pidä paikkansa. Ihmiset kuvittelevat usein, ettei ydinjätteitä voi mitenkään hyötykäyttää. Ei pidä paikkaansa. Ihmisillä on korostuneen ja liioitellun vaara-painotteinen kuva ydinjätteistä, mikä selittänee paljon ydinvoimavastaisten mielipiteiden yleisyyttä.
"tietysti julkisuudessa on annettava mahdollisimman untuvainen kuva ydinvoimasta. olemmehan sen vankeja vielä pitkään, eikä kansalaisia sovi pelotella ydinvoiman vaaroista - sen aiheuttamisestahan voisi joku joutua jonkinlaiseen vastuuseen."
Kyllä mediat ovat täynnä ydinvoimavastaista tietoa ja yhtä lailla lobbaustakin. Sen lisäksi kyllä löytyy oikeaa tietoakin, jos vain on kriittinen mediakuluttaja.
"radioaktiivisten päästöjen valvonnasta ja niiden ilmoituksista olisin vähän samaa mieltä kanssasi. mielestäni voisi olla yksityinen, mistään riippumaton taho, jolta kuka tahansa voisi saada reaaliaikaisen tiedon säteilytilanteesta."
Häh? Radioaktiivisia päästöjähän valvotaan varmaan tarkemmin kuin mitään teollisuuspäästöjä. Niiden määrät tunnetaan valtavalla tarkkuudella ja mittaukset varmistetaan moninkertaisesti eri menetelmin. STUK on riippumaton taho, jolta kuka tahansa voi saada tiedon tämänhetkisestä säteilytilanteesta teksti-TV:stä tai netistä:
http://www.stuk.fi/sateilytilanne/sateily.html
"Häh? Radioaktiivisia päästöjähän valvotaan varmaan tarkemmin kuin mitään teollisuuspäästöjä. Niiden määrät tunnetaan valtavalla tarkkuudella ja mittaukset varmistetaan moninkertaisesti eri menetelmin. STUK on riippumaton taho, jolta kuka tahansa voi saada tiedon tämänhetkisestä säteilytilanteesta teksti-TV:stä tai netistä:"
Eihän sitä kukaan ole väittänytkään ,että ei valvottaisi.
Se on taas eri asia,mitä julkaistaan. Kuten olemme monesti havainneet käytännössä, ilmoitukset tulevat hitaasti,ja yleensä vasta.kun joku naapurimaa nostaa asian esille,elikkä ilmoitetaan vasta kun on pakko,jotta ei uskottavuus menisi ihan kokonaan.
Näi on asia säteilyn,kuin myös muunkin kansaa uhkaavan vaaran sattuessa. esimerkkejä kyllä on useitakin,ja varmaan on jäänyt paljon salaisuudeksikin. Ilmitulleista voi mainita shrnobylin saasteet,inarinjäveen uponnut ohjus ,joista tidotettiin vasta ,kun ruotsalaiset ja norjalaiset alkoivat kysellä...
"Se on taas eri asia,mitä julkaistaan."
Säteilyturvallisuuteen liittyvä tieto on julkista. Ajantasainen tieto annosnopeuksista ympäri maata on saatavilla mm. netistä koska tahansa.
"Kuten olemme monesti havainneet käytännössä, ilmoitukset tulevat hitaasti,ja yleensä vasta.kun joku naapurimaa nostaa asian esille,elikkä ilmoitetaan vasta kun on pakko,jotta ei uskottavuus menisi ihan kokonaan."
Mitkä ihmeen"ilmoitukset"? Mitä tarkoitat?
"Näi on asia säteilyn,kuin myös muunkin kansaa uhkaavan vaaran sattuessa. esimerkkejä kyllä on useitakin,ja varmaan on jäänyt paljon salaisuudeksikin."
STUK:lla tai muulla taholla ei ole oikeutta salata säteilyturvallisuuteen liittyviä tietoja.
"Ilmitulleista voi mainita shrnobylin saasteet,"
STUK seuraa edelleen Tshernobylin onnettomuuden laskeumaa, ja julkaisee edelleen kaiken siihen liittyvän tiedon, kuten se on tähänkin asti poikkeuksetta tehnyt kaikelle Tshernobyliin liittyvälle tiedolle. Halutessaan saa vaikka erittelyn isotoopeittain. Tshernobylin aiheuttama osuus keskimääräisellä suomalaisella on huomattavasti alle yhden prosentin vuosittaisesta kokonaissäteilyannoksesta.
"inarinjäveen uponnut ohjus ,joista tidotettiin vasta ,kun ruotsalaiset ja norjalaiset alkoivat kysellä..."
Ei kuulune säteilysuojelun alaan.
Luettelit paljon asioita, jotka ei pidä paikkaansa. Hyödyllisempää olisi listata asioita, jotka pitävät paikkansa. Tässä muutama:
"ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen (säteily)annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
"Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni, vaikka säteilyannos olisi suuri. Sen sijaan väestötasolla riski voi olla hyvin merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä on altistunut, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä. Tämän vuoksi kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää."
Lainaukset ovat STUKin kirjasta, johon linkit löytyy keskustelusta 'STUKille kiitos':
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000000906595
STUK ei ole riippumaton taho. Se joutuu neuvottelemaan valtiovallan (hallituksen tai jonkun ministeriön kanssa, en tiedä) mahdollisen säteilyvaaran ilmoittamisesta. Tshernobylin ydinvoimalakatastroofiin liittyi joitan ilmoittamisen viivyttelyä.
Kansalle netin tain teksti-tv:n kautta näytettäviä tietoja päivitetään kerran vuorokaudessa. on vain tervettä epäillä niitä - jos niistä nyt kukaan on kiinnostunut (mä en ole) niin kauan kuin uutisissa ei ole mitään asiaan liittyvää. koko systeemi tuntuu enemmänkin rakennetun aiheettoman säteilypelon poistamiseen, ei vaarasta tiedottamiseen.
Yksityinen, riippumaton säteilymittari ei myöskään lainkaan vähentäisi STUKin työn arvoa. Miksi kellään olisi mitään sellaista vastaan?
Taas pitää selventää, jottei jäisi vääriä käsityksiä.
"ei voida vetää rajaa turvallisen ja vaarallisen (säteily)annoksen välillä eikä nollariskiin ole mahdollista päästä."
Tällä viitataan siihen, että säteilysuojelussa vältetään pieniäkin annoksia varovaisuuden takia. Tämä perustuu sille OLETUKSELLE, että pienikin säteilyannos vaikutta syöpäriskiin. Tätä ei ole mahdollista havainnoin vahvistaa, mutta sellainen oletus on varovaisuusperiaatteen ja työsuojelun periaatteiden nojalla perusteltu säteilyltä suojauduttaessa. Vaikka pienet annokset lisäisivätkin syöpäriskiä, on kyseessä nimenomaan riskin kasvaminen - esimerkiksi 0,01% - eikä suinkaan varma terveysseuraamus. Luonnollisesti on selvää, että monet muut riskitekijät elämässä ovat niin paljon suurempia, myös syöpäriskin osalta, että pienten säteilyannosten vaikutus, jos sellainen on, on niihin verrattuna merkityksettömän pieni.
"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan."
Tällaiselle päättelylle yllämainittu oletus tietysti perustuu. On kuitenkin syytä laittaa tämäkin oikeisiin mittasuhteisiinsa. Kaikkihan me altistumme säteilylle koko ajan, noin 4mSv:n annokselle vuodessa. Tämä luonnon säteily aiheuttaa keskimäärin kaksi kuvatunlaista geenimuutostsa päivässä. Muista syistä samanlaisia geenimuutoksia tapahtuu kymmeniä tuhansia päivässä. On siis selvää, että pienten säteilyannosten vaikutus syöpäriskiin, jos sellainen on, on häviävän pieni verrattuna muihin syöpäriskiin vaikuttaviin seikkoihin.
"Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni, vaikka säteilyannos olisi suuri. Sen sijaan väestötasolla riski voi olla hyvin merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä on altistunut, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä. Tämän vuoksi kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää."
Tämä pitää edelläsanottuun nojaten paikkaansa. Siksi ydinpolttoaine on aina monien perättäisten, toisistaan riippumattomien suojakuorten takana ja siksi ydinpolttoaine pidetään koko polttoainekierron ajan eristettynä ympäristöstään. Samaa ei voida sanoa muiden energiatuotantotapojen polttoaineista, joiden ympäristöön levitettävilllä palamistuotteilla on vääjämättä vaikutuksia ihmisten terveyteen.
"STUK ei ole riippumaton taho. Se joutuu neuvottelemaan valtiovallan (hallituksen tai jonkun ministeriön kanssa, en tiedä) mahdollisen säteilyvaaran ilmoittamisesta."
Omalla alallaan STUK on riippumaton, eikä joudu omaan toimialaansa kuuluvista asioista neuvottelemaan kenenkään kanssa. Säteilyvaaratilanteessakaan STUK ei "neuvottele" kenenkään kanssa, vaan kun se ei kerran omista radio- ja TV-kanavia, niin tiedotuksesta huolehditaan valtiovallan väetönsuojeluorganisaation kautta televisiolla, radiolla ja tarvittaessa kaiuttimilla. Väestösuojelutoimenpiteillä on säteilyvaaratilanteessa mahdollista torjua säteilyn terveysvaikutukset käytännöllisesti katsoen kokonaan ja siksi Suomessa on varauduttu kattavasti säteilyvaaratilanteeseen, vaikka sellaisen todennäköisyys onkin hyvin pieni.
"Tshernobylin ydinvoimalakatastroofiin liittyi joitan ilmoittamisen viivyttelyä."
Niin, Neuvostoliiton viranomaisten taholta. Suomen viranomaiset tekivät tehtävänsä kuten suunniteltu ja havaitsivat ja ilmoittivat muutoksen säteilytilanteessa. Suomalaiset eivät missään vaiheessa olleet vaarassa; akuuttia säteilyvaaraahan Tshernobylin onnettomuus ei koskaan Suomessa aiheuttanut. Nykyisin kaikki lähialueen maat ovat sitoutuneet ilmoittamaan Suomelle mekittävistä säteilyturvallisuustapahtumista. Lisäksi koko maan säteilytilannetta valvotaan automaattisin valvonta-asemin. Väestöä uhkaava säteilytilanne ei Suomessa jää huomaamatta.
"Yksityinen, riippumaton säteilymittari ei myöskään lainkaan vähentäisi STUKin työn arvoa. Miksi kellään olisi mitään sellaista vastaan?"
Tuo nyt on vähän niinkuin kysyisi, että miksei Suomeen rakennettaisi toisen yhtiön junaratoja VR:n junaratojen viereen. Ei siinä ole mitään jäerkeä. Kun on kerran olemassa koko maan kattava, poikkeuksellisen tiheä, automaattisten säteilyvalvonta-asemien verkko, joiden ajantasaiset tiedot ovat kaikkien saatavilla ja joiden toimintaa voidaan täydentää liikkuvilla ja lentävillä havaintolaitteilla, niin miksi ihmeessä pitäisi ryhtyä rakentamaan uutta samanlaista?
ei tosta saa mitään selvää. vai onko juttu jo vanha? jos on unohda.
voi olla että kirjoittamalla romaani saadaan viiminen puheenvuoro - tai itse asiassa saadaan melko varmasti. jutut jatkuu muualla.
Osoittaa varsin huonoa makua ottaa kontekstistaan irroitettuja pätkiä tieteellisestä kirjoituksesta ja laittaa niitä pitkä liuta riviin niin, että ne tahallisesti tai tahattomasti johtavat pahasti harhaan. Lainausten oikea ymmärtäminen vaatii että ymmärtää tekstien asiayhteyden, jonka selvittäminen voi vaatia pitkää tekstiä. Jos et pidä tällaisesta selvittämisestä, älä laita asiaeyhteydestä irroitettuja lainauksia äläkä lainaa niin että kirjoittajan tarkoitus ymmärretään väärin.
kyllä noi mun lainaukset on juuri sitä mitä se stUKKI tarkottaaki. miksei ne lopparit sit ite osoita asiayhteyttä harhaanjohtavaksi?
eli jotta niinku sieki voisit ettii lainauksen, laajentaa sitä alkuperäisestä tekstistä niin jotta mieleises asiayhteys tulee esille ja esittää sitten sen.
mutta ethän sie tähän voi mennä, vaan jaarittelet mieluummmin ihan muuta huuhaajuttuu, niinku muutki lopparit.
lyhyesti kaunis, niinku tääki ny.
"kyllä noi mun lainaukset on juuri sitä mitä se stUKKI tarkottaaki. miksei ne lopparit sit ite osoita asiayhteyttä harhaanjohtavaksi?"
Senhän minä juuri tein viestissäni "Selvennystä", joka johti siihen että aloitit ininäsi siitä että kirjoitan liikaa! Kumpaa nyt haluat: että osoitan missä teet virheen lainatessasi harhaanjohtavasti, vai että en osoita?
Sitäpaitsi minusta on hivenen kiusallista tuo "loppariksi" nimittely. Enhän minäkään nimittele sinua.
luovun nimittelystä.
Jotta en nyt paljastaisi työpaikkaani en voi kertoa miksi tiedän kaikesta kaiken. Teidän on kuitenkin syytä luottaa kaikkeen mitä sanon sillä minä olen oikeasti kaikkien alojen asiantuntija. Tämän auktoriteetin turvin minun on helppo täällä keskustella.
Kun puhutaan paskaa niin tehdään se oikein reilusti. Hyvä meininki.
Mutta tämähän oli pelkkää ivaa, eikö vain?
Kýllä mä tosta ihan varmoja asioitaki löysin.
Vai ymmärsinkö väärin - kuka mielestäsi puhuu paskaa?