Omakohtaisten kokemusten takia suosittelen todellakin miettimään, onko korkeakoulussa tai yliopistossa mitään järkeä. Aivan liian suuri osa varsinkin yliopistolta valmistuu huonosti palkattuihin pätkätöihin, joita ei arvosteta Suomessa lainkaan. Vakipaikasta on turha haaveilla ja kilpailu on kovaa. Ja, alasta riippuen, pakollinen väitöskirja paskalla palkalla/apurahalla/toimeentulotuella on väistämätön pakko kun "oikeita" töitä ei ole. Perheestä, tai omistusasunnosta ei kannata haaveilla liikoja, varsinkaan nyt kun talous on niin epävarma.
Jos itse saisin valita uudestaan, menisin suoraan yliopistosta ammattikouluun ja menisin töihin. Olisin ehtinyt tehdä töitä jo vuosi kausia (5v), sen ajan jonka heitin hukkaan valmistuessani työttömäksi maisteriksi. Minulla kuitenkin tilanne on paljon parempi kuin monilla muilla työttömillä "kollegoillani", minulla on oman alan työkokemusta yli 2,5v. Mutta eipä tuosta ole iloa, kun ei työtä "laman" seurauksena ole.
Joten miettikää te, jotka vasta olette valitsemassa alaa, onko se varmasti sen arvoista että kannattaa vuosikausia opiskella. Kukaan ei minua varoittanut kun itse abina uskoin sinisilmäisesti tieteeseen ja tutkimukseen, siihen että tutkimuksella olisi jotain arvoa tai korkeakoulusta valmistuttua pääsisi oman alan töihin (eikä S-marketin kassalle). Luojan kiitos olen kuitenkin vasta 23v ja kuitenkin vielä suht nuori valitsemaan toisin. :)
Jos itse saisin valita uudestaan, menisin suoraan yliopistosta ammattikouluun ja menisin töihin. Olisin ehtinyt tehdä töitä jo vuosi kausia (5v), sen ajan jonka heitin hukkaan valmistuessani työttömäksi maisteriksi. Minulla kuitenkin tilanne on paljon parempi kuin monilla muilla työttömillä "kollegoillani", minulla on oman alan työkokemusta yli 2,5v. Mutta eipä tuosta ole iloa, kun ei työtä "laman" seurauksena ole.
Joten miettikää te, jotka vasta olette valitsemassa alaa, onko se varmasti sen arvoista että kannattaa vuosikausia opiskella. Kukaan ei minua varoittanut kun itse abina uskoin sinisilmäisesti tieteeseen ja tutkimukseen, siihen että tutkimuksella olisi jotain arvoa tai korkeakoulusta valmistuttua pääsisi oman alan töihin (eikä S-marketin kassalle). Luojan kiitos olen kuitenkin vasta 23v ja kuitenkin vielä suht nuori valitsemaan toisin. :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
vain jälkeenjääneitä suomenkielisiä, jotka eivät ole tajunneet mennä ruotsinkielisiin kouluihin ja yliopistoihin, kuten eräät.
Ruotsinkielisellä puolella pitää keskittyä bilettämiseen, sillä sitä kautta aukeaa yhteisöllisesti työpaikkakin - eikä missään pilipaliammateissa, vaan huippupalkkaisissa paikoissa.
Kannattaisi hieman päivittää tietoja. Joskus muinoin tuo piti paikkansa, mutta nykyisin ruotsinkielisten sosiaalinen rakenne on hyvin samankaltainen kuin valtaväestön. Tosin joitakin yliedustettuja ammatteja löytyy, kuten maanviljelijä.
Kaupan alalla pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat toki perinteisesti jyllänneet. Mutta siinäkin kannattaa katsoa tuoreita tilastoja. Esimerkiksi Hankenista valmistuneet saavat pienempää alkupalkkaa keskimäärin kuin suomenkielisestä HSE:stä valmistuneet. Yksittäiset vauraat suvut eivät sitä asiaa muuta, että tavalliset ruotsinkieliset ovat yhtä keskiluokkaisia kuin suomenkielisetkin.
Itselläni kylläkin olisi tarkoitus noudattaa neuvoasi, eli opiskella ruotsiksi yliopistossa. Syy ei kuitenkaan ole, että odottaisin taivaan sitä kautta aukeavan, vaan koska yksinkertaisesti haluan oppia ruotsia.
Tietoja nykytilanteesta löytyy täältä:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/finlanssv2005.pdf
"Tietoja nykytilanteesta"
Pakkoruotsijärjestelmässä kouluruotsi ei suinkaan ole uhri (kuten Videoroos tänään totesi), vaan rikoksentekoväline.
Suomalaiset koululaiset ovat kouluruotsin takana olevien voimien uhreja, eli teidän ynnä muiden pakkoruotsittajien uhreja.
Suomalaisille tarpeeton kouluruotsi vähentää suomalaisten mahdollisuuksia opetella muita, tärkeitä oppiaineita ja huonontaa suomalaisten kilpailukykyä globaaleilla työmarkkinoilla. Videoroosin tapaiset henkilöt varastavat suomalaisilta nuorilta kielitaidon. Onko tarkoituksena kasvattaa palvelureserviä Suomen ruotsalaisille?
Videoroos toteaa mm, että:
"Kun ruotsi pudotettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukosta, osattiin odottaa, että osa kirjoittajista vaihtaisi sen toiseen pakolliseen aineeseen. Vaihtajien määrä on ollut yllättävän suuri. Tänä keväänä jo joka kolmas abiturientti jättää kirjoittamatta ruotsin."
Kysynnän ja tarjonnan laki toimii oikein hyvin kouluruotsin kohdalla: ruotsinkirjoittajien määrän radikaali väheneminen osoittaa, että kouluruotsia ei tarvita Suomessa. Suomen suomalaisille tässä ei ollut mitään yllättävää.
Hovioikeuden auskultantti Jori Taipale, HS:
"Maassamme ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua; ne ovat joko kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä, kuten Svenska Handelshögskolan tai Åbo Akademi.
Reviiriajattelua pahimmillaan ovat ylitiukat kielikokeet ja enimmäiskiintiöt suomenkielisille, jotka olisivat halukkaita opiskelemaan ruotsiksi näissä paikoissa...
Räikein esimerkki kielikiintiöiden kohtuuttomuudesta on opetusministeri Ole Norrbackin kotivaalipiiriinsä Vaasaan eduskuntavaalien alla 1991 junailema 50 prosentin kiintiö sikäläisessä juristikoulutuksessa."
http://74.125.39.104/search?q=cache:8emwQfq3QTEJ:www.sci.fi/~eiry/ruotsetu.html eiry/ruotsetu&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
Kielikokeet eivät ole ylitiukkoja. Olen itse hyväksytysti suorittanut sellaisen, enkä puhu missään määrin virheetöntä ruotsia. Missä on enemmistökiintiöitä suomenkielisille? En ole kuullut moisista.
Mitä tulee kielikiintiöihin, niin ne lasketaan valtakunnallisesti. Siis esim. Helsinkiin ja Vaasaan keskitetään ruotsinkielinen opetus, jonka absoluuttinen määrä perustuu valtakunnallisiin lukuihin. Oikiskoulutuksessa valtakunnallisesti ruotsinkielisiä paikkoja on se n. 5-6 %. Kiintiöitä ei voi toljottaa erillisesti, sillä niitä ei lasketa sillä tavalla. Jos puhuu oikiskoulutuksen ruotsinkielisistä kiintiöistä, tulee huomioida koko oikiskoulutus (Tampere, Rovaniemi, Turku,...).
Kielikiintiöt eivät ole kohtuuttomia. Jos tuntuu siltä, niin suosittelen tekemään valtakunnalliset laskelmat. Se ei tarkoita yhden yliopiston kiintiöiden erillään tuijottamista, vaan kaikkien yliopistojen ja kiintiöiden huomioimista.
Mitä tulee tuohon heittoon yliopistojen yksi- ja kaksikielisyydestä, niin haluaisin nähdä virallisen lähteen. Millä perusteella esimerkiksi Turun yliopisto on kaksikielinen? Se perustettiin nimenomaan suomenkieliseksi monialayliopistoksi (sitä ennen olivat vain kaksikielinen Helsingin yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi monialasektorilla). Sen nimikin oli aluksi "Turun Suomalainen Yliopisto". Turun yliopiston kielitaitojohtosäännössä puhutaan ainoastaan suomen kielen osaamisen vaatimuksesta.
Yliopisto on oikea paikka niille, jotka ovat alastaan niin kiinnostuneita, että epävarmempikin tulevaisuus tuntuu siedettävältä, ja niille, joiden kyvyt riittävät keskitasoa parempiin suorituksiin tai itsensä työllistämiseen. Surkeana tai muuten vain matalimman aidan yli kiivenneenä maisterina on tosiaankin ikävä olla näinä päivinä.
Sinua kehottaisin paneutumaan pieteetillä kirjoitustaitosi parantamiseen. Jos väännät noin onnetonta yläasteelaisen [sic] tekstiä työhakemukseesi, päädyt rekrytoijan pöydältä suoraan roskiksen pohjalle. Sinua ei voi palkata työhön, johon kuuluu tekstin tuottaminen muidenkin ihmisten silmille - olisiko tuossa suorastaan se pohjimmainen syy työurasi surkealle alulle?
Älä rupea vinkumaan, että tartun epäolennaisuuksiin, vaan korjaa puutteesi ja opettele antamaan itsestäsi hyvä ensivaikutelma.
Onhan se totta, että varsinkin hum. ja yht. aloilta valmistuu paljon työttömiä. Hyville miehille löytyy tietenkin aina töitä eikä koulutuksesta vahinkoa ole, ellei ajanhukkaa lasketa.
Oli myös synkkää opiskella useita vuosia tylsää teoriaa, kun joku toinen saa työpaikapaikan siksi, että on onnistunut hankkimaan sopivia suhteita. Tietenkään kaikkiin hommiin ei pääse ilman muodollista pätevyyttä.
Mitä karuinta oli, kun toisena vuonna huomasin sivuaineen tenttikirjoja tavatessani, että älyni ei kertakaikkiaan riittänyt siihen opiskeluun. Se oli suomen kieltä, mutta en ymmärtänyt sitä. Kirjojen sisältö ei myöskään tuntunut liittyvän ammattiin, se oli kovin teoreettista.
Onnistuivat huijaamaan minua, vetivät ekan vuoden perusopinnot siten, että ne pääsi läpi kirjoja lukematta. Tokana vuonna alkoikin sivuaineissa tulla kasapäin erikielistä kirjallisuutta, jonka lukeminen oli turhauttavaa. Muistot liukuhinatyöstäkään eivät motivoineet.
Katkeran, itsemurhaa suunnittelevan vanhuksen tilitystä, joka abin kannattaa sivuuttaa.
Oletko nyt ihan varmasti opiskellut yliopistossa vai onko viestisi jotain amislaisten häiriköintiä? Millä perustein sut yliopistoon sitten huijattiin? Lupasiko mummu rahaa perheen ensimmäiselle maisterille? Tuosta sun asenteesta en kyllä usko hetkeäkään, että olet mitään tieteen tekemistä koskaan edes ajatellut. Ei kukaan lähde yliopistoon rikastumaan, vähiten ne jotka tutkijoiksi haluavat.