Ajattelin laittaa gallupintapaisen tänne, ja katsoa mitä tekisitte alla olevissa tilanteissa. Älkää valehdelko, vaan vastatkaa totuudenmukaisesti.
1. Joku alkaa potkia sinua, eikä lopeta vaikka pyydät. Lyötkö takaisin ja pääset pakoon, vaiko otat vastaan lyönnit ja menetät tajuntasi/kuolet?
2. Olisitko ystävällinen ja kohtelias vihamiestäsi vastaan, joka on ilkeä ja hävytön sinulle eikä muuta tapojaan?
1. Joku alkaa potkia sinua, eikä lopeta vaikka pyydät. Lyötkö takaisin ja pääset pakoon, vaiko otat vastaan lyönnit ja menetät tajuntasi/kuolet?
2. Olisitko ystävällinen ja kohtelias vihamiestäsi vastaan, joka on ilkeä ja hävytön sinulle eikä muuta tapojaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
vihatuin, pelätyin, haukutuin mutta myös kiitetyin kaveri; ja jos yksiin kansiin pantaisiin kaikki ne parjaukset ja valheet mitä minusta on kylällä levitetty, siitä tulisi paksu kirja.
Minua on juoksutettu poliisilaitokselle valheellisesti poliisina esiintyneen soittajan toimesta ja minut on potkittu mustelmille.
Kuitenkin kaikki nämä kokemukset ovat olleet mahtavia ja etenkin tämä potkiminen. Siinä hetkessä minun tuli mahtavan hyvä olla. Ei pienintäkään kipua missään - vain rauha ja vapaus, ja lopulta kaveri katsoi silmät pyöreänä ja monttu auki kuin enkelin nähneenä ja lähti pois.
Joten. Enemmän tällaisia - potkimisia.
...harva pystyisi samaan, minä ainakin löisin takaisin...
siihen pystyisi, mutta minussa asuu voima - puolustaja - joka aktivoituu näissä tilanteissa.
Eräs kokemus:
Miksi olisit pelätty? En käsitä. Kuka sinua voisi pelätä? Miten voisit ketään vahingoittaa? Niin no, mainetta ehkä?
1. Löisin takaisin
2. En olisi ystävällinen
kertoisin olevani poissaoleva ja
hymyilisin viehkeän ystävällisesti
..vaikka puhunkin usein täällä anteeksiantamuksesta niin tuskin tuossa tilanteessa kuitenkaan seisoisin tumput suorana kääntelemässä vuorotellen vasenta ja oikeaa poskea. Yritäisin päästä karkuun jos mahdollista ilman lyöntiä.
Joko itse tilanteessa tai sen jälkeen rukoilisin tuon ihmisen puolesta. Että Herra rauhoittaisi sen. (1.)
(2.)Yritän olla SAMANAIKAISESTI suora ja kohtelias. Esitän käytöksestä kysymyksen: Mitä tuolla tarkoitat? Siis laittaa tämän ihmisen vastuuseen rauhallisesti mutta päättäväisesti ja terävästi. Usein jää valitettavasti vain yritykseksi. Olen joskus räiskähtänytkin aika pahasti, myös esimiesasemassa olevalle vanhemmalle henkilölle. Periatteenani on kuitenkin yleensä se että yritän olla kohtelias. Jos antaa samalla mitalla takaisin niin tilanne vain pahenee.
1. Puolustava väkivalta on joissain tilanteissa yhtä kuin ahimsa eli vähiten väkivaltainen vaihtoehto siinä tilanteessa. Periaatteessa hallitsijakastin jäsenten tulisi järjestää turva ja puolustus kaikille muille - esimerkiksi minun kaltaisilleni kirjoittajanössyköille, jotka eivät osaa puolustautua potkijoitakan vastaan kuin sanan säilällä.
2. Yritän kovasti. Pyhä kirjani Bhagavad Gita kehoittaa kohtelemaan kaikkia ystävällisesti ja kiihtymättä, kuitenkin totuudessa pysyen. Se on velvollisuuteni riippumatta siitä, saanko tällaisesta toiminnasta toivomaani palkkiota.
Tämä ei tosiaankaan ole kynnysmatoksi asettumista. Vaikka vihamies ei näyttäisi muuttuvan miksikään, järkevästä käytöksestä seuraa mielenrauha, parempi omatunto ja mitä todennäköisimmin myös arvostus niitten parissa, jotka asioitten kehittymistä ovat seuranneet. Ilkeä ja hävytön vihamies lokaa itse itsensä.
Gita on viisas kirja - ja Jeesus, joka opettaa samaa, on viisas mies.
Ehkäpä vikaa on myös itsessä jos noihin tilanteisiin ajautuu. Meinaan, että jospa galluppisi oli hieman vihjeellisesti aseteltu?
Oltiin yksi perjantai kadulla evankelioimassa ja puhuttiin siinä yhdelle poitsulle, kun se äkkiä otti pultit ja lähti käymään kaveriin käsiksi. Kaveri sai sen käsistä kiinni ja piteli sitä siinä kunnes pari muuta kävi raahaamassa sen poitsun muualle..
Se oli kumminkin aika pieni juttu, mutta kumminkin. Ei sitä tiedä milloin joku käy päälle. =(
periaate on pyrkiä rauhaan ja sovintoon. Mutta toisaalta, jos on jo kääntänyt toisenkin posken, loppuvat ne kesken.
Itse käsitän sen siten että aluksi asiallisesti ja hyvällä, niin pitkään kuin mahdollista. Ja sitten jollei toiselle vain periaatteessa se sovi, vaan se menee ihmisrakkauden hyväksikäytöksi, tulee välttää. Tai sitten "vastata toiselle hänen hulluutensa mukaan".
shoot me, and I'll spit those bullets right back to you...
Kommentoi nyt sitä sähköpostia ja vastaa tuohon "Tiede voittaa..."-kirjoituksessa esittämääni kysymykseen, niin olen saanut asiani hoidetuksi näillä keskustelupalsotilla ja voin poistua toistaiseksi.
elä nyt hiilly..vastataan, vastataan! :)
Rehellisesti vastattuna en ole varma. Riippuu paljon tilanteesta.
1. Ihmisen velvollisuus on välttää väkivaltaa niin hyvin kuin kykenee. Tämän vuoksi Jeesus pyysi kääntämään toisenkin posken. Lähimmäistä kehoitetaan rakastamaan, kuin itseään. Harva tulee kuitenkin ajatelleeksi että itseään saa rakastaa yhtä paljon kuin lähimmäistäkin. Olen kerran kaverin käydessä päälle laittanut käteni selkäni taakse ja todennut, etten minä aio lyödä häntä. Kaveri löi pari kertaa ja kun käteni pysyivät selkäni takana, häntä alkoi hävettää ja hän pyysi anteeksi. Kaikissa tilanteissa tuo ei välttämättä toimi. Joissain tilanteessa saattaa olla vähiten väkivaltaista lyödä kerran niin lujaa kuin kykenee. Heti tilaisuuden tullen paras itsepuollustuskeinohan on sadan metrin pikajuoksu.
2. Monesti unohdan mm. Gandhin opetukset, ettei tulta sammuteta tulella, vaan vedellä. Ihminen vastaa luontojaan vihaan vihalla. Kun tämän kuitenkin huomaa, on mahdollista päästä sen yli ja osoittaa omalla kohteliaisuudellaan ja korrektiudellaan toiselle esimerkkiä. On olemassa sanonta että ystävällisyydellä kasaat tulisia hiiliä vihamiestesi päälle. Vielä parempi jos ystävällisyydelläsi saat voitettua tuon vihamiehen puolellesi. Ellei kuitenkaan pysty olemaan ystävällinen täydestä sydämestään, kannattaa olla vain hiljaa.
Ande