Toimiiko vl-äitien rukouselämä kunnollisesti kun näistä asioista ei tunnuta saavan omaa erityista tapausta koskevaa selvää toimintaohjetta yksityisesti suoraan Herralta? Kysellään epätoivoisina netissä ja toisilta seurakunnan jäseniltä.
Luin juuri Kerttu Kalmari:n kirjan (eläessään todella palavassa uskossa ollut kristitty muuten!!) ja hän oli jatkuvassa rukousyhteydessä Herraan. Hän hyväksyi ehkäisyn ja perusteli sitä sillä että nuorten vanhempien täytyy saada ensin yhteistä aikaa itselleen ja ehtiä kypsyä vanhemmiksi ennenkuin lapsia aletaan ottaa vastaan.
Onko niin että "vl-johdon" mielipiteet saavat mennä Herran tahdon edelle tässä asiassa?
Luin juuri Kerttu Kalmari:n kirjan (eläessään todella palavassa uskossa ollut kristitty muuten!!) ja hän oli jatkuvassa rukousyhteydessä Herraan. Hän hyväksyi ehkäisyn ja perusteli sitä sillä että nuorten vanhempien täytyy saada ensin yhteistä aikaa itselleen ja ehtiä kypsyä vanhemmiksi ennenkuin lapsia aletaan ottaa vastaan.
Onko niin että "vl-johdon" mielipiteet saavat mennä Herran tahdon edelle tässä asiassa?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Acimlainen teki, kuten kehotti muitakin tekemään eli avasi itse uuden ketjun.
No. Minä olin vl. Ehdin ajatella tuota ehkäisyasiaa aika paljonkin, koskapa minulla on tiettyjä ongelmia selän kanssa. Itse tulin siihen tulokseen, että en halua halvaantua; se ei olisi kenellekään eduksi, ei itselleni, ei miehelleni, ei lapselleni, mikäli olisin ollut avioliitossa ja synnyttänyt. En kysynyt koskaan keneltäkään mitään, sillä katsoin käyttäväni omaa harkintakykyäni ja ennen kaikkea omaatuntoani.
En osaa enkä edes halua sanoa, miksi SRK-vanhoillisuuden ja joidenkin muiden suuntausten ehkäisynäkemykset ovat sellaisia kuin ovat. Kyse voi olla Raamatun yksipuolisesta tulkinnasta, inhimillisestä erehdyksestä tai kulttuurisesta piirteestä.
Jotkut vl-naiset voivat olla pelokkaita ajattelemaan asiaa itsekseen ja rukoilemaan johdatusta. Ainakin se opetus, jota kuulin, ei tukenut tämän aiheen pohdiskelua. Toisaalta en kyllä milloinkaan kuullut "missä ovat ne lapset, jotka olen sinulle antanut"-tyyppisiä "raamatunlainauksia" (tuota lausetta muuten ei ole missään kaanonissa).
Henk.koht. olen sitä mieltä, että lapsia ei välttämättä heti kannattaisi alkaa haluta kovin aktiivisesti. Avioparin on saatava olla jokin aika itsekseen ja tutustua toisiinsa; lapsen tulo muuttaa suhdetta ja mikäli suhde on vielä vähän uusi, voi seurata erilaisia kriisejä.
'''
Miehet muokkaavat vl-teologiaa. Ehkä heillä on jokin vaikutus opetettavaan asiaan...
vs. lasten saanti sinulle se isoin ongelma? En itse koe vl-liikettä niin "lakihenkisenä", kuin itse sen koit. Jos on ongelmia tuollaisissa asioissa, niistä saa ja pitääkin keskustella asiantuntevan lääkärin kanssa.Hän osaa arvioida raskauden vaikutukset potilaan perussairauden pohjalta. Jos jää kotiinsa katkeroitumaan, usko saattaa helposti muuttua suorittamiseksi.
Keskustelin aiheesta viisi vuotta sitten erään ortopedin kanssa. Sen pohjalta katsoin, että minun ei tarvinnut alkaa pohdiskella ehkäisemättömyyttä minään todellisena vaihtoehtona. Toki asiaa pohdin, mutta en siinä mielessä, teenkö jotenkin väärin.
Lapset ovat lahja. Minäkin olen ollut lapsi, kuten käsittääkseni kaikki muutkin. Mikä ongelma lapsissa itsessään on?
Mistä sinä tiedät, koinko vl-liikkeen lakihenkisenä? Ainoa asia, jonka koin selvästi huonoksi, oli liikkeen täysin kestämätön teologinen perusta.
asia ole sitten loppuun käsitelty, jos et voi terveytesi takia saada lapsia? Tunnen sellaisiakin ihmisiä, myös vl:iä. Tuosta ekasta kommentistasi tämän avauksen alla sain sen kuvan, että pidit tämän asian takia mahdottomana kuulua liikkeeseen.Sairauttasi ei ikään kuin ymmärretty.
Hyvä kun korjasit väärän tulkintani:)
"Avioparin on saatava olla jokin aika itsekseen ja tutustua toisiinsa; lapsen tulo muuttaa suhdetta ja mikäli suhde on vielä vähän uusi, voi seurata erilaisia kriisejä. "
LAPSEN TULO AIHEUTTAA AINA KRIISIN SUHTEESEEn.Jokainen uusi lapsi on kriisi, oli lapsi haluttu tai ei olipa suhde uusi tai vanha.
Olen kyllä huomannut että pienen vauvan hoito myös freesaa isän ja äidin välistä suhdetta! Yleensähän, jos lapsia tehdään (niin kuin sitä kai jossain kuvataan), ne tehdään silloin, kun parisuhde on parhaimmillaan. Pieni lapsi sitoo vanhempia yhä tiukemmin yhteen. Olen kokenut niinkin, että on tosi auvoisaa kokea pienen vauvan tuoma ilo NIIN usein!
että Kerttu Kalmarin mielipiteet menevät "vl-johdon" ohi...
..mutta Kerttu ei ollut vl. Hän oli kuten sanottu palava kristitty. Teki kirjassa myös selväksi sen että "vain me" -ajattelu on väärin jos nyt joku ei sitä vielä käsitä.
asettanut "ehkäisykiellon"? Ei kristillisyydessä ole asetettu mitään ehkäisykieltöa, mikä menise yli terveyden haaskaamisen tai elämän! Periaate on, että uskovaiset haluavat ottaa vastaan ne lapset, mitä annetaan.--Läärintähenkilöstö on siksi, että se neuvoo, jos raskaus käy terveyden päälle ja tätä maallista esivaltaakin haluamme kunnioittaa.SIIS uskovaisia ei hallitse laki, vaan vapaus.
..on vapautta niinkauan kun haluaa ottaa lapsia vastaan mutta se muuttuu pakoksi sille joka ei halua.
Käytännössä on siis pakko vapaasti haluta tai muuten...!
Jostakin syystä tälläkin palstalla vain pohditaan sitä, onko ehkäisy syntiä vai ei ja voiko x-tilanteessa ehkäistä.
samaa mieltä olen
asenteesta ja vakaumuksesta.
Jotkut haluaisivat ehkäistä siksi, koska eivät halua lapsia. Jotkut haluaisivat ehkäistä siksi, kun terveys menee, lapset olisivat muuten ok. Näissä asioissa on suunnaton kuilu. Mikä pohjimmiltaan on syy?
Minä en tällä hetkellä aio hankkia lapsia. Kyseessä ei ole lapsiviha, vaan se, että en ole avioliitossa.
Muiden asioista en tiedä. Ne ovat jokaisen yksityisiä asioita, joita pohditaan rukouksessa.
Vapaus tai pakko sillä ei ole siinä väliä, se että ON kuuliainen Jumalan ÄÄNELLE on ratkaisevaa.
...herättänyt keskustelua siitä, että onko mielenterveydellinen syy ehkäsitä vai ei ja millä tasolla mielenterveydelliset syyt pitää todentaa ja diaknostoida, että ne olisi "pätevät" syyt ehkäistä.
Jos sanon tulevani hulluksi yhdestäkin vaimon raskaudesta vielä niin onko se mielenterveydellinen syy? Raskauden aiheuttaman hulluuden taustallahan voi tietty olla mikä syy tahansa.
Tämä sama on tuossa ylemmässäkin avauksessa ja lisään tähän hiukan tekstiä lisää.
Siis tämä on todellinen tilanne minulle, että pelkään ja vaimoni pelkää todella raskautta. Pelko on ja se pelko on kuoleman pelko, ei oma vaan lapsen kuoleman pelko. Meillä on useampi kuin yksi lapsi otettu taivaaseen ja siksi pelko on aina oleva raskauden loppuun asti, että tarkoittiko Jumala tämän lapsen elämään vai ei! Tätä olen vuosia sairastanut ja yrittänyt jaksaa luottaa Jumalaan tässäkin pelossa ja asiassa heikolla uskolla.
Kaikki sen tietävät jo tämän perusteella, että jos menemme lääkärille puhumaan näistä asioista vaimoni kanssa niin vastaus on selkeä mitä utlisi tehdä pelon ja hulluksi tulemisen tunteen kanssa. Olisiko se riittävä syy ehkäistä vai ei?
En kysynyt siksi, että hakisin vastausta täältä, mutta siksi, että kuinka helppoa on saada diaknoosi, jolla "ehkäisylupa" myönnetään.
Itse yritän jaksaa elämäni loppuun asti luottaa Jumalan johdatukseen ja pelkään edelleen(myös vaimoni) jokainen kuukausi, että alkaako menzez vai ei.
Jumala on osoittanut meille, että hän ei anna lapsia, jos heidän aikansa ei ole olla maan päällä ja me olemme joutuneet luopumaan vasten tahtoa näistä taivaan taimista, kypsästä viljasta. Jos olisimme ehkäisseet niin olisimme monta kokemusta ja vaikeutta vähemmällä selvinneet....vai olisimmeko sittenkään? Siinä on meille teille kysymys, johon ei vastausta taida olla.
Siitä minäkin kirjoitin avauksessani. Mutta heitin myös kysymyksen onko se Jumalan ääni joka sanoo että ehkäisy on aina väärin. Ettei vain väitettäisi Jumalan ääneksi sellaista mikä on "vl-johdon" ääni. Sen vuoksi suosittelenkin jokaista pyrkimään niin läheiseen suhteeseen Herran kanssa että voi rukouksessa itse ottaa ehkäisyasiassakin selvän siitä mitä Jumala on mieltä ja toimia sitten sen mukaan.
...heti huomiota tuo "VL-johto" vaikka ymmärränkin miten sen tulkitset. Tämä oli vain reunahuomautus, jota ei kannata ottaa vakavasti tässä ketjussa :)
Syy tuon ilmauksen käyttöön on se etten ole keksinyt parempaakaan ja keskusteluteknisistä syistä on jokaiselle ilmiölle hyvä olla joku termi. Kaikki ymmärtävät sen kuitenkin.
Minulla on etten kysy toisten mielipidettä sellaisessa jonka itsekkin tiedän.
Enkä varsinkaan silloin jos tiedän sen paremmin, kuin es: SRK- johto.
35. Ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.
Kumpaa tulee kuulla Poikaa elikkä jotakin ihmistä, vaikkakin SRK-johtoon kuuluvaa omiaan selittävää ihmistä.
Eli sinua joka omaa viisauyttasi tuot julki.
Ser voi näyttää kauniilta ja oikealtakin, mutta puree niinkuin käärme.
Kuta kauniimmalta asia näyttää sitä kurjempi on lopputulos.
Olkaa älykkäät kuin käärmeet... ;)
Olenko minä sinua jotenkin puraissut?
Ja juuri tuo oma älli se kyllää puraisee viimeiseltä.
Et ole minua purrut, mutta puraiset itseäsi viimein niin että kun rauha rauha huudat eikä mitään rauhaa olekkaan, niin helvetti tulee ja ottaa omansa.
..sielunrauhan saaneen uskovaisen puhetta?
Raamatun totuus.
Eikä se jos sanoisin sinulle aamen olisi sinua kohtaan oikein ei itseänikään.
Pettäisin vain meidät molemmat, sillä valhettelioille ei ole varattuna paikkaa taivaassa.
Mikä on se asia jota et voi antaa minulle anteeksi? Vain sekö että en ole koskaan luvannut tulla jäseneksi vanhoillislestadiolaisuuteen?
Vai näkemykseni ehkäisystä? Että siihen pitää kysyä Jumalan mielipidettä jokaisen yksityisesti eikä saarnamiesten tarjoamaa yleisEItä jokaiselle aina oikeana ratkaisuna?
Vai onko sinulla jotain muuta hampaankolossa?
Mikä sen pelon aiheuttaa, ja miksi Taivaallinen Isämme ottaa lapsia pois, yksi syy kirjoitetaan .
5. Niin Davidin viha julmistui suuresti sitä miestä vastaan, ja hän sanoi Natanille: niin totta kuin Herra elää, se mies on kuoleman lapsi, joka sen teki,
6. Niin myös pitää hänen maksaman neljäkertaisesti sen lampaan, että hän sen tehnyt on, ja ei säästänyt sitä.
7. Niin sanoi Natan Davidille: sinä olet se mies. Näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä olen voidellut sinun Israelin kuninkaaksi ja minä olen pelastanut sinun Saulin kädestä,
tällainenkin syy voisi olla, onhan ne Jumalan ajatukset meiltä salattu ja hänen tekonsa meiltä salasa , ettemme kaikkea ymmärrä miksi ne tapahtuu.
Minullakin eräs asia KYSYMYS-MERKKINÄ ollut jo 24 vuotta.
Enkä siihen ole tyydyttävää vastausta saanut.
huomattu vaikka kuinka monta kertaa että vl-johdon mielipide on suuremmassa arvossa kuin Raamattu, siitä hyvä esimerkki juuri tuo ehkäisyn syntinä pitäminen. onhan niitä muitakin mutta ei sellaista listaa jaksa tehdä!
acimlainen! Tämä asia on henkilökohtainen eikä varsinkaan täällä netissä pysty mitään "yleispätevää" neuvoa antamaan. Tämä on mitä suurimmassa määrin omantunnon asia, joka pitäisi jokaisen itse pohtia. Tuntuu, että täällä on "lupia kyselemässä" ihmisiä, joiden uskonelämä on epätasapainossa muutenkin. (Haluan korostaa tässä, ettei ole MIKÄÄN PAKKO kuulua vanhoillisiin, jos sen arvot tuntuvat vierailta. Miksi kiusaisi itseään sillä, ettei tunne kuuluvansa porukkaan, jonka mukana kulkee?)
Haluan itse uskoa , että rukousvastaus annetaan vaikeassakin elämäntilanteessa.
>>
Haluan korostaa tässä, ettei ole MIKÄÄN PAKKO kuulua vanhoillisiin, jos sen arvot tuntuvat vierailta. Miksi kiusaisi itseään sillä, ettei tunne kuuluvansa porukkaan, jonka mukana kulkee?)
>>
Usein syyksi löytyy se että kaikki ystävät ja sukulaiset kuuluvat liikkeeseen. Pelätään sosiaalista painetta ja henkistä kidutusta helvettiin tuomitsemisineen. Pelätään yksin jäämistä. Pelätään että joutuu helvettiin, jos se vl-liike sittenkin on se Jumalan valtakunta...
Suurin osa vl-liikkeen jäsenistähän on syntynyt vl-kotiin ja sitä kautta saanut vl-uskon jo äidinmaidossaan. Näin ollen eroon lähteminen saattaa olla yllättävän raskasta, vaikka sen pystyisikin hyvin jopa Raamatulla itselleen perustelemaan.
Ande
Eroon lähteminen on varmasti raskasta etenkin jos koko elämänsä on pyörinyt vl-kuvioissa. Uskomisen sekaan on tullut myös sosiaaliset suhteet jne.
Silloin kun itse lähdin, tiesin jo etukäteen saavani osakseni ymmärtämättömien ihmisten aiheuttamaa painetta ja helvettiin tuomitsemista. Kyllähän se tuntui kurjalta, kun paras ystävä tuomitsi minut helvettiin ja sanoi saman hengenvetoon pääsevänsä itse taivaan kunniaan. Otin sen typeränä käytöksenä ja olen antanut hänelle anteeksi. Yhteys on kuitenkin katkennut.
Tosi ystävät ovat jääneet, vaikka samassa laumassa ei oltaisikaan. Muut ovat vain teeskennelleet.
Raamatulla voi perustella paljon asioita, myös vanhoillisuutta vastaan. Minulla ei ole ollut mitään pohdintoja siitä, joudunko helvettiin mikäli en kuulu johonkin ihmislaumaan.