Ensin MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli itse rustaamassa ulkoministeri Heikki haaviston kanssa sopimusta paljon puhutusta kansallisesta 141-tuesta. Jopa niin, että Härmälä kirjoitti suomenkielisen sopimustekstiluonnoksen. Nyt sitten Härmälä vaatii nykyhallitukselta toimenpiteitä, jotta komission MTK:ta tyydyttämätön osa saataisiin jotenkin kompensoitua. Siis Härmälä vaatii, että muiden pitää paikata ne munaukset, joita hän on ollut itse tekemässä. Siinä sitten puhutaan mielenilmauksista sun muusta. Kuvaavaa on se, että jossain tuottajien kokouksessa, jossa tv-kamerat olivat paikalla, väki yritti kuumeisesti etsiä myös syntipukkia tuen putoamiselle. Sanottiin melkein suoraan, että pitäisi löytää sopiva syntipukki. Ei siis sellaista, joka on omia miehiä. Tässä se pulma onkin. Syntipukkeja kun ei tunnu löytyvä kuin omien joukoista. Tältä osin möhläykset ovat saaneet jo farssin luonteen. Ihmettelen sitä, kuinka hyvin Härmälän pokka yhä vaan pitää, kun hän vaatii sitä ja tätä korjattavaksi. Siis sitä, j mitä hän on ensin itse ollut "rikkomassa".
Kaksinaamaisuuden huippu
Mielipidepankki
7365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
> Siis Härmälä vaatii, että muiden pitää paikata
> ne munaukset, joita hän on ollut itse
> tekemässä.
Sehän on maan tapa. Omat virheet maksatetaan muilla. Läskit ja liikkumattomat maksattavat huonon terveytensä muilla. Maatalouden virheinvestointien seurauksena ylituotanto on viety veronmaksajien kustantamien subventioiden avulla halpavientinä ulkomaille. Lisää esimerkkejä kyllä riittäisi.
Sonera -kaupoissahan ei kukaan muistaakseni ollut tehnyt mitään virhettä. Täydellinen onnistuminen siis.
kutsutaan kepulaisuudeksi.
Jos pyritään pitämään omavaraisuus esim. rukiin tuotannossa, niin saattaa tulla vuosia, jolloin luonto on poikkeuksellisen antelias useanakin vuonna peräkkäin. Syntyy ylituotantoa. Varastoja puretaan "tuetulla halpaviennillä". Näin käy esim. USA:ssa. Sielläkin "USA - kepulaisuus" näyttää jylläävän. Oliskohan n. 2% väestöstä siellä maatalouselinkeinon piirissä. Joten kannatusta näyttää olevan yli puoluerajojen. Sama lienee Suomessa.
Vai niin sitä ylituotantoa syntyy. Meillä Suomessa sitä tuntuu syntyvän vaan joka ikinen vuosi. Eli raamit ovat olleet tuossa 100-200 % omavaraisuuden maisemissa, jos jätetään kaikkein pahimmat voi- ja munavuoriajat tarkastelun ulkopuolelle. Eli ylituotannon määrä voi vuosittain vaihdella, mutta alituotantoa ei esiinny kuin jossain lammastaloudessa ja banaanipuolella. Kohta MTK keksii varmaan vaatia, että banaaneissakin pitää päästä omavaraisuuteen. Tuodaan afrikkalaista halpatyövoimaa ja perustetaan EU-tuella jumalaton määrä kasvihuoneita. Näin Espanjassakin tehdään.
Pitäisi vähän puhua laadustakin tässä omavaraisuustavoittelussa. Tosiasiahan on se, että mummojen pullapikot eivät oikein kotimaisin voimin nouse, vaikka löisi kuinka paljon hiivaa. Joukkoon on pitänyt siis sekoittaa Amerikan hyvää. Suomalainen tehomaatalous ei pärjää oikein muutenkaan laadussa. Vain pientiloilla ilman pakkolainoitekasvatusta kasvatetut tuotteet ovat korkealaatuisia. Tämä johtuu siitä, että niiden annetaan imeä eläimen lannalla parannetusta maaperästä mineraalit ja muut hivenaineet. Maatalousyrittäjät varmaan nämä niksit tietävät ja tuottavat kotitarvekäyttöön kunnon laatutavaraa.
Niin kävi jo Egyptissä Faaraoiden aikaan, kun juutalaissyntyinen Joosef oli siellä korkeassa EU-virassa. Sama yllättävyys on säilynyt. Sadon määrä edelleen vaihtelee vuosittain. Tämähän on totta ja Mielipidepankki viisaana miehenä sen hyvin tietää. Jos luoja suo...
Kiitos Mielipidepankille hyvästä alustuksesta!
On ilo tulla pitkästä aikaa mukaan keskusteluun.
On todella merkillistä, että esimerkiksi MTK:n oma lehti Maaseudun Tulevaisuus varjelee totuuden paljastumista, jotta MTK:n jäsenistö eli maataloustuottajat eivät saisi tietää, mitä 141-artiklan taustaan todellisuudessa liittyy.
Lainaan seuraavassa keskeisen EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta kohdan, jossa on huijauksen paljastava keskeinen teksti:
" Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi. Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.
Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta. Ensimmäisessä sanottiin:
"Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen.", ja toisessa sanottiin:
"Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea."
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support."). "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or). Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.
Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea.
Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.
Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan. "
Ja lisäksi on olennaista, että Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994, mutta asia ei silloin onneksi joutunut julkisuuteen!
Neuvotteluissa mukana ollut Heikki Haavisto avautui A-studiossa (10.10.2003) kertomaan totuuden. Haavisto oli juuri ennen haastattelua saanut Kokemäellä ilmestyvän SataSeutu-lehden, joka kertoi edellämainitut Kuosmasen kirjan tekstit.
Kenen etu on, että muita asianosaisia poliittisen silmänkääntösopimuksen tekijöitä edelleen suojellaan vaikenemalla asiasta?
Perustellusti voidaan sanoa, että kansanäänestys oli vaalipetos, joten on kyseenalaista, onko Suomen EU-jäsenyys oikeudellisesti pätevä.
Asia tulee laajemmin esille kirjassa "Isänmaan ryöstäjät", jonka alustava sisällysluettelo on jo luettavissa osoitteessa www.promerit.net.
Ehkei kaikkea ole vielä kerrottu, kuten LSO:n (Lounais-Suomen Osuusteurastamon) pelastaminen EU:lta saaduilla rahoilla, mistä sovittiin keväällä 1994?
Härmälä oli huhtikuussa valmistelemassa VVM:n muistiota, johon oli kirjoitettu (laiton) valtion budjetin ulkopuolinen CAP-tukirahasto, jolla LSO heinäkuussa 1994 100 %:lla EU-rahoilla pelastettiin!
Esa Härmälä todellakin aivan itse kirjoitti Kuosmasen kirjasta edellä siteeratun silmänkääntötempputekstin 141-artiklan muotoon.
Härmälä on lirissä myös eräästä MMM:n EU-maatalousjaoston pöytäkirjaan kirjoitetun tekstin perusteella. Siitä myöhemmin.
Tämä on todella mielenkiintoista; ketkä määräsivät kirjailija Kuosmasen keräämään kirjansa pois myynnistä ja tuhoamaan koko painoksen?
No, koko painosta ei ole tuhottu, koska yksi kirjoista oli kuvattuna A-studiossa 10.10. 2003!
Ja yksi kappale on peräti Maaseudun Tulevaisuuden toimituksen kirjahyllyssä!
Ostiko MTK (Esa Härmälä) Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulelta koko painoksen?